Olen nelikymppinen mies. Menin avioon tpdella intohimoisen rakkauden vallassa itseäni n 10v nuoremman naisen kanssa. Meillä on kaksi lasta. Olemme olleet avioliitossa 7 vuotta ja suhteeseemme kuuluu myös 1 lapsi edellisestä liitosta.
Olimme hurjan rakastuneita toisiimme ja itse
olen edelleeen. Itse annoin arjen ja lapsien mennä edelle parisuhteen. Olin väsynyt välillä enkä jaksanut aina huomioida häntä, joskus huusin kotona lapsille (en kuitenkaan kovin usein).
Muutama päivä sitten hän ilmoitti minulle, että ei enää rakasta minua eikä löydä asioita minkä vuoksi olla yhdessä. Asia oli minulle melkoinen yllätys, sillä tätä ei edeltänyt mikään keskustelu, että meillä voisi olla ongelmia.
Hän ilmoitti minulle, että pitää miettiä oma päänsä kuntoon ja tunteensa minuun ja että hänen pitää saada asua omillaan jonkin aikaa (lapset hänen mukaansa).
Oli järkyttävää kuulla tästä, mutta toki huomasin, että olen tehnyt virheitä suhteessamme ja haluan yrittää korjata niitä. En tarkoita tällä sitä, että kerjäisin häntä takaisin, vaan oikeasti tiedän tehneeni muutaman asia väärin omien huolieni sokaisemana.
Tällä hetkellä minulla on hyvin ristiriitaiset tunteet, toisaalta ymmärrän häntä ja tiedän miksi hän ei halua olla kanssani tällä hetkellä. Toisaalta ihmettelen sitä, että hän voi olla niin varma omasta oikeudestaan tehdä tämä päätös näin nopeasti ja siten, että asiasta ei ole yhtään keskusteltu eikä yritetty löytää ratkaisua yhdessä ennen erilleen muuttamista.
Onko vinkkiä, miten suhtautua asiaan. Osa minusta haluaa antaa hänelle aikaa löytää ratkaisu asiaan. Osa minusta ajattelee, että tällä tavalla tehty lähtö on hyvin kypsymätöntä ja mietin uskallanko enää koskaan luottaa häneen, vaikka hän päättäsikin palata takaisin suhteeseen.
Olimme hurjan rakastuneita toisiimme ja itse
olen edelleeen. Itse annoin arjen ja lapsien mennä edelle parisuhteen. Olin väsynyt välillä enkä jaksanut aina huomioida häntä, joskus huusin kotona lapsille (en kuitenkaan kovin usein).
Muutama päivä sitten hän ilmoitti minulle, että ei enää rakasta minua eikä löydä asioita minkä vuoksi olla yhdessä. Asia oli minulle melkoinen yllätys, sillä tätä ei edeltänyt mikään keskustelu, että meillä voisi olla ongelmia.
Hän ilmoitti minulle, että pitää miettiä oma päänsä kuntoon ja tunteensa minuun ja että hänen pitää saada asua omillaan jonkin aikaa (lapset hänen mukaansa).
Oli järkyttävää kuulla tästä, mutta toki huomasin, että olen tehnyt virheitä suhteessamme ja haluan yrittää korjata niitä. En tarkoita tällä sitä, että kerjäisin häntä takaisin, vaan oikeasti tiedän tehneeni muutaman asia väärin omien huolieni sokaisemana.
Tällä hetkellä minulla on hyvin ristiriitaiset tunteet, toisaalta ymmärrän häntä ja tiedän miksi hän ei halua olla kanssani tällä hetkellä. Toisaalta ihmettelen sitä, että hän voi olla niin varma omasta oikeudestaan tehdä tämä päätös näin nopeasti ja siten, että asiasta ei ole yhtään keskusteltu eikä yritetty löytää ratkaisua yhdessä ennen erilleen muuttamista.
Onko vinkkiä, miten suhtautua asiaan. Osa minusta haluaa antaa hänelle aikaa löytää ratkaisu asiaan. Osa minusta ajattelee, että tällä tavalla tehty lähtö on hyvin kypsymätöntä ja mietin uskallanko enää koskaan luottaa häneen, vaikka hän päättäsikin palata takaisin suhteeseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos hän kerran ilmoitti, että ei enää rakasta sinua eikä löydä asioita minkä vuoksi olla yhdessä, joten hänellä on oikeus tehdä päätös hitaasti tai nopeasti keskustelematta sinun kanssasi. Ihmiset käsittelevät asioita eri tavoin, turha sinun on sitä ihmetellä. Et voi määrätä ketään elämään ja ajattelemaan sinun tavallasi. Voit vain antaa muiden, myös vaimosi tehdä omat ratkaisunsa. Kyllä hän on sitä miettinyt ja pitkään. Halusi ilmeisesti pohtia asian itselleen valmiiksi ennen kuin toi asian tietoosi. Sitä ennen hän ei olisi edes pystynyt vastaamaan kysymyksiisi, koska ei tiennyt vielä silloin vastauksia. Anna hänelle tilaa, muuta et voi tehdä.
ole järkevä :)
ole samanlainen kuin silloin kuin tapasitte, jopa parempi.
osoita, että välität lapsista ja olet edelleen vahvasti mukana heidän elämässä.
osoita, että perhe on sinulle tärkeä.
kerro vaimollesi, miten edelleen arvostat häntä, olet hulluna häneen ja toivot, että saisitte asianne järjestykseen. ole vakuuttava siinä. mutta älä liioittele, äläkä ahdista liikaa.
ole sopivasti tavoitettavissa, koita korjata menneet virheet, jopa jutella niistä kun sen aika on.
voi olla, että nainen haluaa yrittää uudelleen. Jos ei, niin ainakin lapsillasi on sekä hyvä isä että äiti mukana elämässään.
Noin olen ajatellut tehdä. Henkisesti se on vaan
välillä raskasta...
Mutta kiitos mukavasta kommentista :)
viisaita hän kirjoitteli.
vaikka se olisi vaikeaa, yritä antaa vaimollesi tilaa ja aikaa, se saattaa tuoda takaisin muistot siitä kaikesta hyvästä minkä olette keskenänne jakaneet.
itselläni oli pari vuotta sitten paha kriisi, enkä löytänyt itsestäni enää sitä rakastavaa naista, jollaisena suhteemme aloitin. tarvitsin pienen aikalisän erossa, että ymmärsin mistä olin luopumassa.
toivon sinulle hyvää tulevaisuutta, sellainenkin on mahdollista, kävi miten kävi.
tsemppiä!