Arvoisat naiset, maailman turuilla liikkuneena ihmetyttää tämä nykymenon pinnallisuus. Esitänkin kysymyksen että kumpi parempi, tavis vai menestyjä? Voittaminen on aina muodissa???
Gallup: rehellinen tavis vai rikas pullistelija?
Eeqil
401643
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kyllä se riittää että hallitsee elämäänsä itse. Siis sitä ei hallitse riippuvuudet. Itsensä pitää pystyä elättämään, joku katto myös pään päällä, vaikka vuokrallakin. Kyllä joku bussikuski on jo ihan kunniallinen.
pullistelijat puhkeaa omaan pulleuteensa jossain vaiheessa. Super besservisserit on ärsyttäviä.
Vaatimaton vastaan rehentelijä. Monasti menestys tuo mukanaan tuota jälkimmäistä tai sitten sitä on jo valmiiksi omasta takaa.
Alempana joku olikin kirjoittanut että aloitteen tekevät miehet vievät naiset 100%. Onhan siinä tietty vinha perä mutta mikseivät naiset kunnollista miestä hakiessaan mene rohkeasti juttelemaan näille vaatimattomille miehille vaan antavat aloitteen tekevien miesten pyörittää showta?
En mä tosin oikein ymmärrä, miksi rehtiä tavista ei voisi pitää menestyjänä? Jos on elämä kutakuinkin kunnossa ja tasapainossa, niin kyllä se on jo menestymistä, ja ihminen voi silti olla ihan tavis.
Pullistelijaa en haluaisi, oli sitten rikas tai köyhä.
Ehdottomasti TAVIS.
Ihana, upee, super tavis.
Nykyisten elämänarvojen pohjalta tuntuu vahvasti siltä että naiset hakevat parisuhteelta ensin sitä miehen komeaa ulkokuorta sekä rahallista turvaa ,sitten vasta muita arvoja. Lukekaa treffipalstojen ilmoituksia niin näette... :)
Nainen joka todella ymmärtää pitää tasapainoista ja vaatimatonta miestä menestyjänä on ymmärtänyt elämästä jotain mitä rahalla ei tule ikinä saamaan. Voiko tällainen miehen arvostaminen jatkua läpi elämän kun naapurin mies vaihtaa joka vuosi autonsa uuteen ja rehentelee milloin työmenestyksellään, milloin ulkomaan matkoillaan? Eikö tällaisessa tapauksessa naisen itsetunnon täydy olla TODELLA vahva jotta vältytään nalkutukselta miksei oma mies menesty paremmin?
Saattaa kuulostaa aika provolta, mutta pyytäisin silti asiallisia vastauksia. :)
Naapurin miehen rehentelyt menee kyllä ohi, koska sellainen on jo lähtökohtaisesti vastenmielistä. En kuuntelis moista. Mulle on ne muut arvot tärkeämpiä.
Lisään vielä, että mielestäni mun naispuoliset ystäväni ovat samoilla linjoilla. En vois kuvitella olevani kovin hyvä ystävä sellaisen naisen kanssa, joka ei huoli kuin komean, rikkaan ja menestyvän miehen.
sama vaikka naapurissa olis useampikin loistoauto ja -risteilijä jos mulla olis mies, joka kunnioittais minua ja kohtelis rakastaen, osoittaisi hellyyttä. Arvostaisin enemmän miestäni, jonka kanssa voisin jakaa kaiken maailman ajatukseni (mitä mielikuvituksellisimmatkin), jonka kanssa voisin ottaa rennosti (vaikka hupaillen), nauraa yhdessä(yksi tärkeä asia) vaikka komedia-elokuvalle tai muuten vain hauskoille sattumuksille, tehdä yhteisiä asioita, mutta antaa tilaa myös toiselle, eli antaa kummankin tehdä myös omia asioita, (kunhan kummankaan vaakakupissa ei paina liikaa omat jutut).
Ja tärkeää vielä on suhteessa turvallisuuden tunne johon kuuluu luottamus.
Jos löytäisin tällaisen miehen, niin millään rahalla en sitä myisi.
Kerran löysinkin, mutta ennen kuin tapahtui mitään radikaalia, kävi viikatemies niittämässä satoaan ja menetin ihmisen johon olin rakastunut.
Siksi olenkin elänyt yksinään, koska en halua tyytyä vähempään. Toivon ettei hän ollut uniikki kappale, vaan että heitä olisi tarpeeksi, jotta voisin löytää oman "prinssini". Hän ei ollut minun tyyppiäni, mutta rakastuin häneen hänen luonteensa vuoksi. Emme vaan ehtineet päästä oikein alkuunkaan tutustumisvaiheesta kun hän kuoli äkillisesti. Tästä on muutamia vuosia jo aikaa.
suomalainen mies tietysti :) Sopivan hyvännäköinen mielellään, mut suurin osa onkin :)
aitoa rakkautta riittää. Materialla ei ole väliä.
Tosin, jos rikkaalla pullistelijalla olisi aivan eri arvot, niin voisi happi nopeasti loppua hänen seurassaan...
että rehellinen tavis ; )
yksistään riitä mihinkään valintaan.
tavis mieluiten.
mielummin tavallinen kuin pullistelija.
Pullisteluhan nyt ei ole rahasta tai varallisuudesta, vaan luonteenpiirteestä kiinni.
Pullistelijaluonne kyllä pullistelle, oli sillä rahaa tahi ei. Jos ei ole, niin kyllä se brassailun aiheet keksii. Onhan noita mahdollisuuksia aina halkojen hakkaamisesta tuningautoihin.
Pullistelunhalu on yleensä seurausta liiallisesta kilpailuvietistä tai siitä että pitää olla jossakin tai pahimmassa tapauksissa kaikessa parempi kuin muut.
niin totta.
Kysymys voisi olla näin:
1. Pullistelija
2. Mies, joka ei tuo itseään esille
Numero 1 voittaa aina, koska naiset ovat niin passiivisia, että miehen on AINA tuotava itseään esille, jos haluaa saada aikaiseksi NAISEN kanssa yhtään mitään. Miehet ovatkin sitten keskenään vähän reilumpia ja eivät tuomitse aina niitä miehiä, jotka eivät itseään esille tuo. Ja naiset tuomitsevat 100% varmasti.
Huomaat että montakertaa vetäytyvällä ja hiljaisemmalla miehellä on sitten puheliaampi vaimo joka hoitaa sosiaalisia suhteita molempien puolesta. kyllä on kelvannut miehet naisille aina ja toisinpäin. Johan täältä maailmasta olisi väki loppunut muuten.
Harvoin kenelläkään vetäytyvämmällä miehellä on naista, koska naiset eivät aloitteita juuri koskaan tee! Paitsi jos mies on Johnny Depp...
"kyllä on kelvannut miehet naisille aina ja toisinpäin. Johan täältä maailmasta olisi väki loppunut muuten."
Lässyn lässyn. Suurin osa hiljaisemmista miehistä (ainakin Suomessa) kuolevat sukupuuttoon. Naisilla ei ole niin väliä, koska mies joutuu kuitenkin tekemään aloitteen. Joten lakkaa kirjoittamasta tuota vitun feministipropagandaa! Ei tässä maassa, ei tällä "tasa-arvolla"!
Sosiaalinen verkostoituminen vaikuttaa vahvasti siihen millä todennäköisyydellä se kumppani löytyy. Jos puhutaan puhtaasti yökerhoista tai pubeista niin kyllä ne hiljaiset miehet saavat ihan rauhassa sitä oluttansa lipittää, todennäköisesti saavat vielä automaattihomon leiman otsaansa kun eivät tee aloitetta. Hiljaisemmat miehet löytävät kumppaninsa opiskelupaikoista, työpaikoilta, harrastuksista yms. Olenko olettamukseni kanssa väärässä?
itsensä esilletuonti ei aina ole välttämättä pullistelua. esimerkiksi joku voi heittää paljon hauskaa läppää ja ottaa paljon kontaktia ilman että pullistelee tai brassailee.
pullistelua on se miesten tavanomainen tarinankerrontaruletti, jossa jokainen tarina ylittää edellisen.
mies 30v
"Hiljaisemmat miehet löytävät kumppaninsa opiskelupaikoista, työpaikoilta, harrastuksista yms. Olenko olettamukseni kanssa väärässä?"
Minun mielestäni tämä on puhtaasti tuuripeliä. Jos nainen on OIKEASTI aktiivinen, niin totta kai (oikeasti) ujo mies pärjää naisen kanssa. Itselleni ainakin aloite ja kiinnostuksen näyttäminen on psykologisesti niin vaikea homma (jota monen tavisidiootin on vaikea kuvitella), että joutuu kerätä kuukausi- ja vuositolkulla rohkeutta, että siihen pystyy.
Tunnen oikeasti monia muita samanlaisia miehiä, jotka eivät aloitteita juuri tee, koska se ei kuulu meidänlaisten miesten normaaliin käyttäytymiseen. Onhan huononäköisestäkin vaikea kouluttaa tarkka-ampujaa. Sama juttu. Joskus saa sellaisen asenteen päälle, että ihan sama, teen aloitteen. Mutta se on niin harvinaista, että eipä oikein toimi. Ja sitten kun ei baarissa (tai muuallakaan) uskalla aloitetta tehdä, niin se tekee vihaiseksi ja "tee/en tee"-käsky aivoissa aiheuttaa oikosulun, jolloin olo tulee TODELLA VITTUMAISEKSI ja vihaiseksi. Tavisjampan on vaikea kuvitella tällaista, koska hänelle elämä on helppoa. Ujot miehet joutuvat sen sijaan tehdä tuplasti enemmän työtä, että saavat edes puolet siitä arvostuksesta, jota tavismies saa laiskottelusta.
Tuo mitä sinä sanoit työ-/harrastuspaikasta, yms., pitää paikkansa vain silloin, jos se nainen osaa avata turpansa. Harvoin osaa. Onhan minullekin tullut joitakin tyttöjä viereen hengailemaan ja hymyilemään, mutta pitävät aina turpansa kiinni, niin se on heidän oma häpensä, jos sillä lailla koittavat "pokata" miehiä, jotka ovat heitäkin ujompia. Itse asiassa tuollaiset naiset ovat täysin passiivisia naisia vittumaisempia. Juuri tuollainen "antaa ymmärtää, muttei tee ratkaisevaa aloitetta"-asenne on kaikista pahin asenne naisella, jos kohde on ujo mies. Eli olettamuksesi voi olla oikeassa, mutta kyllä jossain työpaikallakin miehen pitää AINA tehdä aloite, jos jotain haluaa saada aikaiseksi. Paska homma, mutta ei tässä enää voi pelkästään miestä syyttää.
Kysymys nyt oli VAIN pullistelijasta ja miehestä, joka ei tuo itseään esille. Tuo sinun esimerkkisi on harmaata massaa, eikä se liity tähän toteamukseen. Eli siis nainen valitsee (lähes) aina itselleen miehen, joka pullistelee, kuin miehen joka ei tuo itseään esille, koska mies EDELLEENKIN joutuu (ihan lähes) aina tekemään aloitteen.
on vain toivottavaa, että kuolettekin sukupuuttoon.
kysymys siitä, kumpi on pahempi miinus, pullistelu vai syrjäänvetäytyminen. niin kyllähän silloin syrjäänvetäytyminen vie voiton.
yleisest ottaen naiset eivät juurikaan pidä pullistelusta tai kukkoilusta. ne pitävät sellaisesta miehestä, jonka ei tarvitse tuoda menestymistään esille, vaan se jotenkin "huokuu" miehestä ilman että mies itse tekee siitä numeroa.
siis, että menestyy elämässään töissä ja muillakin osa alueilla. Ethän tuollasta voi väittää, että sellaset ihmiset ei olis rehellisiä. Ainakin heillä on halu tehdä elämässään jotain ja päästä korkealle ja asettaa tavoitteita. Suurin osa ystävä piiristäni onkin just menestyjiä.En nyt tiiä ihan, että mitä taviksella tarkotat. Ihan tavallinen ihminen voi olla menestyjä myös eikä edes välttämättä rehellinen. Jokatapauksessa mä liitän menestymisen enimmäkseen työhön kuin ulkonäköseikkoihin.
Lyhyenä kysymyksenä aloitukseni oli kieltämättä aika epäselvä. Tarkoitin vertailla vaatimattomia omaisuudellaan tai olemuksellaan rehentelemättömiä oman varallisuutensa ja ulkonäkönsä/miehisyytensä esittelijöihin/kerskujiin.
Kysymykseni pohjaa erääseen tositapahtumaan. Oltiin bilettämässä ja yksi meidän porukoista oli tehnyt käyntikortteja itsestään tittelillä "lakitoimiston toimitusjohtaja". Vilautteli näitä kortteja naisille läpänheiton yhteydessä ja sai heiltä kiitettävän määrän positiivista huomiota. Tästä heräsi mielenkiintoni siihen mitä naiset oikeasti arvostavat kun "toimitusjohtaja" oli noin kuumaa tavaraa. Naiset kun tuntuvat olevan usein melko kranttuja miesten suhteen. Tällaiset pienet kusetukset vaan jännästi avaavat peliä... :) :)
Ovatko naiset oikeasti näin helppoja?!?
Kaikki jotka "ehdottomasti" ottaisivat sen taviksen valehtelevat kuin rantarosvot! Nainen kun nainen valitsisi sen menestyvän, joka osaa näyttää ulospäin menestyksensä! Nainen kun nainen haluaa sen miestä seuraavan valonheittimen osakseen! Älkääkä yrittääkään väittää mitään muuta! Nainen olen itsekin joten turha on hyökätä syytöksillä miesten katkeruuteen vedoten.
Tai no, riippuu mitä menestyksellä tarkoitetaan. Mä ainakin olen sellainen ihminen, jolle ei raha eikä vaikutusvalta merkitse mitään. Tai siis raha on välttämätön paha, jota ilman ei maailmassa pärjää, mutta ei arvo sinänsä. Ja mieluummin haluaisin kumppanikseni tavallisen duunarin kuin johtajan. Ja jos miehen asemaan liittyisi vielä jotain julkisuutta tai muuta valokeilaa, niin enemmän se pelottaisi kuin kiehtoisi. Tavallinen olen itsekin ja mieluiten viihdyn kaltaisessani seurassa. Ehkä joskus teininä arvot oli toiset ;)
Pidä sä vaan ne valonheittimet, mä viihdyn enemmän ihan tavallisessa päivänpaisteessa :)
Ja nimenomaan niin, että on arvot kohdallaan. Voihan ihan tavallinen ihminenkin olla menestyjä, miten kukakin sen menestymisen mittaa. Minä arvostan rehellisiä ja toiset huomioonottavia ihmisiä. Pullistelu ei miellytä.
Kun itsekin olen tavis, niin kuin on 90% kaikista suomalaisista...
rikas pullistelija kelvannee rakastajaksi, muttei aviomieheksi.
rehellinen, kiva ja ihana rikas mies. se ois paras.
kaikissa meissä on hyvät ja huonot puolemme ja että niitä munapäitä löytyy ihan taviksissakin (ei se rahan määrä siihen vaikuta), niillä vaan ei ole edes mitään, millä kompensoida. mä ihmettelen enemmän sitä, että edelleen naiset kattelee töykeitä kaljamahoja, jotka on pienitulosia, huonokäytöksisiä, pahimmillaan ihan sovinistejakin, ja se, että ne on "taviksia" meille muille, ei tarkota, ettei hein itseriittosuus ois hyvinkin kiitettävällä tasolla.
että ottasitko enemmin rikkaan, itsevarman ja rehellisen, sekä mukavan miehen, joka huolehtii itestään ja naisestaan, vai öykkäröivän, juopottelevan köyhän miehen, joka kohtelee sua itsestään selvänä kotipiikana.
mulle kiitos se rikkaampi vaihtoehto. enkä ole yhtään pinnallinen, vaan molemmat puolet kokenut. ja vahingostahan viisastuu.
ps. ne nousukkaat, jotka oikeesti ei oo rikkaita, on yleensä niitä pullistelojoita, haluatvat esittää parempaa, kun ovat. ne ketkä sitten taas on oikeesti rikkaita, eivät välttämättä eroa massasta millään tavalla suoraan, koskei se ole niin ihmeellinen asia eikä määritä heidän ihmisarvoaan. on eri asia omistaa omaisuutta kun antaa omaisuuden omistaa itsensä.
Nyt aletaan päästä sinne mihin toivoinkin. Hyväkäytöksinen ja rehellinen rikas mies...varmasti aika ihanteellista eikö?
Todellisia rikkaita on kuitenkin aika vähän tässä maassa ja ymmärtääkseni he valitsevat seuransa hyvinkin tarkasti. Hyvin toimeen tulevia onkin sitten jo enemmän mutta juuri nämä tuntuvat usein olevan niitä pullisteleviä pyrkyreitä. Lähtökohdat varmaan tavisjuurissa ja pisu noussu hattuun menestyksen myötä ja pitää päästä näyttämään että kattokaas miten hyvin mulla menee. Tämä oli yleistys, mutta moneen tällaiseen olen törmännyt.
Taviksia on moneen lähtöön...onnea metsästykseen naiset!!!
niin, tietysti ihminen itse määrittelee sen, onko rikas, "nyt mä oon rikas", vai tavis. siis sillai, että hyvin toimeentulevia on enemmän, kyllä, mutta toisaalta se mikä on yhdelle vaan hyvä toimeentulo, niin onkin toiselle rikas... siis jos ei laiteta rajaksi vaikka "omaisuutta 30 miljoonaa", sillon juu, on tyyppejä aika vähän. mutta että, niin riittääkö vaikka 2 miljoonaa siihen, että on rikas?
oikeestaan pullistelojoitten tavis-juuret ei yksin riitä, vaan se, että heille on opetettu, että HE ITSE eivät riitä. eli pullistelijoita voi olla, vaikkei mitään omaisuutta olisi, tai vaikka olisi, tai vaikka esim. isä on rikas, poika ei. selitänköhän mä nyt ihan hyvin... no, mutta enivei. toivottavasti tästä nyt ymmärtää mitä mä tarkoitan. kysymys on kuitenkin siitä, että he itse uskovat siihen, että he itsenään eivät ole tarpeeksi, vaan heillä on oltava kuorta peittämässä. ja siksipä he ovat aina yhtä köyhiä, vaikka heillä olisi se 30 miljoonaa. (ei, heille mikään ei riitä, koska sisäistä vikaa ei voi korjata ulkoapäin)
samalla tavalla rikkaitten valitsemisessa kannattaa olla tarkkana, sillä asialla on kääntöpuoli: kuten jokainen on voinut vaikka lukea, bisnesmaailmassa pärjäävät esimerkiksi myös häikäilemättömät, itsekeskeiset ja tunteettomat tyypit ja kyllä, luitte aivan oikein, kyse on narsistista ja psykopaattisesta henkilöstä. (joo, kyllä tiedän tapauksen live-elämästä), ja mikään raha ei ole sen arvoista!
mutta jos puhutaan ihanteista, niin kyllä, mikä häpeä se on, että joku ihminen haluaa itselleen parhaan mahdollisen puolison? totta, ulkoiset asiat eivät voi olla ainoat kriteerit, mutta kuten jo aijemmin totesin, ja kuka nyt lukikaan oikein, niin rikkaus ei ollut ainoa ominaisuus, oli määräävämpiäkin. mutta ihanteessahan sekin asia on kohdillaan.
niin, ja entäs minä, nainen sitten? no, sanotaanko näin, että mä en yhtään siivellä eläjää enää kattele, enkä myöskään öykkäriä, joten aika nirso se olen minäkin. ja ihan syystä. ei ne naiset ole ainoita, jotka haluavat parantaa elämäänsä toisen kustannuksella... ja toisaalta mä ymmärrän senkin puolen. kun itse ei riitä, niin se ei riitä. se on itseasiassa aika surullista.
no, todellakin, onnea kaikille kumppanin etsintään ja valitkaa aina paras mahdollinen teille sopiva, älkää huonoa vain siksi, että saisitte kärsimyksistänne kirkkaamman kruunun, sitä ei tule!
Siis viis omaisuudesta kunhan itsetunto ja sydän ovat kohdallaan ja kemiat kohtaavat...itse olen tätä mieltä. :)
Hyvän suhteen takia kannattaa käyttää aikaa ja nähdä vaivaa, sellaisen jossa molemmat antavat ja saavat.
Rehellinen menestyjä, tietenkin.
olemassakaan.
samalla tavalla, kun köyhissä kaikki eivät ole mitään hyviä ihmisiä, ei menestyjätkään kaikki ole epärehellisiä. mun mielestä on vähän yksinkertasta tai kateellista jaotella asia niin, että jos oot menestynyt, oot myös epärehellinen.
kyllä mun oma henk.koht. menestykseni (ja kyllä, minä itse määrittelen sen) on aina tullut kovalla ja rehellisellä työllä. tosin sitä täytyy tehdä oikeitten asioitten eteen.
jokainen määrittelee oman menestyksensä ja rikkautensa, tietysti yhteiskunnallisesti voidaan vetää yleislinjauksia, mutta... no, rehellisiä on kaikissa ihmisissä, epärehellisiä samoin, ja se on ihan sama ootko köyhä, rikas vai jotain siltä väliltä, julkkis vai tavis ja mitä vielä..?!
ottakaa itsellenne sopivin ja paras mahdollinen kumppani, ottakaa se, jonka kanssa voitte elää, ja jota voitte rakastaa, joka kohtelee teitä hyvin, ja antaa teille asioita mitä tarviitte, on ne sitten materiaalisia tai henkisiä, ja jolle te voitte antaa jotain, olette itse sopiva (hyväksikäyttö ei koskaan johda lopulta mihinkään) ja jonka kanssa voitte elää.
miehellä ei riitä tarpeeksi aikaa naiselle ja hommatkin hoituu sängyssä liian nopeaan tahtiin ilman sen parempia alku- ja loppulämmittelyjä, että kyllä se rehellinen tavis on parempi. Mutta kumpikaan ei pysty pysyvään ihmissuhteeseen ilman näitä ominaisuuksia;
1. Luo naiselle turvallisuuden tunteen (enkä puhu tai kirjoita nyt rahasta, vaan tunteesta).
2. Kunnioittaa naista ja kohtelee häntä kuin tahtoisi itseään kohdeltavan.
3. Ei loukkaa naista henkisesti eikä fyysisesti.
4. Osaa olla kärsivällinen (joidenkin naisten kanssa tämä on hyödyllinen taito) tarvittaessa.
Tässä nyt joitain tärkeimpiä. Mutta tällaiset miehet ovat kuin timantteja, todella harvassa ja piilossa.
Haiskahtaa siltä että ainakin tämä nainen haluaa olla vapaaratsastajana parisuhteessa missä mies tekee kaiken ja nainen vain nautiskelee...
Mihin se mies unohtui tuosta listasta? Saako miestä kohdella miten haluaa ja silti miehen pitää olla kärsivällinen?
Kyllä parisuhde on kahden kauppa. Molemmat antavat ja molemmat saavat. Jos tähän ei pysty niin suhteesta tulee väkisinkin jonkinsortin hyväksikäyttösuhde. Esim. nainen haluaa läheisyyttä ja "maksaa" sen seksillä.