Olen 43v nainen tapasin marokkolaisen miehen 30v yli vuosi sitten. Tammikuussa matkustin marokkoon olin siellä 4viikkoa. Menimme naimisiin ja sen jälkeen yhteyden pito on ollut tiivistä. Haettiin oleskelulupaa ei herunut. Nyt olen kuitenkin epävarma...mies ei ole koskaan sanonut rakastavansa....ei kuulemma tarvitse koska se on selvää. Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa?
lopettaakko vaiko katsoa loppuun
marokon pauloissa
192651
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
1. kerran Marokossa vaiko esim. netin välityksellä? Itseäni askarruttaa suuri ikäeronne, varsinkin kun sinä olet se vanhempi osapuoli... Heille kuitenkin se jälkikasvu ja perheen saaminen on kaiken a ja o.
Toki rakkausliittokin voi olla mahdollinen, mutta todella ihmettelen, mikä sai sinut uskomaan hänen rakkauteen, jos hän ei sitä edes sinulle kerro...?
Teotko puhuvat puolestaan?
((Ikävä kyllä, usein takana näissä suhteissa (vanhempi nainen, nuorempi mies) on se lupien saaminen Shengeniin ja sitä kautta parempaan elämään kiinni pääsy))
niinpä...mikä saa uskomaan. Välillä uskon välillä en. Olen joskus kysynyt asiaa. Vastaus on että: sinä tiedät ei sitä tarvitse tunnustella kokoajan. Kun sitten olen esittänyt epäilykseni asian rehellisyyden suhteen niin vastaus on ollut: miksi luulet että lähes joka ilta tulen nettiin ja puhun kanssasi 2-4tuntia. Tjaa miksi? Maasta pääsy on iso asia sen minäkin tajuan. Viimeksi un otin asian puheeksi hän sanoi: jos olet 100%varma että pidän kontaktia vain päästäkseni pois niin meni ja peru koko liitto. Manipulointia vai mitä.? Ikä asia mietityttää juuri lasten takia. Muuten en näe sitä ongelmana olen aika hyvin säilynyt ja nuorekas. Tosin en mikään kaunokainen, tavallinen nainen jolla vähän ylikilojakin. Juu netissä tavattiin, tosin tuutavan kautta. En tiedä , roikun kahden vaiheilla, sydän sanoo toista järki toista.
Entäs miehesi sukulaiset? Oletko tavannut heidät ja miten he suhtautuu sinun? Sehan kertoisi aika paljon
olen tavannut lähes koko perheen. Mitään negatiivista sanottavaa ei ole. Minä vain jostain syystä epäilen.
Niin mikä on sulle se "loppuuun asti"? Mitä vaikeuksia, suruja, menetyksiä, haittaa on sulle, jos siis otat riskin ja katsot loppuun asti. Kuka vahingoittuu? Se, että perhe on kiva, ei ennusta miehestä mitään. Mun miehellä on kivempi perhe kuin mies itse. En usko, että hän rakastaa sinua sillä tavoin, kuin ehkä sinä rakastamisen määrittelet. Hän voi rakastaa sinua niin kuin "vaimoa" rakastetaan, siis instituutionaalissti. Jos toivot rakkautta kuin naista rakastettaisiin, hän puhuisi siitä ja tietäisit sen. Jos kestät sen toisen tavan, voit tietysti saada ihan ok liiton. Mieti mitä itse haluat, ja arvio voitko saada sitä mieheltä. Tiedät varmaan tuolla elämänkokemuksella, ettei kannata luulotella itselleen, että voi opettaa miehen rakastamaan. Jos voisin, niin kääntäisin vuosia taaksepäin ja valitsisin toisin. Mieheni sanoo, kun esitän ettei hän välitä minusta, että hänen mielestään välittää, kun on tehnyt lapset ja on kotona( lue istuu sohvalla tv:n edessä sateliittikanavia selaillen tai tietokoneella). Hän ei halua erota, koska se olisi niin vaivolloista ja "kaikki naiset ovat samanlaisia". Haluaisin olla se juuri kaikkein ainutlaatuisin, mutta joudun tyytymään vain vaimon rooliin, mikä ei marokkolaisittain (ainakaan maalaisten, työväenluokan) ei ole kovin mieltä ylentävä.
Kysy mieheltäsi millainen on hyvä vaimo. Ja millainen hänen mielestään on hyvä mies. Millaista on hauska elämä. Miten hän haluaa riidellä. Älä kysy rakastatko, vaan kysymyksia, jotka kertovat sinulle onko miehesi tapa rakastaa sinulle se tapa, jollai haluat tulla rakastetuksi. Kaikki tavat eivät ole sitä. Voit tulla myös ylistämällä alistetuksi. Tai paljon muuta.
Ja mieti sitä, jaksatko kaiken sen sopeuttamisen ja opettamisen ja huolehtimisen, joka osallesi tulee, kun miehesi integroituminen Suomeen alkaa. Mieti voitko erota, kun haluat, vai pitääkö sinun miettiä miten käy miehen oleskeluluvan, jos siis eroatte liian aikaisin.
Pohdi ratkaisua järjen keinoin, ja sitten anna tunteilla valta, jos saat mieluisia vastauksia.
hei:). Loistavaa, kiitos. En ikinä ole ajatellu asiaa tuolta kantilta. Siis olen vaan surrut kun en saa rakkauden tunnustuksia jne. Kiitos vinkeistä. Ja loppuun asti tarkoittaa että menee syteen tai saveen, eli lönkö pillit pussiin ja jätän katsomatta mitä olisi tullut, vai...tällähetkellä vai...on vahvempi...
olette avioliitossa, ei kai mies saa puolta rahoistasi eron sattuessa?
Kirjoituksesi sisälsi paljon totuuksia, jotka aukeavat vasta vuosien suhteen jälkeen. Ensihuumassa ne odotukset/haaveet on niin oman pään sisäisiä, että niihin "sokeana" uskoo 100%. Arki onkin sitten jotain ihan muuta. Totta todellakin, että se käsitys hyvästä avioliitosta, parisuhteesta, äitinä/isänä olosta jne jne voi todellakin olla totaalisen erilainen jo kulttuuriperimänkin vuoksi.
T. Myöskin yli 10-v marokkolaisen kanssa elellyt
HEH, ei oo pelkoo moniin vuosiin:)...lainaa on että riittää:))
Yritä saada sulhasesi Suomeen viisumin avulla.
Hänhän on miehesi.
Katso sitten täällä Suomessa miten yhteiselo sujuu.
Olet 43v.Sinulla on elämänkokemusta joten antaa palaa.
Ethän sinä mitään menetä.
Kuinka usein sitä nyt naimisiin mennään ?
"Yritä saada sulhasesi Suomeen viisumin avulla. "
On erittäin suuri vaara, että tämä on juuri se, mihin mies tähtää.
"Katso sitten täällä Suomessa miten yhteiselo sujuu."
Jos edellinen osoittautuu todeksi, niin todennäköisesti aika huonosti.
"Ethän sinä mitään menetä."
Että ei mitään voi menettää, jos ihan väärän ihmisen / huijarin kanssa naimisiin pamauttaa. Just joo. Kyllä neljäkymppiselläkin on ainakin sydämensä menetettävänä, jos ei muuta.
"Kuinka usein sitä nyt naimisiin mennään ?"
Tollaisella antaa mennä-asenteella varmaan aika monta. Kai sitä nyt voi aikuinen ihminen järkeä ja harkintaakin suurissa elämänvalinnoissaan käyttää, kun on semmoinen mahdollisuus suotu. Ei kaikkea kannata ihan kevyesti ottaa.
mutta tässä muutamia asioita, joita aloittajalla on menetettävänä:
- omaisuus
- terveys
- mielenterveys
- ystävät, tuttavat
- aikaa ja tilaisuuksia
- vapaus
- itsekunnioitus
- henki (sellaisenkin tapauksen tiedän, jossa nainen sai maksaa hengellään hyväntekeväisyysavioliittonsa )
kiitos viesteistä. Painin asian kanssa ja olen yhtenä päivänä yhtä toisena toista mieltä. Omia tunteitani en epäile mutta koska sitä on todellakin väännetty muutakinkuin tahkoa niin jotenkin en jaksa uskoa tai ainakaan en ymmärrä miten olis mahdollista että tää olis todellista miehen puolelta. Siis miksi minä, vanhempi, ei kaunotar joka ei voi saada lapsia. Ihanaa se toki olisi ja luonnollisesti jään sitä miettimään jos nyt lopetan tähän. Miksi se nainen menetti henkensä?...huh...ollapa nyt viisas ja väkevä.Mutta aion nuo aikaisemmin esiin tulleet kysymykset esittää miehelle kun puhumme seuraavan kerran...kiitos vaan vinkistä sen viestin kirjoittajalle.
..niin miksi et voi saada lapsia?sain lapsen 43v.
en voi saada lasta muista syistä.
Hellanlettas sentään , mikä tässä nyt on niin vastuutonta.
Kysyjä on jo rouva ja naimisissa Marokkolaisen kanssa.
Miksi hän ei voi kutsua miestään Suomeen asumaan ja katsoa sujuuko normaali perhe elämä ennen kuin ottaa avioeron.
Miten se avioero oikein otetaan jos on menty
Marokossa naimisiin , kerroppa se ?
Hän on jo tehnyt valintansa.
ihan taloudellisista syistä. (Tehkää avioehto ja tehkää myös selväksi, mitä se merkitsee!) Enempää en voi kertoa, ja eiköhän tämäkin kohta poisteta.
Ulkomailla asuvaan ihmiseen on vaikea tutustua niin hyvin, että uskaltaisi ruveta luottamaan. Surullista mutta totta.
"Haettiin oleskelulupaa ei herunut."
Onko Marokkoon vaikeatakin saada oleskelulupaa?
tullu kokeiltua oleskelulupapa marokkoon:). Mitähän siellä tekisin? Kuitenkin työ ja asunto jne on suomessa. Enkä osaa kieltä. Toki voisin oppia. Mies toki sanoi että jos muuttaisin sinne, vaan en halua.