siis mä olen sekoittanut elämäni aivan totaalisesti.
olen naimisissa, lapsia siunaantunut 1 ja ikää mulla reilusti alle 30.
noh, avioliitto meillä on ollut jo pidemmän aikaa, mitenkäs sen nyt kauniisti sanois, aivan hanurista. siihen en osaa vastata, miksen ole lähtenyt liitosta kävelemään.
mutta mutta..
tapasin erään itseäni vanhemman miehen, joka tahollaan on myös varattu, ei kuitenkaan kihloissa saati naimisissa.
ollaan tapailtu puolisen vuotta aina kun mulle sopii, välillä useasti kuukauden aikana, väliin on viikkoja, ettei nähdä, mutta silloin tekstiviestit vaihtaa omistajaa.
ensitreffejen jälkeen puhuttiin, että tää on seksisuhde, ei sen enenmpää, kumpikaan ei vaadi toiselta mitään, yms..yms..
mutta...mutta.. mä olen rakastunut! enkä tosiaan tiedä, mitä ihmettä mä teen. tunteistani en ole suoraan puhunut tälle herra x:lle, mutta ehkä hän aavistaa ?! hän saa mut elämään, nauramaan, tuntemaan itseni naiseksi, tyydyttää mut, pelkkä hänen katseensa saa mut kuumaksi. (enkä ole koskaan ennen kokenut tälläistä tunnetta, olenko sitten epänormaali, vai kolahtiko nyt??)
en kaipaa kommentteja, että hän käyttää vain mua hyväkseen,tms. tää on seksuaalista nautintoa kummankin puolelta, mutta kauanko??
tiedän kyllä, että miehelle se nostattaa itsetuntoa, kun nuorempi nainen antautuu hänelle ilman mitään vaatimuksia/sitoumuksia, mutta jotenkin vain tuntuu, että tässä hommassa on jotain muutakin.
mun oli pakko kirjottaa tänne, saa kommentoida ja arvatenkin tulee myös negatiivistä palautetta mulle, mutta jos joku on ollut suht samassa tilanteessa kuin minä, kirjottakaa kommenttia, kuinka selvisitte.
tunteilleen ei ihminen voi mitään!
olen naimisissa, lapsia siunaantunut 1 ja ikää mulla reilusti alle 30.
noh, avioliitto meillä on ollut jo pidemmän aikaa, mitenkäs sen nyt kauniisti sanois, aivan hanurista. siihen en osaa vastata, miksen ole lähtenyt liitosta kävelemään.
mutta mutta..
tapasin erään itseäni vanhemman miehen, joka tahollaan on myös varattu, ei kuitenkaan kihloissa saati naimisissa.
ollaan tapailtu puolisen vuotta aina kun mulle sopii, välillä useasti kuukauden aikana, väliin on viikkoja, ettei nähdä, mutta silloin tekstiviestit vaihtaa omistajaa.
ensitreffejen jälkeen puhuttiin, että tää on seksisuhde, ei sen enenmpää, kumpikaan ei vaadi toiselta mitään, yms..yms..
mutta...mutta.. mä olen rakastunut! enkä tosiaan tiedä, mitä ihmettä mä teen. tunteistani en ole suoraan puhunut tälle herra x:lle, mutta ehkä hän aavistaa ?! hän saa mut elämään, nauramaan, tuntemaan itseni naiseksi, tyydyttää mut, pelkkä hänen katseensa saa mut kuumaksi. (enkä ole koskaan ennen kokenut tälläistä tunnetta, olenko sitten epänormaali, vai kolahtiko nyt??)
en kaipaa kommentteja, että hän käyttää vain mua hyväkseen,tms. tää on seksuaalista nautintoa kummankin puolelta, mutta kauanko??
tiedän kyllä, että miehelle se nostattaa itsetuntoa, kun nuorempi nainen antautuu hänelle ilman mitään vaatimuksia/sitoumuksia, mutta jotenkin vain tuntuu, että tässä hommassa on jotain muutakin.
mun oli pakko kirjottaa tänne, saa kommentoida ja arvatenkin tulee myös negatiivistä palautetta mulle, mutta jos joku on ollut suht samassa tilanteessa kuin minä, kirjottakaa kommenttia, kuinka selvisitte.
tunteilleen ei ihminen voi mitään!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nyt ottaa aikalisä "omasta" miehestäs sillä aikaa kun mietit! Se olis kaikille reiluinta, myös sulle! Sun pitäs olla rehellinen miehellesi kuitenkin ja jos pyydät aikaa miettiä ja kerrot totuuden miehellesi nyt, niin jos jatkossa sitten huomaatkin, että tää uus olikin vain kupla.. NIIN voit vielä palata miehesi rinnalle ja hän saattaa antaa uuden mahiksen, mutta jos jatkatte tota peliä, niin ei hyvä heilu!!! Sen tiedän ja miehes ei ikinä enää luota suhun, j0s sitten jatkattekin ja huomaat, että miehes on kuitenkin se elämäsi mies.. Onhan teillä lapsikin.
En haluu moraalisoida, mutta joskus on hyvä miettiä asioita muidenkin, kun omansa kannalta. Esim miehen vaimo, sun miehes ja lapses jne.
Monesti tollaset on pelkkiä kuplia, koska te näätte ns pikkuhetkiä ja ette oo eläny arkea, voihan sitä ihastua, mutta ei se monesti mee niin, että molemmat oliskin sitten tosissaan. Ja samallahan sä saisit tietää sen miehen aikeet, kun pelaisit rehellisesti. Onko sillä edes aikomusta jättää vaimoaan.. Mun mielestä tollaset jutut hoidetaan rehellisesti, eikä koskaan, vaikka teillä tuliskin lopulta se ns kunnon suhde tän toisen kanssa, niin tule pelittämään, jos tollanen jatkuu, siis valehtelu ja vehkeily. Se on raukkamaisen ihmisen valinta, mutta rohkeutta käyttämällä voi saadakkin jotain. Mitä kaummin jatkatte noin, niin sitä varmemmin se tollaseksi jääkin ja jossain vaiheessa palatte ja suru ja tuho on melkoinen kaikille!!!!
Ei muuta kun kissa pöydälle ja mittaat samalla kuinka paljon se toinen on valmis tekemään... Tsemppiä ja teeppä oikeet ratkaisut.. Jälkikäteen voi tulla kova katumus muuten!
kuuntele sydämesi ääntä ja käytä myös hiven järkeäsi mutta älä ikinä katkeroidu.Valitse tiesi kulkea ja rakenne itsellesi ihana elämä.
Sinulle on käynyt just niinkuin noissa suhteissa käy eli nainen ihastuu/rakastuu, vaikka muuta on sovittu.
Miehille seksi on enemmän tekninen suoritus ja pystyvät pitämään tunteet siitä erillään.
Kannattais tosiaan varmistua siitä onko miehellä samanlaisia tunteita ja ajatuksia, ettei tule pettymyksiä. Vai haluaako hän pitää alkuperäisestä sopimuksesta kiinni.
Huonosti tuossa käy. Mutta kun kuitenkin itket, niin aina sen voi siirtää myöhemmäksi. Ymmärrän kyllä sinua oikein hyvin.
Varatut miehet pitävät usein mieluummin kakkosenaan varattuja naisia kuin sinkkunaisia.
Varatut naiset eivät ole heille uhka samalla tavalla kuin sinkkunaiset, jotka haluavat muutakin kuin seksiä.
Vaikka palaisit takaisin yksiavioiseksi, avioliittosi on ohi. Enää ei ole paluuta vanhaan, tietää miehesi asiasta tai ei. Sen sijaan tämä varattu mies saattaa vain sitten hakea uuden naisen ja jatkaa avioliittoaan kuin mitään ei olisi tapahtunut
Tietenkin toivon, että siinä kävisi hyvin. Mies tod. näk. tavallaan välittää sinusta, mutta ei niin paljon, että ottaisi avioeron nykyisestä vaimostaan. Jos olisi ottanut puheeksi, olisi tod. näk. sen jo tehnyt.
Todennäköisesti tiedät itse oikeat vastaukset kysymyksiisi.
Niin sekö paranee sillä, että alkaa jännittävän suhteen myös varatun miehen kanssa?
Ehkä olisi parempi, että yrittäisitte miehesi kanssa parantaa omaa suhdettanne sen sijaan, että sinulla on seksisuhde varattuun mieheen.
Olet todellakin sekoittanut elämäsi ja tuon miehen takia se ei ole sen arvoista. Usko pois!
Et ole elänyt tuon seksikumppanisi kanssa arkea, vain yhteiset sänkypuuhat.
Arkea ei suhteenne kestäisi ja todennäköisesti mies ei sellaista edes halua tai ajattele.
Hänelle sopii oikein mukavasti, että niksauttaa välillä sinua. Miehet kun ovat miehiä...
Olet myös pienen lapsen äiti - oletko unohtanut sen?
Naisilla tunteet tulevat helposti mukaan, mutta uskonpa, että mies ottaa kanssasi vain seksuaalisen huvin ja nautinnon, jolla piristää oman elämänsä arkea. Ei se hänelle muuta merkitse.
Hyppää ajoissa veneestä, ennenkuin se lähtee tuuliajolle ja et enää pysty sitä hallitsemaan...
kiitoksia kommenteista. ne saivat mut ajattelemaan asioita paljon.
sydän sanoo toista kuin järki..
sen verran on pakko täsmentää tuota tekstiä, että tää herra x, eli kakkonen, ei ole naimisissa, eikä kihloissa, vaan seurustelee. eihän se silti muuta asioita, mutta selvensin.
tiedän sen varmasti, että jos miehelleni kerron tästä suhteesta, avioero tulee. ehkä se olisi kuitenkin se, mitä ajan takaa, mutten uskalla sitä sanoa ääneen. olen pelkuri. kaikki ajallaan..
mutta mutta, tällänen oli mun stoori.
sekaisin..
Itse olen myös naimisissa oleva nainen ja onneksi ei lapsia ole eikä varmaan vielä pitkään aikaan tulossakaan tätä menoa. Itselläni on myös "ihastus", jonka kanssa tässä suunnitellaan mennä pidemmälle. Hän on myös varattu, mutta ei naimisissa eikä kihloissa. Mietin kovasti kannattaako siihen lähteä mukaan? Pystyykö sen pitämään vain seksisuhteena? Itse tiedostan tällä hetkellä olevan ikäkriisin (vaikka kolmenkympin kriisiä ei kuulemma ole). Johtuuko kaikki siitä? Vai onko kahdeksan vuoden yhdessäolo jo muuttanut oman suhteeni liian arkipäiväiseksi? Kaduttaako joskus vanhana ihmisenä, että ei lähtenyt kokeilemaan toista mahdollisuutta. Olen kyllä ihan hukassa.. Ainahan olen sellainen miehiin menevä ihminen ollut, mutta en kuitenkaan ole pettänyt miestäni. Olen kaikenkaikkiaan sellainen erittäin rationaalinen ihminen, miksi nyt antaisin tunteiden viedä. Kun vaan haluaa niin kovasti, miten siitä voi kieltäytyä. Olenhan oikeastaan jo pettänyt puolisoani suunnittelemalla hänen selkänsä takana pettämistä.. En tiedä vaikeita koko elämään vaikuttavia päätöksiä..
Mutta lapsen kannalta tietenkin eroa kannattaa harkita useaan kertaan, ennen kuin tekee sen ja tekeekökään. Itse olen huomannut valitettavan tosiasian, että usein lastenpsykiatrian asiakkaat ovat eronneista perheistä. Tietenkin perheissä on aina muutakin problematiikkaa; rajattomuutta, alkoholismia, perheväkivaltaa.. Enkä tietenkään halua syyllistää eronneita ihimisiä, mutta kun ne lapset rakastavat molempia vanhempia yhtä paljon ja lapsen elämä viikonloppuisän kanssa ei kuitenkaan ole sama asia, kun jokapäiväinen elämä.
Näköjään minullakin on hyvin ristiriitainen suhtautuminen asiaan, mutta tee toki oikea päätös omista lähtökohdistasi. Ja eronkin voi hoitaa hyvin lapsen kannalta. Ehkä en tässä sinun tapauksessa suosittelisi suhteen kertomista erohetkellä, sillä teidän pitää vielä tulla toimeen keskenänne koko lapsen elämä. Ja uskon, että jos kerrot suhteestasi toiseen mieheen, miehesi alkaa vihaamaan sinua ja se vaikeuttaa lapsen elämää..
Ei varmaan auttanut yhtään nämä kommentit, mutta yritin kyllä:)
aika sama juttu oli, mutta lopulta päädyin itkemään ja rukoilemaan polvillani, että oma kulta ottais takaisin. huuma kestää vaan hetken ja usein se perustuu just siihen salaamisen tuomaan viehätukseen aj siihen, ettei tosiaankaan elä sitä yhteistä arkea. mieti vielä.
Ikää lähes 60 vuotta, sama ikä rakastajallani. Suhde on kestänyt 6 vuotta, loppua ei näy. Ihanaa, huumaavaa, hellää on sen hetken kun yhdessä ollaan. Molemmilla perheet ja oma elämä. Eihän tämä ole kuin pakoa arjesta, mutta meidän on hyvä näin.
hyvälle miehelle löytyy aina ottajia. huoraa en katselisi sekuntiakaan, enkä ole katsellukaan. ainoa mitä kadun, on se että päästin exän aivan liian helpolla kun ainoastaan heitin sen pihalle heti kun sain tietää.