Avoimessa suhteessa

Tapasin ärsyttävän ja itsekeskeisen miehen. Mies kuitenkin kesti vittuiluni ja piti seurastani, vaikka teinkin selväksi, että olen varattu enkä pettäjä. Myöhemmin kai tajusin, että olen ihastunut.. pidimme yhteyttä miehen kanssa ja lopulta tapasimme. Halusin selvittää mitä päässäni liikkuu. En todellakaan ollut ajatellu harrastaa yhtään mitään hänen kanssaan.Toisinhan siinä sitten kävi. Avomieheni hyväksyi asian, koska olimme sopineet "kokeiluista muiden kanssa" jo aiemmin.

Pari päivää sitten minua alkoi kovasti masentaa. Tunnen itseni hyväksikäytetyksi ja rikkinäiseiseksi. Otin yhteyttä mieheen, jonka kanssa harrastin seksiä ja kysyin "oliko tämä se mitä hän minusta haluasi?" Hän vastasi, että kaikilla taisi olla vähän eri käsitykset asiasta ja ettei hän halunnut rikkoa suhdettani. Kerroin, etten ole ennen tehnyt mitään tälläistä ja että tunteilen ehkä hieman liikaa.. hän ei ole vastannut mitään. Olen todella masentunut, koska aikasemmin juttelimme mm. siitä mitä haluamme toisistamme. Vastaukseksi sain "ei sitä tiedä vaikka ostaisin sulle sormuksen ja tekisin lapsia, ei sitä koskaan tiedä." Pelkään, että annoin palan itsestäni turhaan jollekkin josta välitän, mutta hän vain otti sen ja leikki tunteillani siihen asti.

Hän oli aluksi hellä ja halaileva. Seksin jälkeen
tilanne oli toinen. Hän olisi halunnut harrastaa vielä uudestaan ym. kun minä taas olisin vaan halunnut olla hänen kainalossaan..

Nyt pitäisi palata arkeen. Enkä tiedä mitä tehdä.. itkettää ja masentaa. Tunnen itseni todella tyhmäksi ja haluan vain lakata olemasta. Avomiehelleni olen kertonut tunteistani ja hän yrittää auttaa.. en vain haluaisi päästää irti. Haluaisin kokeilla miten minulla menisi toisen miehen kanssa, mutta nyt tuntuu että hän sai sen mitä halusi ja that's it. Hän kyllä kertoi aiemmin harvemmin ihastuvansa. Minä kuulemma tein häneen lähtemättömän vaikutuksen ym. Haluaisin niin paljon enemmän.. luulen silti, että annoin liikaa sellaista vaikutelmaa, että seksi olisi ok. Olenhan kuitenkin varattu. En olisi halunnut harrastaa seksiä heti toisella tapaamisella, mutta se tuntui asialta joka voisi harmittaa myöhemmin ellei sitä tee. Inhoan itseäni..
92543
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Masennus pois, pakkaat talvivaatteiden kanssa pahvilaatikkoon tai viet kirpparille.

Unohdat moisen kuspään miehen, nautit avomiehestäsi, itsestäsi ja kesästä!

Äänestä

Huomaan sen.

Sulla ei ole mitään rajoja jotka suojelis sua.

Sulla ei ole ketään kehen luottaa oikeasti, sellaista jonka kanssa haluaisit olla ihan itsenäsi.

Sä oot kopioinut toimintatapasi jostain vitun maailman trendeistä ja luulet että se on sun juttus.

Sä et tunne itseäsi.

Olet hukassa.

Siinä on se juju. Ei siinä kenen kanssa sekstaat ja paljonko ja kuka sen hyväksyy ja kuka ei. Se on täysin irrelevanttia; terve ihminen tekee niinkuin itselle on oikein ja hyväksi; loukkaamatta muita.

Jos sä et tunne itseäsi sä teet niinkuin "jokin" sanelee. Oli se sitten satunnainen mielihalu, mielenhäiriö tai joku muu ihminen.

Sä et tunne itseäsi, et sieluasi, et halujasi tai toiveitasi. Jos tuntisit sä vetäisit niistä rajat itsellesi.

*tönäisee*

Äänestä
  • Olen todellakin romantikko, joka uskoo yhteen tosi rakkauteen.. ainakin ennen olin. Nyt olen elämäntilanteessa, jossa toivoisin enemmän jännitystä.. tai jotain. Haluaisin olla yhteydessä kyseyiseen mieheen, mutta pelkään, että hän torjuu minut. Oman avomiheni kanssa olemme molemmat hämärän rajamailla.. hän sanoo, ettei halua rajoittaa minua. Rakastan häntä. Mutta haluan kokea elämässä muutakin kuin kotona istumista. Haluaisin elää ja seikkailla. Kärsiäkin. Löytää itseni ihmisenä ja kenties palata yhteen rakkaani kanssa ja elää rauhallisesti nauttien lapsista ja perheelämästä. Mikäs sen pahempaa kuin eronneet nelikymppiset, jotka havittelevat menetettyä nuoruuttaan..? Olen kaiken suhteen kokematon. Jos pystyisin, tekisin jakaantuisin kahtia.

    Painotan, etten ole todellakaan kopioinut elämäntapaani mistään. Ennen tätä ihastumista en ole tehnyt mitään vastaavaa..

    Äänestä

  • tuossa on totuuden siementä..luottamus,turvallisuus,itsekuri yms...

    Äänestä

  • nuorinainen20 kirjoitti:

    Olen todellakin romantikko, joka uskoo yhteen tosi rakkauteen.. ainakin ennen olin. Nyt olen elämäntilanteessa, jossa toivoisin enemmän jännitystä.. tai jotain. Haluaisin olla yhteydessä kyseyiseen mieheen, mutta pelkään, että hän torjuu minut. Oman avomiheni kanssa olemme molemmat hämärän rajamailla.. hän sanoo, ettei halua rajoittaa minua. Rakastan häntä. Mutta haluan kokea elämässä muutakin kuin kotona istumista. Haluaisin elää ja seikkailla. Kärsiäkin. Löytää itseni ihmisenä ja kenties palata yhteen rakkaani kanssa ja elää rauhallisesti nauttien lapsista ja perheelämästä. Mikäs sen pahempaa kuin eronneet nelikymppiset, jotka havittelevat menetettyä nuoruuttaan..? Olen kaiken suhteen kokematon. Jos pystyisin, tekisin jakaantuisin kahtia.

    Painotan, etten ole todellakaan kopioinut elämäntapaani mistään. Ennen tätä ihastumista en ole tehnyt mitään vastaavaa..

    kaikentietävät. Ensinnäkin olet herkkä ihminen. Tämä kokemuksesi hämmentää sinua, koska saamasi lupaukset näyttävät olevan pelkkää ilmaa jossa jäät paitsi ansaitsemastasi sankaruudesta. Ylitit itsesi ja nyt nämä pitävät sinua pilkkanaan. Mutta maailma on just näin kylmä. Sulle syötetään tarinaa jostain kauniista johon haluat uskoa ja sitten....shit!!
    Ja nyt ovat tunteesi sekaisin. Mielestäni ympärillä olevat miehesi, oli niitä vaikka useampia, eivät ole itsekään selvillä mielihaluistaan. Jos olisivat, olisi jo täysi taistelu sinusta menossa. Mutta tunteet ovat sinun. Niiden kanssa on mentävä. Oli morkkis tai ei.

    Äänestä

  • nuorinainen20 kirjoitti:

    Olen todellakin romantikko, joka uskoo yhteen tosi rakkauteen.. ainakin ennen olin. Nyt olen elämäntilanteessa, jossa toivoisin enemmän jännitystä.. tai jotain. Haluaisin olla yhteydessä kyseyiseen mieheen, mutta pelkään, että hän torjuu minut. Oman avomiheni kanssa olemme molemmat hämärän rajamailla.. hän sanoo, ettei halua rajoittaa minua. Rakastan häntä. Mutta haluan kokea elämässä muutakin kuin kotona istumista. Haluaisin elää ja seikkailla. Kärsiäkin. Löytää itseni ihmisenä ja kenties palata yhteen rakkaani kanssa ja elää rauhallisesti nauttien lapsista ja perheelämästä. Mikäs sen pahempaa kuin eronneet nelikymppiset, jotka havittelevat menetettyä nuoruuttaan..? Olen kaiken suhteen kokematon. Jos pystyisin, tekisin jakaantuisin kahtia.

    Painotan, etten ole todellakaan kopioinut elämäntapaani mistään. Ennen tätä ihastumista en ole tehnyt mitään vastaavaa..

    Minun mielestä aloittaja on ihan normaali nuori ihminen, sellainen mitä ei ole kokeillut kiehtoo aina ja varsinki nuorena haluaa kokeilla monia asioita. Itsekin olen ollut vähä samantapainen muutama vuosi sitten. Nyt olisin jo kypsempi vakavaan suhteeseen jos se oikea tulisi kohdalle :) Kokeile, elä ja nauti, kyllä siitä sitten aikanaan ehtii rauhoittua ja perustaa sen perheenki jos niin haluaa. Miehesi suhtautuu kokeiluusi varsin tyynesti. Teidän suhde vaikuttaa hyvältä, älä masennu liikaa tuosta kokeilusta, olet nyt yhtä kokemusta rikkaampi ja tiedät mitä se oli. Jatka elämääsi eteenpäin ja muista aina tehdä niinkuin pohjimmaltasi haluat tehdä ja kerro se myös toiselle :)

    Äänestä

"Mies kuitenkin kesti vittuiluni ja piti seurastani, vaikka teinkin selväksi,
että olen varattu enkä pettäjä... ...En todellakaan ollut ajatellu harrastaa
yhtään mitään hänen kanssaan.Toisinhan siinä sitten kävi."


Niiiiiiiin tyypillistä itsekkään pettäjän puhetta kuin olla voi.
Niin vaan kävi jne? Heh!

On se kumma että naiset ovat aina ensimmäisenä perse pystyssä niiden
miesten edessä, jotka ovat itsekeskeisiä ja ärsyttäviä.
Valehtelevat vielä, että muka haluaisivat ystävällisen ja hyvin
kohtelevan miehen, vaikka teot puhuvat ihan muuta kieltä.
Mitä huonommin ja itsekkäämmin naista kohtelee, sitä innokkaammin nainen
antaa ja ruikuttaa rakastuneena perään. Siitä vaan mallia kaikki miehet.
Sylkekää vaikka päälle, niin saatte naisen kiinnostumaan.
Jos haluatte saada rakastumaan, niin pankaa ja heittäkää menemään.

Äänestä
  • Yritän noudattaa vinkkiäsi!

    Olen 29-vuotias, enkä ole koskaan saanut. Siis piparia. Eikä minulla koskaan ole ollut tyttöystävää, eikä yhden yön juttua.

    Yritän aluksi katsoa naisia kuteb halpoja lutkia. Ehkä niitä saa sitten mukaan yhden yön juttuihiin. Sitten vain polkaisee kunnolla ja aamulla heittää menemään.

    Äänestä

Näin se vaan on . Pettämisen osalta pitää olla nolla toleranssi tai ei ole minkään näköistä suhdetta ikinä ansainnut saadakkaan kun olla yksin ja elää kadotuksessa unohdettuna.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nuorinainen20 kirjoitti:

Tapasin ärsyttävän ja itsekeskeisen miehen. Mies kuitenkin kesti vittuiluni ja piti seurastani, vaikka teinkin selväksi, että olen varattu enkä pettäjä. Myöhemmin kai tajusin, että olen ihastunut.. pidimme yhteyttä miehen kanssa ja lopulta tapasimme. Halusin selvittää mitä päässäni liikkuu. En todellakaan ollut ajatellu harrastaa yhtään mitään hänen kanssaan.Toisinhan siinä sitten kävi. Avomieheni hyväksyi asian, koska olimme sopineet "kokeiluista muiden kanssa" jo aiemmin.

Pari päivää sitten minua alkoi kovasti masentaa. Tunnen itseni hyväksikäytetyksi ja rikkinäiseiseksi. Otin yhteyttä mieheen, jonka kanssa harrastin seksiä ja kysyin "oliko tämä se mitä hän minusta haluasi?" Hän vastasi, että kaikilla taisi olla vähän eri käsitykset asiasta ja ettei hän halunnut rikkoa suhdettani. Kerroin, etten ole ennen tehnyt mitään tälläistä ja että tunteilen ehkä hieman liikaa.. hän ei ole vastannut mitään. Olen todella masentunut, koska aikasemmin juttelimme mm. siitä mitä haluamme toisistamme. Vastaukseksi sain "ei sitä tiedä vaikka ostaisin sulle sormuksen ja tekisin lapsia, ei sitä koskaan tiedä." Pelkään, että annoin palan itsestäni turhaan jollekkin josta välitän, mutta hän vain otti sen ja leikki tunteillani siihen asti.

Hän oli aluksi hellä ja halaileva. Seksin jälkeen
tilanne oli toinen. Hän olisi halunnut harrastaa vielä uudestaan ym. kun minä taas olisin vaan halunnut olla hänen kainalossaan..

Nyt pitäisi palata arkeen. Enkä tiedä mitä tehdä.. itkettää ja masentaa. Tunnen itseni todella tyhmäksi ja haluan vain lakata olemasta. Avomiehelleni olen kertonut tunteistani ja hän yrittää auttaa.. en vain haluaisi päästää irti. Haluaisin kokeilla miten minulla menisi toisen miehen kanssa, mutta nyt tuntuu että hän sai sen mitä halusi ja that's it. Hän kyllä kertoi aiemmin harvemmin ihastuvansa. Minä kuulemma tein häneen lähtemättömän vaikutuksen ym. Haluaisin niin paljon enemmän.. luulen silti, että annoin liikaa sellaista vaikutelmaa, että seksi olisi ok. Olenhan kuitenkin varattu. En olisi halunnut harrastaa seksiä heti toisella tapaamisella, mutta se tuntui asialta joka voisi harmittaa myöhemmin ellei sitä tee. Inhoan itseäni..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu