Olen tällä hetkellä avioliitossa ulkomaalaisen miehen kanssa, koska en ole löytänyt samoin ajattelevaa miestä Suomesta. Olen todella etsinyt Suomesta ja suomalaisista, mutta minua ei kiinnosta formulat, kalja, urheilu, baarit, bailaaminen naapureiden kanssa, kesämökit, lapset. Minulla ei ole omaisuuta, eikä rikkaita sukulaisia, joten jäin vaille miestä. Minulla on kuitenkin hyvä koulutus,vakituinen työ, hyvä palkka, kädentaidot, jopa osaan kutoa kangaspuilla sekä käsin, värjätä langat luonnon väreillä. Osaan hoitaa puutarhaa, kasvattaa yrttejä sekä kukkia, osaan ohjata lapsia, vaikka ei ole omia, mutta pihan lapset rakastaa minua niinkuin minun kissaa. Osaan tehdä vaatteet itse sekä tehdä hyvää ruokaa.. ja leipoa, karjalan piirakat ja sultsinat. Olen myös sievä, en mitenkään ylipainoinen, vähän pyöreä, mutta nätti. Pidän huolen ulkonäöstäni ja pukeuden kauniisti. Pidän yhteyttä sukulaisiin ja minulla on hyviä ystäviä, jotka välittää.Olen myös arvostettu omassa työyhteisössäni, ja minun neuvoa sekä ammatiosaamista kysytään koko ajan, kun tehdään uusia toiminta malleja. Mutta en ole saanut arvostusta suomalaisilta miehiltä. He eivät ole tukeneet minua vaan vähätelleet koulutustani ja samalla antaneet ymmärtää, kuinka pieni olen ihmisenä, koska en ole suostunut menemään sänkyyn heti muutaman tapaamisen jälkeen, tai suostunut muuhun. Siksi olen ottanut aviomiehekseni miehen toisesta kulttuurista, joka ei painosta seksiin, ennen avioliittoa.. ilmeisesti olen tosi tyhmä suomalainen nainen...mutta, toivon, että myös tämän palstan lukijat voisivat ymmärtää naista, joka ei ole halunnut olla, niin, mikä on vastakohta, musumorsiamelle, ehkä, pakanasulho ???
Jos nyt aletaan nimittelemää..Joo, pakanasulho, aika hyvä ???
Jos nyt aletaan nimittelemää..Joo, pakanasulho, aika hyvä ???
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ihana kirjoitus, mahtavaa lukea naisesta joka arvostaa itseään. Ja uskon, että miehesi osaa arvostaa sinua ja tulette todella onnellisiksi. Kuinka arvostankaan ihmisiä, jotka osaavat tehdä käsillään ja olla luovia.
Oli todella mukava lukea viestisi ja ymmärrän hyvin miltä sinusta tuntuu.
Jos nyt oikein ymmärsin, niin että ainoat miehet, jotka sinusta Suomessa kiinnostuivat olivat kaljaa kittaavia formulafaneja. Nämä eivät taas kiinnostaneet sinua, joten päädyit muslimin/afron vaimokkeeksi. Molto bene, mikäs siinä. Omasta halustasi tuskin kuitenkaan oli kyse vaan siitä, ettet itse herättänyt sopivissa suomalaisissa miehissä (niissä puutarhanhoitajissakaan) kiinnostusta.
Lisäksi, suomalaiset miehet tuskin tekevät naisvalintoja naisen omaisuuden tai rikkaiden sukulaisten perusteella, kuten vihjaat. Eivät välttämättä kyllä muslimit tai afrikkalaisetkaan - heille kun jokainen suomalainen nainen on potentiaalinen vaurauden lähde. Mutta näin lähtökohtaisesti voi _aivan huoletta_ sanoa, että vähemmän materialistisia naisvalintojen suhteen suomalaiset miehet ovat kuin nämä muslimit/afrot.
Suomalaisista miehistähän yli 60% on alkoholin riskikäyttäjiä ja melkein kaikki loputkin alkoholia ainakin jonkin verran käyttävät, joten on enemmän kuin hyvin todennäköistä, että aloittaja törmäsi vain juoviin miehiin.
Itse en hyväksy mieheltä lähes minkäänlaista alkoholin käyttöä. No, suomalaiset exät joivat pari pulloa kaljaa viikonloppuisin, joku vähän enemmänkin. Tuo pari pulloa ei sillä tavalla haitannut pahasti, mutta kun menee sen yli, niin minä sanon heipat. Mieluummin ei yhtään. Nykyinen ei juo yhtään alkoholia. Enkä minäkään.
Käsittääkseni monet suomalaiset miehet katselevat formuloita, ikään tai koulutukseen katsomatta...? En kyllä näe sitä mitenkään häiritsevänä asiana, kyllä mielestäni miehellä saa olla sellaisiakin harrastuksia, mistä minä itse en pidä. Mutta on silti ihan kiva, ettei mieheni tapita formuloita tai mitään muutakaan urheilua telkkarista, vaan urheilee mieluummin itse minun kanssani :-)
En huomannutkaan, että aloittaja mainitsi miehensä olevan muslimi tai afrikkalainen. Pitäisi kai lukea hieman tarkemmin. Mikäs siinä, jos asiat luistavat nyt paremmin, kun on löytänyt hyvän miehen rinnallensa... Vaikka tietty eroriski on suurempi, kuin suomalaisen kanssa aina kun mennään etelämmäksi... Turha kuitenkaan yleistää, että kaikki muslimit olisivat rahan tai oleskeluluvan perään. Etenkin, jos mies on asunut Suomessa jo ennen kuin tapasivat.
Suomalaisista nuorista miehistä 60 % on "riskikäyttäjiä", tiukalla määritelmällä (ja about saman verran nuorista naisista). Sama pätee moniin Euroopan maihin. Toisaalta Suomessa on myös enemmän absolutisteja kuin muissa Euroopan maissa. Pointtini oli se, että voi johtua myös alkuperäisestä itsestään, ettei hän näitä miehiä löytänyt, vaikka etsi.
Kirjoittaja ei maininnut miehensä olevan muslimi/afrikkalainen, mutta lähes varma veikkaus tuo mielestäni on. Niitähän ne yleensä tuppaavat olemaan, tai sitten jostain muista köyhemmistä maista. Se on sitten vielä eri kysymys, onko jostain chatista löydettyä tuontitavaraa vaiko jo Suomessa asunut tapaus.
Kuulostaa pahasti paljon alkoholia nauttivan ihmisen puolustelulta tuo "tiukka määritelmä". En nyt muista ihan tarkkaan kuinka monta annosta se miehellä on, mutta kun sitä joskus laskeskelin, niin kyllä se aika paljon alkoholia on. Ehkä se määrä joillekin ei tunnu paljolta... :-)
Tietty on ihan huomion arvoinen asia sekin, että joillain ihmisillä yksinkertaisesti nousee päähän huomattavasti vaikeammin. Jos on 150-kiloinen mörssäri ja juo tuon riskikuluttajan rajan yli, niin ei välttämättä voida puhua varsinaisesta riskikuluttajasta. Vai lasketaanko se oikein paino ja pituus huomioon ottaen... No, kuitenkin, kun tilastotieteitä tutkitaan, niin täytyy aina ottaa huomioon juuri tällaisiakin mitättömältä tuntuvia pikkuasioita, joilla kuitenkin saattaa olla suuri vaikutus realistiseen lopputulokseen.
Nuorten naisten osuus oli kuitenkin muistaakseni huomattavasti pienempi, kuin miesten. Harmi, kun en löytänyt sitä uutista, että olisi voinut tarkistaa.
Eurooppalaiset taas eivät käsittääkseni juurikaan liity asiaan, kun on kyseessä kuitenkin muslimi/afro. Toki ihan hyvä pointti. Itse koviksi juojiksi suomalaisten lisäksi olen huomannut etenkin britit ja irlantilaiset, tanskalaiset ja saksalaiset.
Kyllä minä ihan hyvästi alkoholia käytän. Ja nimenomaan suomalaisten nuorten naisten juominen on muutaman vuoden aikana merkittävästi lisääntynyt riskirajoille, nuorten miesten pysynyt ennallaan ja nyt taas kääntynyt pieneen nousuun. About samoissa prosenteissa liikutaan.
Alkoholinkäytön riskirajat on helppo googlata:
Riskikulutuksen alaraja viikossa
Miehet (24 annosta)
24 pulloa keskiolutta (noin 3 pulloa päivässä)
3 1/2 pulloa mietoa viiniä
1 3/4 pulloa kirkasta viinaa
Naiset (16 annosta)
16 pulloa keskiolutta (vain noin kaksi pulloa päivässä!)
2 1/3 pulloa mietoa viiniä
1 1/5 pulloa kirkasta viinaa
Euroopasta löytyy paljon kovempia juojia kuin suomalaiset, ja jos Itä-Eurooppaa/Venäjää lähdetään tutkailemaan niin siellä liikutaan jo ihan eri sfääreissä. Siksi oletinkin, että alkuperäisen mies on muslimi.
Näistä riskirajoista oli jossain toisessakin ketjussa... En kyllä käsitä miten voi sanoa "vain noin kaksi pulloa päivässä!". Jos minä joisin joka päivä viikosta toiseen kaksi pulloa olutta päivässä, niin kyllä ihan taatusti pitäisin itseäni riskikäyttäjänä.
Ymmärrän jos tuon riskirajan ylittää satunnaisina viikkoina, mutta eikös noilla tarkoiteta nimenomaan jatkuvaa käyttöä?
Itse en ole absolutisti ja silloin kun juon, juon valitettavan usein humalahakuisesti. Tosin tätä tapahtuu ehkä noin 4-6 kertaa vuodessa. Mutta minusta nuo riskirajat eivät ole mitenkään "vain".
"Jos minä joisin joka päivä viikosta toiseen kaksi pulloa olutta päivässä, niin kyllä ihan taatusti pitäisin itseäni riskikäyttäjänä."
Voin olla väärässä, mutta luulisi, että nuo riskirajat perustuvat lääketieteellisiin tutkimuksiin ja muihin riskikartoituksiin, eivät fiiliksiin. Mutta jos itsestä tuntuu siltä, että juo liikaa, on juomista vähennettävä. Vaikka joisi korkillisen olutta päivässä.
Jossain Ranskassa tai Italiassa juodaan ruokaviineinäkin jo enemmän päivässä. Eli riskirajalla tarkoitetaan tuossa sitä, että tästä ei koidu elimellistä haittaa pitkissäkään jaksoissa (ja jos ottaa esim. punaviininä, voi olla terveydelle hyödyllistäkin). Toki on hyvä säännöllisin väliajoin pitää absoluuttikausiakin.
Viime kädessä se on tietysti jokaisen oma asia, miten alkoholia käyttää ja mitkä riskeiksi kokee. Mutta ns. kohtuukäyttäjällä (se 2 ploa/päivä) ei ole samaa riskiä kuin humalahakuisella käyttäjällä (esim. kerran parissa kuussa kunnon humalat) joutua onnettomuuksiin, teloa itseään, juoda yliannostusta jne.
http://www.a-klinikka.fi/tiedotus/paihdetieto/alkoholi.html
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Suomalaiset Alkoholista tullut kansallinen ongelma/HS20060914SI1YO05tnh
Tietenkin noille on vahvat perusteet, en minä niitä käy kiistämään. Vertailin vain omaa asennettani asenteeseen, jonka mukaan kaksi pulloa joka päivä ei ole paljon. Minusta se on, ei tässä sen kummempaa. :)
"Kuulostaa pahasti paljon alkoholia nauttivan ihmisen puolustelulta tuo "tiukka määritelmä"
Ja pieni korjaus:
"Juomatapatutkimuksen mukaan suomalaismiehistä 24 prosenttia ja naisista 6 prosenttia on alkoholin riskikäyttäjiä", eli ei kuitenkaan 60 kuten väitit!
Kyllä se kuitenkin EU-tasolla katsoen on tosi tiukka määritelmä mikä on suomalaismittapuun mukaan riskikäyttöä.
Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Belgiassa yrityksemme paikallisissa "työmaa-kuppiloissa" ruokajuoma vaihtoehtoina on vain vesi, olut tai viini ja tuo viinikin on vain 3/4 litran pulloissa!
No usein kyllä pari työntekijää jakaa tuon viinipullon :).
Myös kahvitunnilla heillä on yleisenä tapana juoda viini tai olut kahvin sijasta!
Laske siitä sitten päivittäinen kulutus!
No nyt sentään sielläkin raittiuskampanja ja juomatiskin päälle on ilmestynyt kannustuskyltti: "Mieluimmin olutta kuin viiniä" :).
Maikkarin mukaan ainakin yli 60% nuorista suom. miehistä on riskikäyttäjiä.
EU-taso minua ei sinänsä kiinnosta. Nythän puhuttiin suomalaisten alkoholiongelmista, eikä niitä tee pienemmäksi se, jos muillakin on ongelmia.
"EU-taso minua ei sinänsä kiinnosta. Nythän puhuttiin suomalaisten alkoholiongelmista, eikä niitä tee pienemmäksi se, jos muillakin on ongelmia"
Pointti onkin siinä että muissa maissa tuota ei katsota ongelmaksi, mutta jos suomalainen juo päivittäin yhtä paljon, hän onkin ongelmakäyttäjä :)
Olut on liikaa vaikka sitä olisi vain korkillinen;D
Mies juo sen yhden pullon päivässä (ostin kaksi ja toinen on vieläkin koskemattomana ja näitä tapauksia on useampi... tosin perjantaina ostin sellaista myrkkyä, että en koko iltana muuta tarvinnut (59% 20cl) miehen kanssa juotiin se pullo ja Ahmed katseli, että helvetin hullut eikä ottanut, vaikka olisin tarjonnut). Itse en juo olutta enkä mielelläni siideriäkään ja tosiaan kun otan niin juon sitten humalahakuisesti mutta en oksennuskuntoon. Muutenkin seurassa tulee otettua yksin ei niinkään eikä kotona (no ehkä joskus pohjat jos on tiedossa sinkkujen ilta (tarkoittaa sitä että pitää mennä 18-vuotiaiden teinien paikkoihin välttelemään lasinsiruja ja oksennuksia vain siksi, että pitää löytää alle 20v sinkkutytölle miehiä, jotka se kuitenkin hylkää heti kun niiden oikea tukan väri paljastuu tai ikä;D)voishan siellä selvänäkin olla, jos ei rupeaisi ahdistamaan se amatöörien sekoilu ja lasimurskan narske;D)
Karaokebaariin, missä on aikuisia miehiä (50-25-vuotiaita vanhoja ukkoja tälle meidän prinsessalle, joka ei tiedä mitä haluaa kun kukaan ei kelpaa jne.) voi mennä ilman mitään, siinä jos joku tarjoaa jotain saatan juoda mutta eihän sinne lavalle tippumaan mennä vaan laulamaan;D
Kaksi pulloa on minusta paljon siis, jos oikeasti juo joka päivä... vaikka vain olutta.
Sitä ei ole kyllä ollut koskaan, että krapulassa pitäisi ottaa tasottavia;D
Sehän on hienoa, että löysit miehen toisesta kulttuurista, jonka tavat ja ajattelumaailma sopivat yhteen sinun kanssasi. Älä ole katkera ja ihmettele, että et kelvannut suomalalisille miehille... On ilmeistä, että et edusta ihan valtavirtaa tavoissasi ja arvoissasi ja tavallinen suomalainen mies ei olsi sinua varmasti onnelliseksi tehnytkään. Vakka kantensa löytää ja on mukavaa, että nykyisin valikoimaa riittää... Mitä sitä sen enempää ihmettelemään ja arvostelemaan, jos valtakulttuurin miehet eivät olleet kanssasi samalla aaltopituudella.
"Kansa hylkäsi yksilön!"
Kansallisuudestahan se seurustelu on kiinni.
Kirjoituksesi oli kuitenkin kaunis :)
se naimisiinmenohan lieneekin sen miehen numero 1 tavoite muutenkin?
Kyllähän niin hyvää nyt voikin odottaa...
Kai huomasit äsken YLE ykkösellä puutarhaohjelman, jossa peräti kaksi (2) suomalaista onnellisen oloista pariskuntaa kertoivat omasta puutarhastaan ja sen kehittämisestä?
Baareja, bailaamista, kaljaa tai formuloita ei mainittu.
En ole koskaan väittänyt, että kaikki suomalaiset miehet olisivat samanlaisia. Minulle vaan ei sattunut sitä oikeaa kohdalle, jostakin syystä, mutta ei se tee minusta sen huonompaa tai parempaa. Näin vain kävi. En ole koskaan mitenkään suosinut mitään kulttuuria tai uskontoa tai rotua, mutta yksin oleminen oli surullista, uskon, että hyvä parisuhde tekee meidät onnelliseksi ja antaa elämälle enemmän sisältöä. Minä kelpasin miehelleni ja hän halusi tehdä minut onnelliseksi. Olisin myös mielelläni ottanut suomalaisen miehen, koska olisihan se ollut helpompaa monin tavoin, ymmärtää puhetta ja toisen tunteita ja olen siitä vieläkin surullinen joskus, että en kelvannut suomalaiselle.
Se muistuttaa tuo parisuhteen luominen niin kovasti Käytetyn Auton ostoa ! Siis kun katsoo vain päällisin puolin ja koeistuu kohteen ja päättää sen perusteella hankintansa niin muut viat jää useimmin huomaamatta. Ja aina on viisainta hyväksyä puutteet ja viatkin sillä myös näissä kotimaisissa luomuksissa löytyy aina sanomista. Kun on realisti ja ymmärtää omat rajansa niin saattaa löytyä aivan käyttökelpoinen yksilö! "joka Kuuseen kurkoittaa niin Katajaan kapsahtaa" tämä viisaus pätee tässäkin.
Vaikka olisi minulle kelvannut ihan tavallinen "menopeli" en tarvitse sen kummempia lisävarusteita. Omaisuudella ei ole merkitystä, kunhan tekee rehellistä työtä. Täytyy vaan toivoa, että ei siihen katajaan kapsahtaisi. Eihän kukaan mene naimisiin, erotakseen. Realisti pitää olla, ei kukaan ole virheetön.
"olen siitä vieläkin surullinen joskus, että en kelvannut suomalaiselle."
No eihän se nyt noin toki ole. Sinulla nyt vain kävi suomalaisten kanssa huono tuuri: ei sattunut oikeaa kaveria kohdalle, ei sen kummempaa.
Mäkin seurustelen ulkomaalaisen kanssa nykyään, mutta ihan samanlainen fiilis ei ole suomalaisista. Ennen nykyistä miestäni, en ole ulkomaalaisten miesten kanssa ollut ja miehenkin tapasin ihan sattumalta (?), en siis ollut metsästämässä omaa ulkkista! Halusin vaan päästä pois Suomesta hetkeksi ja sain työpaikan Kreikasta ja tapasinkin samaisen miehen, jonka kanssa olen nyt.
Olen kuitenkin parin suomalaisen miehen kanssa seurustellut ja suhde ei ole toiminut, mutta siitä voidaan päätellä vain se, että kemiat ei toiminut näiden kahden miehen kanssa. Mutta täytyy myöntää, että toinen mies oli kova juomaan, mutta syy miksi erosimme, ei liittynyt juomiseen eikä myöskään toisiin naisiin. Tai formulaan.
Minun täytýy kyllä sanoa, että ajatukseni eroavat (kai?) yleisesti suomalaisten ajatuksista monella tavalla. Esimerkiksi olen suht. vanhanaikainen, niin että mielestäni naisen tulee hoitaa suurimmaksi osaksi koti ja miehen tehtävänä on olla se perheen tärkein elättäjä. Suomi on niin tasa-arvoinen maa, että tällaista miestä on vaikeaa löytää (kai?). Haluan kyllä itsekin käydä töissä, mutta esimerkiksi lasten hankinnan aikana tulen pysymään muutaman vuoden ajan kotona lasten kanssa. Toiseksi suomalaiset oikeasti juovat hieman liian paljon (kaikkihan eivät todellakaan juo). Omassa suvussani ei juoda paljon, mutta olen nähnyt kyllä, miten Suomessa juodaan. Isäni ja äitini (molemmat suomalaisia) ovat olleet naimisissa 27 vuotta. Ja ovat todella onnellisia. Isäni on hyvä esimerkki siitä, millaisia suomalaiset miehet ovat parhaimmillaan. Hän on erittäin rakastava äitiäni kohtaan ja meitä lapsia kohtaan. ERittäin suojeleva lapsiaan kohtaan. Sosiaalinen (myös kun ei juo), kouluttautunut, osaa kokata ja siivota. Hänellä on siis todella paljon loistavia piirteitä.
ALoittajan ongelmana ei, hänen omienkaan sanojen mukaan, ole se, että suomalaisissa miehissä on täydellisesti jotain vikana, vaan, että hänen omassa ajatusmaailmassaan on jotain kovin erilaista verrattuna suomalaisten(KIRJOITTAN KOMMENTI: ja myös varmaan melkein kaikenmaalaisten ihmisten) ajatusmaailmaan. Aloittaja listasi asioita, joista ei ole kiinnostanut ja joista suomalaiset miehet yleensä muka ovat kiinnostuneita. Niistä asioista mielestäni negatiivisena voidaan pitää vain kaljaa ja baaria. Mielestäni formulan tai urheilun katselu ei ole paha asia (ulkomaillahan seurataan jalkapallloa paljon enemmän ja on muuten todella suosittua useissa maissa, etenkin miesten keskuudessa), naapureiden kanssa "bailaaminen" (sosiaalinen illanvietto hyvän ruuan merkeissä) ei ole paha asia, kesämökki on yksi parhaista lomanvietto tavoista (itsekin haaveilen ostavani kesämökin kauniin rauhallisen järven ympäriltä tulevaisuudessa) ja se, että on lapsista kiinnostunu on kaikkein vähiten negatiivinen asia. Suomalaiset miehet haluavat omia lapsia tasan yhtä paljon kuin ulkomaalaiset miehet. Eli jos aloittaja on onnistunut löytämäään ulkomaalaisen miehen, joka ei halua lapsia, niin se piirre on kiinni jossain ihan muussa kuin siinä ulkomaalaisuudessa. Siis aloittajan kirjoituksen pointti ei ole se, että ulkomaalaiset ovat parempia kuin suomalaiset, vaan se, että hän ei itse ole kiinnostunut samoista asioista kuin valtaosa maailman väestöstä (esimerkiksi se lasten tekeminen).
Ihan teksti :) Mä oon kans sellanen että kannatan vanhanaikasia arvoja perheessä, että mies on tavallaan se perheen pää ja tuo kotiin rahan ja nainen hoitaa kodin :)
Ja joskus tietenki jos olen kipeä niin mulla mies kyllä sitte auttaa ja laittaa mulle ruokaa :) ja hoitaa mua :)
Kommentoidakseni tota suomalaismies ja ulkkismies asiaa niin henkilökohtaisesti minä en ainakan ole valinnut tätät miestä sen vuoksi että hän on ulkomaalainen. Mä en aikasemmin edes ollu ajatellu sellasta asiaa. Me vaan tavattiin ja tapailtiin yhtäkkiä ja sitte rakastuttiin... Mull ei ollu mitään merkitystä sillä lailla että minkä värinen hän on tai missä on syntynyt. Tottakait kunnioitan ja oon kiinnostunu hänen alkuperästään ja juuristaan. Ja oon serustellu aiemmin suomalaisten miesten kanssa mutta eipä mitään pidempää oo syntyny kuitenkaan. Tämän miehen kanssa meillä on samalainen arvomaailma ja elämän perusasrvot kohtaavat. Tulevaisuuden suunnitelmat on hyvin samalaisia. Hän on erittäin temperamenttinen välillä, mutta se piirre jotenki rauhottaa mun impulsiivisuutta ;) Jotenki vaan loksahtanu paikoillen kaikki meissä. Ollaan nyt pari vuotta seurusteltu ja ei tulis mieleenkään edes haluta ketään muuta miestä rinnalleni :)
Onpas ihanaa olla rakastunu :)
Ei tietenkään tää mies mikään itse täydellisyys ole, enkä minäkään ja kyllä välillä otetaan yhteen aika kovasti ja riidellään. Mutta sellasta se on välillä :)
Hyvää jatkoa kaikille ja viestiketjun alottajalle kans :) Ihanaa että oot löytäny miehen kenestä tykkäät ja kenen kanssa viihdyt ja rakastat :)
"Esimerkiksi olen suht. vanhanaikainen, niin että mielestäni naisen tulee hoitaa suurimmaksi osaksi koti ja miehen tehtävänä on olla se perheen tärkein elättäjä. Suomi on niin tasa-arvoinen maa, että tällaista miestä on vaikeaa löytää (kai?)."
Vaikea uskoa että tälläistä miestä on vaikea löytää Suomesta. Aika moni suomalaismies on kyllästänyt tähän viivottimella vedettyyn 50/50 -sotaan parisuhteessa...
Varmaan moni mies onkin kyllästynyt, mutta kun Suomessa se "tasa-arvo" on niin kauheen ihannoitua, niin kahden "vanhanaikaisen" ihmisen on ehkä suht. hankalaa löytää toisensa. Tai jotenkin näin.
Itse kannatan vahvasti sukupuolten erilaisia rooleja parisuhteessa, en kuitenkaan tarkoita tällä nyrkin ja hellan välissä olemista, jos joku niin erehtyy luulemaan.
Toivon, että, et ala analysoimaan kenenkään kirjoituksia, koska ne menee harhaan, ja vaan sinun oman maailman mukaan. On järkyttävää lukea jotakin, jota ei ole kirjoittanut ja sinä yrität ymmärtää täällä. En voi saada lapsia, tämä on lääkeiteteellinen fakta, naaapurien grillijuhlat, alkoholia, jne.. rakas luluti, pidä vähän paussia, ja ajattele enemmän..
En mä millään pahalla sulle kommentoinut. Ja jos sä ton kirjoituksen tänne laitoit niin kyllä mullakin on siihen oikeus vastata. Noita asioitahan mä en voinut mitenkään tietää, mutta omasta mielestäni esimerkiksi grillijuhlissa ei suoranaisesti mitään pahaa ole.
Pointti tossa oli, että kun mä sain sun ensimmäisestä viestistä kuvan, että suomalaisissa miehissä on jotain suuresti vialla, mutta mä olen erimieltä asiasta. Suomalaiset miehet ovat tasan tarkaan niinku ulkomaalaiset. Ikävää, että otit nokkiis, mutta itteppähän ton alotuksen tänne palstalle laitoit. ELI POINTTINI OLI, ETTÄ URHEILUA KATSOO MIEHET MUUALLAKIN KUIN SUOMESSA JA NAAPURIJUHLIA VIETTÄÄ MUUNKIN MAALAISET KUIN VAIN SUOMALAISET. Eli jos olet ulkomaalaisen miehen löytänyt, niin sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että mies on ulkomaalainen, vaan, että kyseinen yksilö on sulle sopiva!! Ehkä ymmärsin sun viestin väärin, mutta aika yleistävältä se jotenkin kuulosti mun korviin.
Ja mä kuule pidän paussia, kun mä itse haluan, ja vapaasti kommentoin näitä juttuja täällä kun itse haluan.
Onnee vaan teille suhteessanne!
Aloittaja, anteeksi nyt jos loukkasin sua mun viestillä. Ehkä se oli tosiaan liian kärkäs ja liian henkilökohtainen ja "analysoiva".