Naiset 28-50 v. vietti iltaa ja kuten naiselliseen tapaan kuuluu, tuli puhe miehistä. Tässä muutamia kommenteja.
-Lähdettiin pitkästä aikaa ravintolaan ja minä laitoin tuttuun tapaan hameen päälle. Mies alkoi kiromaan, että voisin joskus laittaa housut, sillä hän haluaisi mennä pyörällä säästääkseen rahaa.
-Kävin kampaajalla ja olin ylpeä itsestäni. Mies huomasi vasta kolmen päivän päästä. Silloinkin vasta kun oma äitini sanoi, että sulla on kivasti leikatut hiukset. (pitkät kuitenkin)
-vihjailin miehelleni, että saisin joululahjaksi kauniin yöpaidan. Sain flease kylpytakin ym. krääsää.
-Ekakertaa menin kulmien ja ripsien laittoon, mies ei huomannut, eikä ole jälkeenpäinkään mitään sanonut.
Ostin kauniit korkokengät. Mies haukkui mut. Törsäilen liikaa ja korkkarit on hänen mielestä turha ostos.
Juhlissa korkokengissä ja mies päätti, että kävellään kotiin. matka 5km. Jalat tosi kipeät seuraavana päivänä.
-Laihdutin raskaudenjälkeen ylimääräiset 10kg. Mies epäili, että minulla on toinen. Tarkisteli kännykkääni ja seurasi lenkille.
-Mies petti minua (nainen 49v.166cm. 60kg naimisissa 15v.) Yli 100kg nuori tekoblondi ja pakkelia kilo kasvoilla olevan naisen kanssa.
-Mies ei koskaan osta mitään naisellista lahjaksi. Aina vaan käyttötavaraa, vaikka itse ostan miehelle partavettä, kelloja, koruja ym. henkilökohtaista.
Miksi siis me naiset viitsimme nähdä vaivaa suomimiehen vuoksi? Eivät ne kuitenkaan näe kuin sen mitä haluavat nähdä.
-Lähdettiin pitkästä aikaa ravintolaan ja minä laitoin tuttuun tapaan hameen päälle. Mies alkoi kiromaan, että voisin joskus laittaa housut, sillä hän haluaisi mennä pyörällä säästääkseen rahaa.
-Kävin kampaajalla ja olin ylpeä itsestäni. Mies huomasi vasta kolmen päivän päästä. Silloinkin vasta kun oma äitini sanoi, että sulla on kivasti leikatut hiukset. (pitkät kuitenkin)
-vihjailin miehelleni, että saisin joululahjaksi kauniin yöpaidan. Sain flease kylpytakin ym. krääsää.
-Ekakertaa menin kulmien ja ripsien laittoon, mies ei huomannut, eikä ole jälkeenpäinkään mitään sanonut.
Ostin kauniit korkokengät. Mies haukkui mut. Törsäilen liikaa ja korkkarit on hänen mielestä turha ostos.
Juhlissa korkokengissä ja mies päätti, että kävellään kotiin. matka 5km. Jalat tosi kipeät seuraavana päivänä.
-Laihdutin raskaudenjälkeen ylimääräiset 10kg. Mies epäili, että minulla on toinen. Tarkisteli kännykkääni ja seurasi lenkille.
-Mies petti minua (nainen 49v.166cm. 60kg naimisissa 15v.) Yli 100kg nuori tekoblondi ja pakkelia kilo kasvoilla olevan naisen kanssa.
-Mies ei koskaan osta mitään naisellista lahjaksi. Aina vaan käyttötavaraa, vaikka itse ostan miehelle partavettä, kelloja, koruja ym. henkilökohtaista.
Miksi siis me naiset viitsimme nähdä vaivaa suomimiehen vuoksi? Eivät ne kuitenkaan näe kuin sen mitä haluavat nähdä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Miehiä löytyy. Allekirjoittanut huomaa aina kehua vaimon ulkonäköä, koska vaimo on oikeasti kaunis ja tekee kovasti työtä sen eteen. Tästähän yhteiselämästä on kyse eli molemmat tekee työtä molempien miellyttämiseen.
Tuollaisesta miehestä tulee mieleen insinööri. Heille riittää joku sähköinen laite, jota ropata ja nettiporno, noin kärkevästi sanottuna :)
Hop Hop! Eipäs yleistetä.
(Mek.Su.)
Hmm... En ole ikinä sanonut mitään vastaavaa. Tosin en ole ollut kenenkään kanssa kymmentä vuotta yhdessä. Muutama vuosi on pisin aika ja aina olen huomannut uudet hiukset ja kivat meikit.
Tuntuu, että nuo lausahdukset kuuluu vanhempien sukupolvien ajattelutapaan?
Itse olen ostanut naiselle lahjaksi Kaulakoruja, korvakoruja, käsikoruja, hyvää hajuvettä(nuuhkin hänen pullojaan ja valitsin sen perusteella samaan tyyliin ,mutta kuitenkin erinlaisen), pehmoleluja, kukkia...
Noi nyt tuli ekana mieleen... Isäni esim. ei ole IKINÄ ostanut äidilleni kukkia. Joskus on tainnut koruja ostaa.. hmm.. pitää varmaan vihjaista sille, että vie kukkia äidille välillä, vaikka ihan huvikseen.
Minulla on kokemusta parista pidemästä suhteesta
16v ja 4v
Olen molemmissa pyrkinyt huomioimaan mutta
-Kukat on olleet väärän värisiä tai väärää lajia
-hajuvesi väärää
-Korut vääränlaisia
-alusvaateet vääriä, väärän värisiä
Eli aina tuomisisani on ollut jotain vikaa, niin kyllä siinä antamisen ilo lähtee
Samoin jos olen esim. sanonut hiuksista jotain niin olen kuulemma vain mielistellyt.
10 vuotta sitten tapasin ex-vaimoni josta olen onnellisesti päässyt nykyään eroon.
Olin käynyt Malagassa ja ajattelin tuoda tuliaiseksi sen kaikkeista isokokoisimman Toblerone-paketin. Menin hänen luokseen ja annoin tuliaisen.
Hänen kommenttinsa oli: En mä tätä ite syö, mä vien sen työpaikalle ja syötän sen muille.
Vastaavia tapauksia/kommentteja tuli äitienpäivinä, syntymäpäivinä jne. Lopulta en ivallisen vittuilun vuoksi ostanut hänelle enää mitään. Vastaavasti sitä ennen hän "unohti" kolme kertaa peräkkäin syntymäpäiväni.
Kun suhde menee tuollaiseksi toisen aliarvostamiseksi niin silloin ei ole enää mitään tehtävissä eikä suhdetta kannata jatkaa. Se 'syö' ihmisen loppuun.
> Miksi siis me naiset viitsimme nähdä vaivaa
> suomimiehen vuoksi?
Mitä oikein valitat? Ei kai sinua pakkonaitettu miehesi kanssa? Jos ei kiinnosta elää hänen kanssaan niin lähde menemään. Eron saat muutamassa
kuukaudessa.
Monet naiset ja niin kyllä miehetkin kritisoivat omaa kumppaniaan avoimesti toisen selän takana. Se on aivan perseestä ja minä en ainakaan sellaiseen alennu. Minun naisesi on elämäni rakkaus ja kaikki kaikessa, joten olisi sanomattakin ihan pirun idioottimaista haukkua häntä hänen selän takana. Jos jokin kumppanissa ärsyttää niin turha kitistä toisen seläntakana. Rohkeasti pitäisi vain avata suu ja keskustella toisen kanssa.
"-vihjailin miehelleni, että saisin joululahjaksi kauniin yöpaidan. Sain flease kylpytakin ym. krääsää."
Juu yksi taas tälläinen tapaus kun tarvisi lukea rivien välistä pienimmätkin nyanssit. No ei ketään ole mikään houdini ja osaa lukea ajatuksia. Pitää sitten vihjailla vähän selkeämmin tai jopa sanoa suoraan. Ei sitten tarvisi jälkijunassa narista.
"Juhlissa korkokengissä ja mies päätti, että kävellään kotiin. matka 5km. Jalat tosi kipeät seuraavana päivänä."
No voi perse kun ei voi ottaa itselleen vaikka taksia tai selittää asiallisesti miehelleen että kävely on yhtä tuskaa.
"-Laihdutin raskaudenjälkeen ylimääräiset 10kg. Mies epäili, että minulla on toinen. Tarkisteli kännykkääni ja seurasi lenkille."
Tarvitseeko olla paranoidin ja mustasukkaisen miehen kanssa? Joskus toiseen ei kannatakaan luottaa. Poikkeuksetta tähän on ihan järkevä syy.
"-Mies petti minua (nainen 49v.166cm. 60kg naimisissa 15v.) Yli 100kg nuori tekoblondi ja pakkelia kilo kasvoilla olevan naisen kanssa."
Näitä tapahtuu ja suhde on jo ihan kuralla poikkeuksetta ennen tätä.
"-Mies ei koskaan osta mitään naisellista lahjaksi. Aina vaan käyttötavaraa, vaikka itse ostan miehelle partavettä, kelloja, koruja ym. henkilökohtaista."
Miten vaikka kukkalapio eroaa henkilökohtaisuudestaan vaikka rannekellon kanssa? Onko hinta kriteeri, vai joku muu seikka? Minusta kukkalapio voi olla vaikka mitä henkilökohtaisin lahja jos toinen pitää kukkasten istuttelusta. Lapioon voi vaikka raaputtaa ison sydämen. Ehkä tämä kyseinen mies ei osaa ostaa kelloja ja koruja. Hätäpäissään hän voisi ostaa vaikka ihan pirun ruman desing kellon mikä maksaisi monta sataa tai b-luokan rimpulakorun mikä hajoaisi jo seuraavalla viikolla.
Kaikista asioista mitä toinen ei osaa tai ymmärrä voi kritisoida, mutta auttaa se mitään. Ei minunkaan naiseni esimerksiksi osaa kaikkia niitä taitoja mitä toivoisin hänen osaavan ja silti en mene sättimään häntä kavereilleni.
Joskus mietin mistä näitä idiootteja sikiää.
siinä on kyse. itse ajattelen tai kenties joskus jopa haaveilen suhteesta, josta molemmat tietävät ketä ovat ja arvostavat toisiaan. eli toista ei tarvitse miellyttää hylätyksi tulemisen pelossa. toisen ilahduttaminen ja huomioiminen tärkeää ja toisen arvostaminen sellaisena kuin hän on. huh huh. hyväksyvää rakkautta se olisi.
En viitsinyt laittaa suomi -sanaa tuohon äijän eteen kun sivistyneemmissä kulttuureissa ei sitä käsitettä tunneta. Kuitenkin, näkee että olet tyypillinen suomalainen karju joka on onnellisimmillaan tyypillisen suomalaisen akan kanssa. En näes tunnu ymmärtävän että vaikka naiset sanoisivatkin joitain asioita suoraa, on myös hyvä jakaa asiat ystävättärien kanssa. Se on tunteellista, ei sellaista äijien välistä machoilua ja homo -nimittelyä. Viestien perusteella taisi täällä kyllä jokunenkin herrasmies olla =)
Kylpytakki juttu:
"Juu yksi taas tälläinen tapaus kun tarvisi lukea rivien välistä pienimmätkin nyanssit. No ei ketään ole mikään houdini ja osaa lukea ajatuksia. Pitää sitten vihjailla vähän selkeämmin tai jopa sanoa suoraan. Ei sitten tarvisi jälkijunassa narista."
=Sinulla on juuri perus vanhanaikainen käsitys siitä mitä vihjailu on. Et vaan ymmärrä. Nykyään onneksi jopa Suomessa on miehiä jotka ymmärtävät vihjailua. Mutta sitten on sellaisia kuten sinä, jotka eivät älyä vaikka näyttäisi muotilehdestä kuvan: "Tämä on tosi kaunis ja varmaan sopisi mulle". Ja alituiseen miehet toitottavat naisellisuudesta ja on nimenomaa epänaisellista, varsinkin lahjoissa, sanoa suoraa mitä haluaisi!
Korkokengissä kävely:
"No voi perse kun ei voi ottaa itselleen vaikka taksia tai selittää asiallisesti miehelleen että kävely on yhtä tuskaa."
=Helppoa se on selittää asiallisesti että on tappoa kävellä pitkä matka korkkareilla mutta miehet harvoin osaavat siihen asiallisesti vastata! "Vtu, taas tuhlataan rahaa ja vaan sun jalkojes takia". "Mikset laittanu sitte parempia kenkiä?". "Älä inise, ei se ny niin paljoa sattua voi!". jne...Onneksi nykyään on niitäkin uroita ajotka ymmärtävät että kyllä se, ja muutama muukin asia, sattuu.
-10kg:
"Tarvitseeko olla paranoidin ja mustasukkaisen miehen kanssa? Joskus toiseen ei kannatakaan luottaa. Poikkeuksetta tähän on ihan järkevä syy."
=Yeah...itse en kyllä mustasukkaisia miehiä jaksa katella, siinä olen kanssasi samaa mieltä. Tosin, miehellä ei tainnut olla kaikki itsensä kanssa ok. Harva pelkästä kymmenen kilon laihdutuksesta noin stressaa ellei hän sitten itse ollut pulskempi.
Jos olisin hänen rakkaansa olisin tehnyt sen selväksi ettei tarvitse epäillä. Vaikka se että mies seuraa lenkille on kyllä vain plussaa!
Pettäminen:
"Näitä tapahtuu ja suhde on jo ihan kuralla poikkeuksetta ennen tätä."
=Omakohtainen huomautukseni on että 166cm ja 60kg on jo aika hemmetin paljon, puhumatta kuinka yököttävä joku sata kilonen purkkiblondi on!
Tuskin ketään tässä kolmiodraamassa oli erityisen ihana..? Tässäkin olen lähes samaa mieltä äijän kanssa. Ehkä mies vaan halusi jonkun riidan jälkeen vihoissaan pettää naista ja teki sen ensimmäisen suostuneen kanssa. Yök koko juttu.
Käyttötavarat:
"Miten vaikka kukkalapio eroaa henkilökohtaisuudestaan vaikka rannekellon kanssa? Onko hinta kriteeri, vai joku muu seikka? Minusta kukkalapio voi olla vaikka mitä henkilökohtaisin lahja jos toinen pitää kukkasten istuttelusta. Lapioon voi vaikka raaputtaa ison sydämen. Ehkä tämä kyseinen mies ei osaa ostaa kelloja ja koruja. Hätäpäissään hän voisi ostaa vaikka ihan pirun ruman desing kellon mikä maksaisi monta sataa tai b-luokan rimpulakorun mikä hajoaisi jo seuraavalla viikolla."
= On 100% totta että useat suomimiehet ostavat jotain käyttötavaroita, usein ruoanlaittoon liittyviä vastineeksi naisten Hugo Boss:ille tms. Tästä asiasta pitäisi keskustella ihan avonaisesti. Luulenpa kun naiset haluavat niitä hajuvesiä ja koruja niin miehet haluaisivat niiden sijasta käyttötavaraa. Sitä ostetaan mistä itse pitäisi...lämmin ajatus sinänsä =)
Olen taas lähes samaa mieltä äijän kanssa siitä kukkalapio -jutusta. Itse mietin henkilöä aina persoonana kun ostelen lahjoja. En sitä kumpaa sukupuolta hän edustaa. Jos en ole tuntenut tarpeeksi pitkä niin luultavasti ostan lahjakortin. Tämä toimii. Hyviä palautteita olen saanut ostamistani lahjoista. Joskus olen ostanut miehelle käsilaukun tai naiselle kauko-ohjattavan auton tms. mutta tyytyväisiä ovat ystävät olleet.
Olen samaa mieltä kanssasi, jos toisesta välittää , niin silloin ei puhu toisesta selän takana pahaa, vaikka olisikin moitittavaa. Tottakai sitä tulee sanottua välillä joitain poikkisanoja ja ottaa toinen nuppiin, mutta yhdessä kun asutaan, niin pitäisi yrittää vaan luovia ja elää keskenään sovussa.
Meissä kaikkissa löytyy virheitä ja emme ole täydellisiä kaikissa asioissa, vaikka haluaisimmekin. Itse asuin ja elelin tuossa muutama vuosi sitten yhden kaverin kanssa ja se oli melkoista temmellystä. Hän oli sellainen hutalehtija että aina kaikki oli aina sekaisin huushollissa, mutta hän oli niin aito ja rakastettava ihminen, etten antanut sellaisten asioiden painaa vaakakupissa.
Hän osteli aina milloin mitäkin lahjaksi. Hajuvedet olivat oudonhajuisia, mutta ajattelin, että ajatus tärkeämpää. Ihmettelen yleensä tollaisia valittajanaisia, että aina pitäisi olla jotain silkkiä, samettiä, timantteja ja kultaa. Eihän se yhteiselo siihen perustu, vai perustuuko?
Venälaiset naiset ovat kuulemma aika paljon rahan perään ja aina pitää olla jotain hienoa ja koruja jne. Muuten mies ei ole mitään. Aika outoa ja melkoisen hataralla sellaiset suhteet:-)
Miten materia voi olla joidenkin ihmisten tulenkantavana voimana, ettei huomata tavallisia päivän ihania asioita ja miksei niistä osata nauttia? Itse olen aika tavallinen nainen ja haluan antaa ilon hetkiä kumppanilleni ns. muista elementeistä kuin materiasta ja en kaipaa sellaista paljon itsekkään. Melkein luonnosta poimitut kukat riittävät ilahduttaakseen minua, koska olen maalta kotoisin.
Olen noissa mitoissa enkä TODELLAKAAN ole koskaan kuullut että painaisin "aika hemmetin paljon" tai olisin edes pullea tms. Päinvastoin, kommentit ovat luokkaa: "sä kun olet tuollainen hoikka, hentoinen.." tms.Oli kyllä hyvin outo kommentti kaikin puolin:O
Jos oot onnellinen tuollaisena niin bravo! Kadehdin sua!!! Oikeasti...Mutta fiksuimmat näkevät nimimerkistä..."sairastan" siis anoreksiaa.
muttet mitenkään erityisen hoikkakaan. ite olen 172/58 ja en pidä itseäni mitenkään hentoisena, joten hento et nyt ainakaan voi olla.
menee niin että sä olet laiha ja aloittaja vain hoikka. Eihän ne anorektikot tajua olevansa anorektikkoja, siinähän se sairaus piileekin.
Osta seuraavaksi käsiraudat, tai kahdet: Toiset nilkkoihin... Niin, ja kunnon ratsupiiska (itsellesi).
Noista oli moni mun mielestä ihan turhaa kitinää. Esimerkiksi tuo joululahjahomma. Eikö se ajatus olekaan se tärkein siinä, vaan pitää nyrpistää nokkaansa kun ei tullutkaan just se tavara mitä olisi halunnut? Ihmeen materiaalista meininkiä.
taas kerran siitä kuinka ääliöitä ukot voivat olla!!!
!?! Och samma på svenska.
Juuri tuon vuoksi inhoan kaikenmaailman naisteniltoja. Ei tulisi mieleenikään ivata, haukkua tai ylipäätään arvostella negatiivisesti ääneen omia miehiäni, exiä tai nykyistä. Kaikki mieheni ovat olleet fiksuja, avoimia upeita ihmisiä.
Jo on juttuja.. En vaa ymmärrä, et kuka itseensä ja parisuhteeseensa tyytyväinen tulee kirjottelemaa tommosia tai ylipäänsä "vitsailee" tol taval. Jos suhde toimii, ni mies HUOMAA kampaamokäyntini, uuden parfyymini tuoksun, hääpäiväni yms...
Menkääpä siskot myös vähä itteenne, et mistä syystä seurustelette/naimistelette, onko teillä oikeasti yhteys miehen kanssa vai piiloudutteko konservatiivisen mies/nainen-jaon taakse, miten itse olette vaikuttaneet siihen, ettei mies huomaa uusia hiuksiasi!!
Menkää naiset itseenne. Jos mies haluaa kävellä, ei siihen tarvitse suostua. Kulmien ja ripsien laitto on just sellasta mihin kukaan mies ei kiinnitä oikeasti huomiota. En minä erota onko tyttö käynyt ottamassa ripsipermanentin vaiko vain vähän meikkaillut. Ja pettää ne osaa naisetkin. Itse en ole pettänyt kertaakaan, mutta ollut toisen miehen roolissa kolmesti (ja joka kerta tietämättäni). Ja mies ostaa lahjaksi aina sitä, mitä ajattelee toisen tarvitsevan. Ei miehen palloon mahdu se että joku tarvitsee 25 kengät.