Vai kestääkö?
Takana enemmän ja vähemmän kuoppaista avioliittoa nyt kohta 13 vee, yhteistä eloa peräti 22. Mummuikäinen en silti ole vaan vasta kolmekasi eli elämää olisi vielä edessäkin...
Tilanne tällä hetkellä se, että olen hajoamispisteessä. Sain viime elokuussa ukkoni kiinni ryhmäseksistä pikkuveljeni ja tämän muijan kanssa. Siis kävelin suoraan siihen kuvottavaan kuvaelmaan ja näin omin silmin... Mikä pahinta - ja tätä saippuaoopperajuttua kukaan ei takuulla edes usko - tämä muija tuli raskaaksi ja nyt ihmetellään nyytti kourassa, että kuka on isä.
Ai että miksi en lähtenyt lätkimään saman tien? Pitkä tarina, johon liittyy kaikkea "epäoleellista": muutto toiselta paikkakunnalta, työpaikan vaihto, talonrakennusprojekti (!) - ja tietysti lapset, joiden vuoksi tätä helvettiä kuvittelen sinnitteleväni...
Uskooko tätä kukaan? Mitä tässä oikein pitäisi tehdä? Onko kenelläkään kokemusta mistään edes lähestulkoon vastaavasta?
Takana enemmän ja vähemmän kuoppaista avioliittoa nyt kohta 13 vee, yhteistä eloa peräti 22. Mummuikäinen en silti ole vaan vasta kolmekasi eli elämää olisi vielä edessäkin...
Tilanne tällä hetkellä se, että olen hajoamispisteessä. Sain viime elokuussa ukkoni kiinni ryhmäseksistä pikkuveljeni ja tämän muijan kanssa. Siis kävelin suoraan siihen kuvottavaan kuvaelmaan ja näin omin silmin... Mikä pahinta - ja tätä saippuaoopperajuttua kukaan ei takuulla edes usko - tämä muija tuli raskaaksi ja nyt ihmetellään nyytti kourassa, että kuka on isä.
Ai että miksi en lähtenyt lätkimään saman tien? Pitkä tarina, johon liittyy kaikkea "epäoleellista": muutto toiselta paikkakunnalta, työpaikan vaihto, talonrakennusprojekti (!) - ja tietysti lapset, joiden vuoksi tätä helvettiä kuvittelen sinnitteleväni...
Uskooko tätä kukaan? Mitä tässä oikein pitäisi tehdä? Onko kenelläkään kokemusta mistään edes lähestulkoon vastaavasta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
on välillä yhden jos toisen elämä.
Kuitenkin meillä on kullakin vain 1 elämä.
Luuletko, että voisit työllistyä uudella paikkakunnalla? Vain täysin uuteen ympäristöön muuttaminen voi antaa Sinulle voimaa jaksamiseen.
Kyllä lapsillekin on parempi, ettei päivät ole helvettiä, vaan rauhallisia.
Täältä pitäisi laittaa nää provoilijat hiiteen.
Saisipa tuollaista ryhmäseksiä, tai mitä tahansa seksiä.
Rohkeutta tehdä päätöksiä, toivottelen Sinulle. Mikäli tosiaan sait kimppakivasta kiinni, niin oletettavasti siippasi on harrastanut vieraissakäyntiä ennen ja jälkeenkin ko. tapahtuman. Sulla on oikeus sellaiseen elämään, josta haaveilet, eli en kehota, en käske vaan totean itse pistäneeni kaksi kertaa elämäni uusiksi. Olen itse juuri hakenut kouluun ja ollut pääsykokeissa ja odottelen tietoa pääsystä. Mietintämyssy eron suhteen ollut päässä kaksi vuotta. Eikä edes noin dramaattisia tapahtumia, vaan paljon muuta ja yksinkertaisempaa ja silti ite päätin lähteä. Ei ole koskaan helppoa ei, mutta vanha totuus, että toimivaan suhteeseen tarvitaan kaksi ihan arkipäivän askareista lähtien.
Musta vanha totuus pätee, Muista, että sulla on vain tämä yksi elämä ja lapsillasi on oikeus siihen, että heillä on onnelliset, tasapainoiset vanhemmat. Eli anna siipallesi, mitä hän haluaa eli vapaus tehdä mitä tykkää ja itsellesi uusi mahdollisuus. Olen kanssasi näemmä jotakuinkin saman ikäinen ja jos olet 22 vuotta jo tarkastellut samaa siippaa, niin tiedät tasan tarkkaan, mistä hänet on tehty. Ei ihmiset silleen muutu, vaikka lupaisivatkin, hetkeksi ehkä...
Mieti tarkkaan, mitä teet, mutta muista vain Sinä itse tiedät, mitä tahdot, kukaan muu ei voi päätöstä puolestasi tehdä.