KYSYMYKSIÄ MONIKULTTUURISUUDESTA

1. Ystäväpiiri on laajentunut käsittämättömän paljon ja elämään on tullut tietynlaista uutta rikkautta. Suvaitsevaisuuteni tosin on supistunut, koska on tavannut myös paljon näitä laitapuolenkulkija-mamuja, ja poikakaverilta kuullut uskomattomia tarinoita heidän törkeydestään.

2. Vastauksellani ei olisi mitään tekemistä monikulttuurisuuden kanssa, kyse on poikaystäväni luonteesta :)

3. Poikaystäväni ei halua tavata perhettäni eikä ystäviäni, minä mielelläni taas tutustuisin hänen ystäviin ja vanhempiinkin, jos he eivät asuisi kotimaassaan.

4. Perheeni ja sukulaiseni kaikki haluaisivat tavata pojan, mutta tämä suorastaan pelkää vanhempien tapaamista! Erityisesti vanhempani ovat hyvin kiinnostuneita tästä miekkosestani ja kyselevät aina milloin tuon näytille.

5. -

6. Aika vähänlaisesti, haluaisin enemmänkin, mutta hän on niin länsimaalaistunut. Joskus hän saattaa pukahtaa puhumaan kotimaastaan ja sen kulttuurista, mutta yleensä minun täytyy kinuta että hän kertoo niistä. Jonkun verran hän on kuvia näyttänyt ja itse olenkin sitten netin kautta selvittänyt. Enemmän olen oppinut muilta hänen maamiehiltään kuin häneltä itseltään!

7. Kovin tuntuu olevan maamiehistään poikkeava yksilö tämä minun mamuni, tavoiltaan ja perusluonteeltaan.
Ei ole muuten muslimi, eli on "uskonnollisesti yksinkertaisempaa" tämä yhteiselo :)

8. Nepal.

9. vastakohdat viettelee
uuden oppiminen
ystäväpiirin laajeneminen
-kummalliset tavat joita vaikea HALUTA ymmärtää
-erityislaatuinen työmoraali
-naisen rooli

1. Millä tavoin elämäsi on muuttunut monikulttuurisessa suhteessa?

Perheen perustaminen on muuttanut ihan kaiken. Entisestä villikosta tuli perheenäiti ja vaimo ja huomattavasti onnellisempi ihminen.


2. Mikä on mielestäsi ollut suurin tekijä/ ristiriita johon sinun on ollut vaikea "oppia" ?

"Afrikka-aikataulu", joka tarkoittaa mm. sitä, että mitään ei pystytä suunnittelemaan etukäteen, tehdään ex tempore sitä sun tätä ja pikkulastenkin synttärijuhlat kestävät puoleenyöhön...Juu, ja vieraita voi tulla ilmoittamatta ja mihin kellonaikaan hyvänsä.


3. Mitkä ovat suurimmat eroavaisuudet?

Äänenkäyttö... Kun mieheni koko perhe on koolla samassa huoneessa, seinät käätuvat ja katto tippuu.


4. Kuinka perheesi/sukulaisesi ovat suhtautuneet asiaan?

Varovaisen alun jälkeen perhe ja suku on ottanut mieheni hyvin vastaan. Ei ole ukko antanut liikoja syitä valittaa :-) Lapsillani on ylpeät ja onnelliset isovanhemmat.


5. Mikäli olet eronnut, onko jokin kulttuurillinen tekijä ollut ratkaisevassa asemassa?

En ole eronnut.


6. Kuinka paljon olet tutustunut kumppanisi kulttuuriin?

En nyt mitenkään tietoisesti ole opiskellut, vaan ajatusmaailma ja kulttuuri on pikkuhiljaa avautunut kahdenvälisten keskustelujen, tuttavien ja sukulaisten myötä. Kun tutustuimme, en tiennyt mieheni kulttuurista juuri perus-pirreä enempää.


7. muuta mitä tahdot kertoa?

Olen aika tyytyväinen elämääni :-)


8. Kumppanisi kotimaa/ syntymämaa?

Nigeria...usko tai älä


9. Monikulttuurisen suhteen plussat ja miinukset?

Kulttuurierot sekä plussaa että miinusta

Kuinka ihmeessä voi tehdä TILASTON tällaisten kysymysten ja vastausten perusteella? Mitä sen tilaston on tarkoitus selvittää/esitellä?

Runsassanaisia, kaikenmaailman asioita sinne tänne selvittäviä vastauksia on MAHDOTON tilastoida. Uteliaisuudennälkää ne kyllä helpottavat :)

1. Millä tavoin elämäsi on muuttunut monikulttuurisessa suhteessa?

No, varmaan suurin muutos on, niinkuin Evelynkin tuolla jo mainitsi, kolmen kielen käyttäminen ihan kotioloissa. Eipä pääse ainakaan kieleen kyllästymään :-). Meilläkin käytetään välillä tuollaista "sekakieltä", eli otetaan englanninkieliseen lauseeseen joko suomen- tai venäjänkielinen sana mukaan, riippuen siitä kumpaan kulttuuriin sana liittyy jotenkin vahvasti. Otetaan vaikka esimerkiksi rahka, venäjäksi tvorog. Käytämme tuota venäjänkielistä sanaa ihan arkikielessämme, vaikka sille on englanninkielinenkin vastine. Välillä taas kun puhumme venäjää, käytän mukana englanninkielistä sanaa, jos en tiedä mitä se tarkoittaa venäjäksi. Aina ei ehdi alkaa kysellä. Meillä menee ihan hyvin tällaisen systeemin kanssa. Miestä välillä alkaa "väsyttää" tai "rasittaa" englannin kieli - silloin vaihdamme yleensä venäjään. Suomea meillä puhutaan vielä aika vähän.

Kieliasioihin liittyen vielä se, että TV:stä katsomme lähinnä Venäjän kanavia, ja tietokoneella pyörii usein venäjänkielinen musiikki. Venäjän TV on mielestäni mielenkiintoisempi ja musiikkiakin on laidasta laitaan vaihteluksi Suomen heavyrock-linjalle, mistä itse en pidä. Eli tuollaista lisämaustetta tullut myös elämään...

Matkoja tulee myös tehtyä miehen kotimaahan melko usein, ja se tietty nykyään kuuluu elämäämme... Kesällä taas sinne menossa. Tosin appivanhemmat tulevat ensin Suomeen, nyt juuri ensi viikolla. Saa nähdä miten menee ensimmäinen Suomen reissu :-D

Tietty muunkinlaisia muutoksia on tullut paljonkin vastaan, mutta ne eivät oikeastaan liity suhteen monikulttuurisuuteen, vaan yleensäkin avioelämään (ennen asuin yksin), joten en ala niitä tähän listata.

2. Mikä on mielestäsi ollut suurin tekijä/ ristiriita johon sinun on ollut vaikea "oppia" ?

Se vanhempien liikakunnioitus, ja anopin JATKUVA tekstiviestittely ("Mitä kuuluu? Mitä teette? ja kun ei vastaa 5 min. sisällä, niin: "Miksi et vastaa?" "Vastaa!"). Meillä itse asiassa tuli riita aiheesta tuossa viime viikolla, josta mies kertoi äidillensä, niin nyt on vihdoinkin tullut tekstiviesteiltä rauha. Mies kuitenkin edelleen soittaa vanhemmillensa lähes päivittäin (onneksi nettipuhelimella, niin ei käy kukkarollemme), mutta se minua ei haittaa yhtään. Ihan hyvä vain, että on hyvät välit. Osaan kyllä arvostaa välejä vanhempiin, kun itselläni lapsuudessa on ollut jos jonkinmoista (vanhempien ero, minkä jälkeen pakottivat aina valitsemaan jomman kumman "puolen"... argh), ja etenkin nyt kun isäni on juuri kuollut, niin minulle on tärkeää pitää hyvät välit mieheni vanhempiin.

Mutta siis jonkinlainen ero yksilön itsenäisyydessä tuli esille hyvin varhain liitossamme. Itse olen tottunut päättämään omat asiani, mutta mies sen sijaan kuuntelee vanhempiensa neuvoja (koska ovat vanhempia, he ovat automaattisesti myös viisaampia, ajattelee venäläinen).
En toivoisi anopin puuttuvan asioihimme niin paljon, vaikka hyvää vain tarkoittaisikin. Saa nähdä kuinka monta neuvoa tulee sitten ensi viikon tapaamisella koskien verhoista vessapaperiin...

3. Mitkä ovat suurimmat eroavaisuudet?

No, suurin eroavaisuus on varmaankin juuri tuo perhekeskeisyys, mistä jo kerroinkin.

4. Kuinka perheesi/sukulaisesi ovat suhtautuneet asiaan?

Oikein hyvin. Isäni oikeastaan kirjoitti miehelle ensimmäisen kutsun, ja oli innoissaan tapaamisesta. Valitettavasti hän ei koskaan miestäni kuitenkaan tavannut. Äitini sen sijaan oli hieman varautunut, kun sentään oli venäläisestä kyse ;-), mutta tavattuaan miehen, hän suorastaan rakastui tähän. Nykyään puhuu miehestäni melkein kuin omasta lapsestansa ja arvostaa häntä hyvin korkealle, ja kertoo sukulaisillekin, kuinka hän on tuonut niin paljon hyvää tyttärensä elämään, ja on niin avulias, kohtelias ja fiksu.
Veljeni taas oli enemmän varautunut ja pidempään, mutta nykyään jo juttelee miehen kanssa Neuvostoliitosta, tietokoneista ja ties mistä tekniikkajutuista. Ensin luulin, että hänellä oli jotain rasistisia mielipiteitä, mutta sitten huomasinkin, että hän yksinkertaisesti häpeää englannin kielen taitoansa. Eikä todellakaan kannattaisi, koska puhuu oikein hyvin. Mutta kai se on niin, että koska hän on sellainen "on oltava paras kaikessa"-tyyppi, niin ottaa kunnialle jos siskotyttö puhuu paremmin :-).

Suomalaisille vain on yleensä suuri kynnys lähteä puhumaan englantia ulkomaalaisen kanssa, etenkin kun tietävät, että parempia puhujia on lähettyvillä. Mutta kun mies esim. tervehtii jotain sukulaista suomeksi, niin johan alkaa pulputus suomeksi.
Eihän suomalaisiin tapoihin nyt ylipäätänsä kuulu vieraille jutteleminen, minkä mieheni alussa taisi ottaa loukkauksena. Kun minä taas olin Venäjällä, vastaanotto oli hyvin lämmin ja sydämellinen, kaikki kyselivät kauheasti minusta ja perheestäni, sekä Suomesta. Tällä siis viittaan muihin sukulaisiini, jotka eivät vieläkään oikein ole tutustuneet mieheni kanssa, mutta puheliaimmat, avoimet ja lähimmät sukulaiset ovat ottaneet oikein hyvin vastaan.

5. Mikäli olet eronnut, onko jokin kulttuurillinen tekijä ollut ratkaisevassa asemassa?

-

6. Kuinka paljon olet tutustunut kumppanisi kulttuuriin?

Hyvin paljon... Mitä muuta tuohon nyt sanoisi. Pitkillä lomareissuilla on tullut tutustuttua ja sitten ihan opiskelujen merkeissä sen lisäksi.
Eniten tietysti miehen kanssa keskustelemalla kulttuurieroista.

7. muuta mitä tahdot kertoa?

Eipä tule mitään mieleen.

8. Kumppanisi kotimaa/ syntymä maa?

Venäjältä kotoisin, ja syntymän aikaan maa tunnettiin Neuvostoliittona.

9. Monikulttuurisen suhteen plussat ja miinukset?

Miinusta on se, että joutuu sopeutumaan asioihin, joita välttämättä ei katso omakseen. Plussaa on se, että joutuu sopeutumaan asioihin, joita välttämättä ei katso omakseen.
Eli miten sen ottaa, riippuu mielialasta. Loppujen lopuksi sanoisin, että meidän kulttuurieromme ovat kuitenkin kovin pieniä verrattuna esim. johonkin Suomi-Afrikan maa kulttuurieroihin, että ne pystyy vielä helposti sulattamaan. Kyllä se jonkinlainen rikkaus on, että oppii ainakin ymmärtämään, vaikkei välttämättä kaikkea tarvitsisikaan hyväksyä.

1. Millä tavoin elämäsi on muuttunut monikulttuurisessa suhteessa?
- uusia mausteita käyttöön
- edustan yleensä yksin lasten kanssa sukujuhlissa, kutsuilla jne. miehen jäädessä kotiin
- hoidan kaikki perheen ns. juoksevat asiat yksin
(lasten koulu,harratukset, lääkärissä käynnit autonhuollot, sähkösopimukset, veroasiat)
- saan osakseni keskimääräistä enemmän mustasukkaisuutta
- joudun kuuntelemaan sateliittitv:tä kaiket päivät
- olen aina yksin

2. Mikä on mielestäsi ollut suurin tekijä/ ristiriita johon sinun on ollut vaikea "oppia" ?
- miehen fatalistinen elämänkäsitys
- miehen ajatus naisen asemasta
- miehen vähäinen kunnianhimo uran ja muiden tavoitteiden suhteen
- jos meillä on vieraita miehen passiivinen rooli isäntänä ja jos vieraana monikult. pariskunta niin jako miehet miesten kanssa, naiset naisten kanssa


3. Mitkä ovat suurimmat eroavaisuudet?
katso edeltä

4. Kuinka perheesi/sukulaisesi ovat suhtautuneet asiaan?
- perhe suhtautuu ymmärtäväisesti, pitävät

5. Mikäli olet eronnut, onko jokin kulttuurillinen tekijä ollut ratkaisevassa asemassa?
- eroa pohdin ja toivon saavani sen aikaan ennen pitkää: suurin tekijä miehen passiivisuus (tv:n tuijotus ja vähäinen innostus yhteiseen tekemiseen) sekä odotukset naiselle

6. Kuinka paljon olet tutustunut kumppanisi kulttuuriin?
- paljon, ja pidän sen monista piirteistä, etenkin naisten ajattelussa on paljon mielenkiintoista
- arvostan ihmisten kekseliäisyyttä ja kykyä "taikoa tyhjästä ihmeitä" eli esim. kierrättäminen
7. muuta mitä tahdot kertoa?

8. Kumppanisi kotimaa/ syntymä maa?

9. Monikulttuurisen suhteen plussat ja miinukset?

3. Rus... nainen -> miehen maksettava kaikki
Narsistinen elämänasenne

1. Millä tavoin elämäsi on muuttunut monikulttuurisessa suhteessa?

Olen saanut valtavasti uusia sukulaisia ja ystäviä. Oma sukuni on nimittäin tosi pieni, ja olen aina halunnut suuren suvun.

Olen oppinut uuden kielen, jota puhun päivittäin. Olen myös saanut valtavan kulttuurillisen pääoman mieheni puolelta.

Olen oppinut katsomaan asioita myös toiselta puolelta ja huomannut, että ei tämä Suomi olekaan mikään Eldorado verratessa esim. muihin Euroopan maihin tai Turkkiin. Monet asiat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttuneet etenkin Turkissa, ja harkitsemmekin vakavasti sinne muuttoa.

2. Mikä on mielestäsi ollut suurin tekijä/ ristiriita johon sinun on ollut vaikea "oppia" ?

Se, ettei anoppini voi sietää minua. Halusi esikoispojalleen miniän omasta kotikylästä. Nykyään kyllä on ihan ookoo. En myöskään voi hyväksyä joidenkin sukulaisten (ei läheisten) ainaista rahanmankumista verukkeella 'kun te asutte Euroopassa'.

Suurta painetta suhteelle luo myös suomalaisten rasismi. Hävettää olla osa tätä yhteisöä. Miehen kotimaassa kun ollaan niin vieraanvaraisia kaikille ulkomaalaisille. (Esim. Istanbulin ruuhkabusseissa minulle on aina luovutettu istumapaikka ihan sillä perusteella, että olen ulkomaalainen.)

3. Mitkä ovat suurimmat eroavaisuudet?

Se, etteivät miehen suvun naiset käy/joudu käymään töissä. Ja se, miten paljon perhe auttaa ja tukee aikuistuvia lapsiaan sekä miten paljon lapset auttavat ja tukevat vanhempiaan näiden ikääntyessä. Suuri hämmästys miehen suvulle oli se, etten itse huolehtinut vanhemmistani, vaan nämä asuivat keskenään ja minä omillani.

4. Kuinka perheesi/sukulaisesi ovat suhtautuneet asiaan?

Mieheni on otettu tosi hyvin vastaan ja hyväksytty täysin. Olin varautunut vastoinkäymisiin, mutta perheeni on fiksumpi kuin kuvittelin. =)

5. Mikäli olet eronnut, onko jokin kulttuurillinen tekijä ollut ratkaisevassa asemassa?

En ole eronnut.

6. Kuinka paljon olet tutustunut kumppanisi kulttuuriin?

Erittäin paljon. Etenkin lasten kasvaessa olemme viettäneet pitkiäkin aikoja isän kotimaassa. Haluan antaa lapsilleni niin tasavertaiset kulttuurilliset lähtökohdat molempien vanhempien kulttuureihin kuin mahdollista.

7. muuta mitä tahdot kertoa?

8. Kumppanisi kotimaa/ syntymä maa?

Turkki. Kuuluu valtaväestöön (ei siis kurdi).

9. Monikulttuurisen suhteen plussat ja miinukset?
kahden kielen sujuva käyttö
kahden kulttuurin ja uskonnon ymmärrys
kahden eri kulttuuriin kuuluvan suvun tuki ja rakkaus
erilaisten tapojen ymmärtäminen ja hyväksyminen
lasten maailmankansalaisiksi kasvaminen
empatian kasvu
kyky tehdä kompromisseja on kasvanut
- Suomessa joutuu elämään suurennuslasin alla
- useimpien suomalaisten harjoittama rasismi perhettä ja etenkin lapsia kohtaan
- valtava pettymys havaitessani suomalaisten suvaitsemattomuuden ulkomaalaisia kohtaan
- pitkät välimatkat ja suuret matkakustannukset sukuloitaessa

1. Millä tavoin elämäsi on muuttunut monikulttuurisessa suhteessa? En voi mennä ja tulla yhtävapaasti kuin ennen.

2. Mikä on mielestäsi ollut suurin tekijä/ ristiriita johon sinun on ollut vaikea "oppia" ? Mustasukkaisuus

3. Mitkä ovat suurimmat eroavaisuudet? Naisia kohdellaan hyvin eri tavalla. Välillä liikaakin kuin kukkaa kämenellä kuvitellaan ettei nainen voi yksin tehdä tiettyjä asioita

4. Kuinka perheesi/sukulaisesi ovat suhtautuneet asiaan? Ihan ok, tietysti joissain asioissa varautuneita(esim. mahd. avioliitto)

5. Mikäli olet eronnut, onko jokin kulttuurillinen tekijä ollut ratkaisevassa asemassa? Voin sanoa että jos eroaisin nii syy olisi varmaan juuri naisten tekemisistä ylihuolehtiminen/tiedustelu mustasukkaisuus

6. Kuinka paljon olet tutustunut kumppanisi kulttuuriin? Paljon. olen mm. asunut 1kk aiemmin egyptissä paikallisten luona.

7. muuta mitä tahdot kertoa? Jokaisessa varsinkin muslimi-ei muslimi suhteissa, tulee 100% törmäämään kulttuuri eroihin. sanoisin jopa että kulttuuri aiheuttaa enemmän ongelmia kuin itse uskonto.

8. Kumppanisi kotimaa/ syntymä maa? Irak

9. Monikulttuurisen suhteen plussat ja miinukset?
:Mies huolehtii ja pitää huolta, on tod.romanttinen, kuuntelee&kannustaa.'herrasmiehen käytös tavat'( tämä tosin riippuu henkilöstä. esim . joukosta löytyy todellakin niitäkin jotka ovat oleskeluluvan tai huvittelun perässä, mutta pelailevat hyväuskoisia naisia niin että suhina käy) miinuksia olisivat: mustasukkaisuuus, miehen halu tietää kaikki kaikesta esim. missä olen ollut & mitä tehnyt sekä rajotteisuus& kuvittelu että nainen on hauras kukka esim. en saisi illalla mennä ulos ettei vain tapahtuisi mitään hirveää.


saanko kysyä että kyseletkö mielenkiinnosta vai harkitsetko suhdetta ulk.mieheen? :)

Toivoisin ihmisten vastaavan ainakin osaan kysymyksistä.