Tuleeko tästä mitään...

Vuosi seurusteltu ja jo nyt jalkapallo on ohittanut minut mieheni tärkeimpien asioiden listalla. Hän lähtee mieluummin kavereittensa kanssa matsiin kuin viettää aikaa minun kanssani.

Tiedän kuitenkin, että hän rakastaa minua niin paljon kuin suinkin pystyy. Mikään/kukaan ei vaan näköjään ohita jalkapalloa.

Samalla tavalla intohimoisesti minä itse suhtaudun työhöni, eli siinä mielessä ollaan "tasoissa".

Mahtaako suhde onnistua tällä asetelmalla?
4707
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

....omakin elämä, vaikka kuinka tiiviisti olisi toisen kanssa yhdessä :)
Se on minun mielipiteeni. Ole onnellinen, että miehelläsi on muitakin intressejä elämässään kuin vain sinä ja koti... Meinasin itse tulla hulluksi edellisessä suhteessa, kun koin, että toisella ei ole mitään omaa elämää vaan hengittää vaan niskaan koko ajan!!!
Paremmin onnistuu mielestäni tuollainen suhde kuin sellainen, missä ollaan liian kiinni toisessa, eikä osata tehdä MITÄÄN ilman sitä toista, ei lähdetä koskaan minnekään ilman toista jne.

Äänestä

Pitää osata antaa parisuhteessa toiselle tilaa. On mielestäni täysin normaalia, että mies välillä haluaa tehdä myös oman päänsä mukaan (tämähän pätee tietysti myös naiseen). Toisen omaa tilaa pitää kunnioittaa, ainakin kahden aikuisen ihmisen suhteessa. Mitä sinä luulet häviäväsi siinä, jos miehesi haluaa välillä viettää aikaa ystäviensä kanssa?

Äänestä

mahdollisuudet tulla jotakin, kuin suhteessa, jossa mies on kahlittu sinuun. Pitäähän nyt helvetti välillä tehdä jotain muutakin. Ja sellaista suhdetta ei ole, jossa mikään ei aina väliaikaisesti olisi tärkeämpää kuin kumppani.

Äänestä

vaikka miten paljon rakastaa niin haluu kuitenkin omaa aikaa ja tilaa, eikä vaan naisen kanssa 24/7.. et anna häntä kaipaa sua jos koko ajan vaan jahdit häntä..

Äänestä

Kommentoi aloitusta


syrjäytetty kirjoitti:

Vuosi seurusteltu ja jo nyt jalkapallo on ohittanut minut mieheni tärkeimpien asioiden listalla. Hän lähtee mieluummin kavereittensa kanssa matsiin kuin viettää aikaa minun kanssani.

Tiedän kuitenkin, että hän rakastaa minua niin paljon kuin suinkin pystyy. Mikään/kukaan ei vaan näköjään ohita jalkapalloa.

Samalla tavalla intohimoisesti minä itse suhtaudun työhöni, eli siinä mielessä ollaan "tasoissa".

Mahtaako suhde onnistua tällä asetelmalla?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu