Kaikki me ihmiset olemme erilaisia ja omaamme rasittavia piirteitä. Varmaan kaikkia joku ärsyttää kumppanissa. Itsellä menee vain hermo kaikkeen. Taustalla on luottamuspulaa ja ehkä kaikki kulminoituu tähän. En vain voi kestää miehen tapoja ja tämä aiheuttaa nalkuttamista. Miten te muut kestätte? Kyse on pienistä ja välillä isoista asioista? Olen miettinyt eroa, mutta toisaalta mies on luvannut parantaa tapojaan.
Pieniä asioita ovat sotkuisuus, tavaroiden jättäminen sinne tänne, astioiden tiskaus ja yleensä puutteet siivouksessa. Isompia asioita valehtelu esim.vippi-lainoista, muista raha-asioista ja salaa juominen. Kaikkea ei toki kuulu kestää, mutta alan olla aika hermoraunio. Kai ero olisi viisainta, mutta sitä aina antaa toiselle vain uuden mahdollisuuden. Miten olette saaneet korjattua luottamuspulan? Vielä ei ole kyse suurista raha ongelmista jne..mutta suunta näyttää huonolle ja olen aina epäilemässä jotain pahempaa.
Pieniä asioita ovat sotkuisuus, tavaroiden jättäminen sinne tänne, astioiden tiskaus ja yleensä puutteet siivouksessa. Isompia asioita valehtelu esim.vippi-lainoista, muista raha-asioista ja salaa juominen. Kaikkea ei toki kuulu kestää, mutta alan olla aika hermoraunio. Kai ero olisi viisainta, mutta sitä aina antaa toiselle vain uuden mahdollisuuden. Miten olette saaneet korjattua luottamuspulan? Vielä ei ole kyse suurista raha ongelmista jne..mutta suunta näyttää huonolle ja olen aina epäilemässä jotain pahempaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen vain oppinut vaikenemaan...
Tuota pohdin minäkin. Taidan vain olla se, joka ärsyttää ja jolle nalkutetaan.
Olisitko jo hieman käsittänyt nalkuttamisen takana olevia ongelmia? Ne kun pystyis purkamaan niin a-vot. Tästä tulee helposti negatiivinen kierre. Muija nalkuttaa, äisjä vittuuntuu ja muuttuu entistä välinpitämättömämmäksi.
Noihin pika-vippi ja alkoholi kysymyksiin jätän kommentoimatta. Ikäviltä kuulostaa, mutta lainaa ja alkoholia voi molempia ottaa kohtuudella.
Voit yrittää karsia huonoja tapoja kertomalla mikä ärsyttää. Voit yrittää opettaa viemään tavarat oikeille paikoilleen. Toteat kuitenkin:
"Itsellä menee vain hermo kaikkeen. En vain voi kestää miehen tapoja ja tämä aiheuttaa nalkuttamista. Olen miettinyt eroa, mutta toisaalta mies on luvannut parantaa tapojaan."
Aseta aikaraja milloin muutoksen pitää olla havaittavissa. Jos mitään ei tapahdu (lupauksista huolimatta), niin mieti kuinka kauan jaksat hermojesi ja nalkutuksen kanssa. Minä jaksoin 12 vuotta.
Miksi vaadit että mies on automaattisesti se jota voi "opettaa" ja "kouluttaa"?. Miksi sinun ei pidä oppia ja kouliutua? Miksi luulet naisena voivasi vaatia mieheltä muuttumisleikkiä?
on sitten teillä taustalla(se isompi) ?
Noista mainitsemistasi pienemmistä luottamuspulista sanosin vaan sen että,ens alkuun pidätte omat pankkitilit ja jaatte kaikki kulut puoliksi.Silloin ei kummallakaan pitäisi olla sanomista toisen omien rahojen käytöstä.
Ja mitä tulee minun mielestäni noihin tosi pieniin juttuihin niin neuvoisin kyllä relaamaan.Onko sillä nyt sitten niin hirveästi merkitystä jos toinen jättää sukkansa keskelle lattiaa tai lautasensa olohuoneen pöydälle ja leivänmurut sinne sun tänne?
Minun mieheni jättää perässään kaikenlaista tavaraa eikä saa niitä laitettua niille kuuluviin paikkoihin.Mutta minähän en ala stressaamaan moisesta.Joskus korjaan hänen jälkiään ihan ite,mutta muistan asiasta huomauttaa toki.Kun nätisti toiselle kerta toisensa jälkeen huomauttelee niin alkaa tapahtua :)
Elämässä on paljon isompiakin asioita kuin se että jollakulla on perheessä hiukkasen siivottomuutta.Tietty boheemius pitäisi kuitenkin sinunkin mielenterveyttä yllä.
Keskity niihin isompiin asioihin,mikäli miehesi kuitenkin pitää omasta hygieniastaan huolta.
Koetahan rentoutua äläkä pingota liikaa.
Mietin tuota tosi kauan, koska olen asunut lähes vuoden miehen kanssa käytännössä (ei kirjaimellisesti) yhdessä ja sen ärsyttävät tavat ovat tulleet jo tutuiksi.
Miehen sukkaongelma. Mies ei voi missään tapauksessa käyttää kahta eriparista sukkaa, vaikka molemmat olisivat mustia ja eivät näkyisi lahkeiden alta. Onneksi tämä asia on ratkaistu, kun mies osti kuusi paria täsmälleen samanlaisia sukkia.
Myös kadonneet vaatteet ärsyttävät. "Kulta, ootsä nähny mun työpaitoja?"- lause kajahtaa useammankin kerran viikossa. Se ärsyttää, ettei äijä ikinä muista mihin paikkaan laitan vaatteet pestyinä, mutta mä alan jo tottua.
Mullakin on omat ärsyttävät tapani, enköhän anna miehenikin pitää omani :) Eipä meistä kukaan ole täydellinen. Toisaalta, jos mies ei voi olla sulle rehellinen tietyistä asioista, mistä sä voit tietää mistä kaikesta se valehtelee? Pieni valhe kun tuottaa aina isompia valheita ja niin edelleen. Itse heivaisin jatkuvasti kusettavan miehen pihalle. Rehellisyys maan perii, paitsi jos kattelee minihamenaikkosia liikenteessä :D Sen ilon äijälle suon, koska itse en moista päälleni laita, ja tiedän ettei äijäni niihin oikeasti koskisi.
Luottamus on kaiken a ja o siis, ja heivaa miehesi pihalle jos se ei ymmärrä hyvän päälle.