Haluan nyt kertoa oman totuuteni asiasta. Syy, miksi en halua seksiä, on se, että, ehkä aiempien kokemuksieni vuoksi, pelkään lähes neuroottisesti raskautta. Ja tiedoksi, minulle ei ole ikinä tehty aborttia tms. Syön e-pillereitä, mutta pelkään, että ne jotenkin pettävät. Milloin pelkään niiden menettäneen tehonsa kuumuuden, milloin kylmyyden tm. syyn vuoksi. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta tämä on minulle suuri ongelma. Osaisiko joku auttaa minua? Miten uskaltaa luottaa??? Olen juuri alkanut uuden suhteen, enkä haluaisi tästä tulevan ongelmaa suhteessa!
Totuus haluttomuudesta
Sirpa
8766
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Seksiä voi todellakin harrastaa ilman yhdyntää. On monia eri tapoja saada molemminpuolinen tyydytys ja saavuttaa onni ilman raskauden pelkoa. Vai pelkäätkö, että tulet yhdynnästäkin huolimatta raskaaksi? Sitten en voi auttaa.
on ollut minullakin samasta syystä. Oletko ajatelleet tuplaehkäisyä eli että käyttäisitte kondomia pillereiden lisäksi?
Itse en voi terveydellisistä syistä käyttää pillereitä. Muut keinot ovat parhaillaan pohdinnan alla, mutta tällä hetkellä käytämme siis ehkäisyvälineenä kondomia. Taannoin muutaman käsittämättömän kumirikon jälkeen tunsin aivan mieletöntä raskauden pelkoa, josta tosin pääsin eroon kumppanini kanssa käymieni keskustelujen jälkeen.
Jännitin yhdyntää noiden kumirikkojen jälkeen aivan mielettömästi, en pystynyt millään rentoutumaan ja vielä enemmän pelkäsin kumppanini reaktiota pelkooni ja sen aiheuttamaan käytökseen. Olimme tuolloin olleet yhdessä noin kuukauden ja pelkäsin raskaaksi tulemisen lisäksi sitä, että menetän ko. miehen sn takia, etten kykene rakastelemaan hänen kanssaan kunnolla. Minullakin on taustalla useita huonoja kokemuksia - ajattelemattomia miehiä ja paljaalla nussimisen yrityksiä, jotka nekin putkahtivat tietysti ajatuksiin heti em. vastoinkäymisten myötä.
Jotenkin oli sellainen tunne, etten pysty hallitsemaan sitä tulenko vai enkö tule raskaaksi, kun kumirikollekaan ei löytynyt mitään järkeenkäypää selitystä. Jos en olisi keskustellut hänen kanssaan asiasta, tilanne olisi hyvinkin saattanut päättyä aivan toisin.
Avoimuus kannattaa, kyllä fiksu mies ymmärtää ottaa huomioon pelkosi ja haluaa auttaa sinua rentoutumaan ja pääsemään peloistasi yli. Ei kai vakavassa suhteessa kukaan halua ajatella pelkästään omaa tyydytystään, vaan haluaa toisenkin nauttivan seksistä.
Minulla on jo kaksi lasta mieheni kanssa ja olemme onnellisia. Lisää lapsia emme halua hankkia. Käytämme ehkäisynä kondomia, koska en pidä kierukasta enkä hormoneista. Silti itseäni hyvin usein pelottaa raskauden mahdollisuus. Ei se nyt seksistä nauttimista ole estänyt, mutta kuukautisia odotellessa se aina tulee mieleen ja pelottaa. TArkoitan sitä, että ei siitä pienestä raskauden pelosta koskaan oikein irti pääse. Parasta olla sellaisessa suhteessa, ettei asiasta tule katastrofia, vaikka niin sattuisikin.
Totta puhut. Ainakin itse olen varmasti juuri siksi päässyt pahimmista peloistani - tiedän, että tulemme mieheni kanssa olemaan yhdessä jatkossakin. Enää ei olisi mikään katastrofi tulla raskaaksi.
Mikä siinä raskaudessa niin pelottavaa on? Sen takiahan me täällä elämme, että joskus hankkisimme lapsia ja jatkaisimme sukua. Ja jos sitä "oikeaa elämäntilannetta" odottaa, niin siinä tulee hulluksi, kun aina kuitenkin tulee elämässä jotain vastaan, ettei taaskaan ole aika lapselle. Itse olin 19-vuotias ja mieheni 23, kun tulin raskaaksi. Olimme olleet yhdessä vain kaksi kuukautta, emmekä kumpikaan olleet niinsanotusti "vakavalla mielellä" suhteessamme. Olimme myös juuri aloittaneet opiskelut, eli rahaakaan ei liikaa ollut. Nyt olemme naimisissa, poika on vuoden ikäinen ja olen taas raskaana, seuraava syntyy huhtikuussa. Mieheni valmistuu reilun vuoden kuluttua ja saa silloin toivottavasti töitä. Itse jatkan opiskeluja varmasti jonain päivänä, tai sitten en... Olen tällä hetkellä onnellisempi kuin koskaan aiemmin. Jos en olisi tullut raskaaksi, ei elämälläni tuskin vieläkään olisi mitään varsinaista suuntaa, eläisin vain "normaalia" opiskelijaelämää. Nyt voin ainakin rehellisesti sanoa, että olen saanut jotain aikaiseksi elämässäni...
Niin, itse en ole ajatellut eläväni täällä siksi, että hankkisin lapsia ja jatkaisin sukuani. Elämälläni on jo suuntansa ilman lapsiakin. Jos ajatus tuntuu kovin vieraalle, eikä kerta kaikkiaan halua lapsia, niin saattaahan se suunnittelematon raskaaksi tuleminen pelottaa siinä tapauksessa. Toimintamallitkin voivat olla niin erilaisia... Meitä on monenlaisia.
Taidat olla saman luontoinen kuin minä, että mietit vähän liikaa asioita.
Mietin kaikkea parisuhteeseen liittyvää liikaa ja olen jatkuvasti jostain ahdistunut, mutta myöhemmin huomaan aina että syyttä..
Monta kertaa olen ollut ihan varma että miehelläni on toinen nainen ja hän on jättämässä minut.
-Jonkin täysin typerän pikkujutun takia.
Monta kertaa olen ollut aivan varma että olen raskaana, kuukautiset päivän myöhässä, pahaa oloa eikä oikein mikään ruokakaan maistu..
Raskaaksitulon mahdollisuus on AINA olemassa, kaikenlaisista ehkäisyistä huolimatta ja on aivan viisasta tiedostaa se asia.
Mutta jos tosiasioita alkaa miettiä liikaa, ei enää osaa nauttia oikein mistään.
Ei seksistä, eikä koko suhteesta.
Minulla käy näin usein ja monessakin eri asiassa.
Itse en ole keksinyt mitään syytä parantua neurooseistani, mutta olen oppinut että niistä ei tule ongelmaa suhteessa, kun ne pitää omana tietonansa.
Vaikka tuntuukin yksinäiseltä kun ei voi jakaa pelkojansa toisen kanssa, niin olen oppinut että miehet eivät näitä naisten hömpötyksiä ymmärrä.
Miehen pieni pää menee vain sekaisin, jos heille alkaa hölistä raskaudenpelosta tai muista naisen elämään liittyvistä koukeroista.
Älä pilaa hyvää suhdetta kaatamalla ongelmiasi hänen niskaan. Näin kun toimit, ajan mittaan unohdat itsekin että sinulla oli joku ongelma!
Ihana kuulla, että muutkin murehtivat kaikenlaista! Kunpa joku keksisi edes jotain pientä keinoa, jolla voisi päästä yli raskaudenpelosta... Tosin nyt olen jo sen ikäinen, ettei kai se maailmanloppu olisi, vaikka lapsen saisikin. Vakituinen työpaikkakin on jo... Mutta silti! Onko kenelläkään omakohtaisia tai toisilta kuultuja kokemuksia siitä, että olisi tullut raskaaksi vaikka syö e-pillereitä??? Entä sellaisessa tapauksessa, että on ottanut säännöllisesti jokaisen pillerin, ei ole ollut vatsataudissa eikä ole muutakaan varsinaista syytä, miksi on raskaaksi tullut?