Ylipainoiset henkisesti häiriintyneitä?

toi kommentti oli?

Olen äreänä, kannattaako provosoida? Menen tärvelemään lisää lakanoita pihalle. Syön niin paljon kuin tahdon.

on myös se, että tuossa kommentissa luki 'reippaasti ylipainoinen'. Asian voi myös käsitellä kokonaisuuden kautta niin, että myös reippaasti alipainoisilla on niitä henkisiä ongelmia.

Tää ny vaan on taas tätä paskaa.

Ohoh.Vaikea uskoa aikuisen naisen kirjoittamaksi.
Henkiseltä sisällöltään yläastetasoa.

Asioihin kunnolla perehtymättä on joskus liian helppo oikoa mutkia... Mutta: jos ihminen on sairaalloisen laiha (vaikka saatavilla on ruokaa) tai sairaalloisen lihava, niin eikö se nyt ole aika lailla selvää että taustalla on psyykkisiä ongelmia?

Masennus, bipolaarinen mielialahäiriö, vääristynyt kuva omasta kehosta, itsetunto-ongelmia, tunteiden projisoimista ruokaan tms. Eiköhän siellä löydy joitakin selittäviä tekijöitä psyyken puolella aina jos ihmisen paino on hyvin kaukana normaalina pidettävästä. Ja sitten taas se fyysinen tila vaikuttaa vuorostaan psyykeen: itseinho, etenkin syömishäiriöiden yhteydessä, ja ties mitä joka sitten kuormittaa mieltä.

Kääntäen asia ei ole yhtä suoraviivainen: vaikka olisi normaalipainoinen niin ei ole välttämättä henkisesti kunnossa. Tai no, eihän kukaan ole sataprosenttisen eheä psyykeltään sen enempää kuin keholtaankaan.

Mutta jos puhutaan kymmenien kilojen ylipainosta tai alipainosta niin ei eiköhän se aina heijasta psyykkisiä ongelmia. Kehon tila on oire, syy on siellä psyykessä.

En lukenut tosta keskustelusta kuin aloituskommentin, enkä hvetissä ehdi ja jaksa lukea koko keskustelua.

Mielipiteeni asiaan yleisesti on kuitenkin, että monet lihavia haukkuvat ovat paljon häiriintyneempiä, kuin lihavat konsanaan. Yläpäästä puutetta monella.

eräs suomalainen kiinalaisen lääketieteen edustaja kertoi piiloanorektisuuden olevan tiedostamaton ongelma länsimaissa.
Monet ovat tietämättään anorektikkoja.

Minulle rupesi kiloja kertymään siinä joskus vähän alle kolmekymppisenä. Kiloja tuli pari lisää joka vuosi, kunnes kymmenen vuoden päästä olin jo 20 kiloa ylipainoinen. Ei siinä mitään henkisiä häiriöitä tarvinnut olla, kun söin ruokaa vain samaan tapaan kuin olin aina nuorenakin syönyt. Ihmisillä kun vaan tuppaa aineenvaihdunta hidastumaan iän myötä, niin se pitäisi muistaa ottaa huomioon ruokavaliossa.

ainut tässä maassa, joka on tavannut niin laihoja kuin lihavia, jotka ovat henkisesti sairaita.

Eli ei voi yleistää.

Kehitit nyt ihan oman vääristyneen version asiasta.

Yleensä ylilihavat kertoo syövänsä ollessaan masentuneita yms eikä hallitse syömistään (ja määriä) ja sillä lihoo. Jos haluaa laihtua, niin siinä vaiheessa vois terapia olla ihan hyvä paikka.

tuollainen, niin ei ihme, että..

"Lontoolaisella anoreksiaklinikalla hoidetaan alipainoisia lapsia, joista nuorimmat ovat tuskin kuusivuotiaita. Brittiläisessä dokumentissa seurataan 12 viikon mittaisen kuntoutusohjelman vaikutuksia sairaalloisen laihoihin tyttöihin. Saapuessaan heillä on vinoutuneita käsityksiä ravinnosta, ruokavaliosta ja rasvasta - muuttuuko heidän suhtautumisensa ruokaan ja säilyttävätkö he saavutetun tavoitepainonsa vapautuessaan takaisin laihuutta ihannoivaan yhteiskuntaan? "

4D tänään.