yhteyden vanhaan poikaystäväänsä. kysymys on siis aika vanhasta suhteesta yli 10 v, jolloin seurustelimme ja asuimme yhdessä melkein 4 vuotta. tein bänät ainoastaan siitä syystä etten ollut valmis perheen perustamiseen, siis halusin vapauteni takaisin. en ole katunut sitä mutta jostain syystä suhde kummittelee mielessäni tai on kummitellut noin 3 vuotta.
olen eronnut ja täysin vapaa aloittamaan suhteen. entinen poikaystäväni on myös eronnut ja käsittääkseni hänellä on/on ollut suhde, eivät asu yhdessä. miten hienotunteistesti toimia jos haluaisi tiedustella onko mahdollisuutta katsoa onko meidän suhteessa vielä särmää. onko kellään mitään kokemusta, voiko soittaa tai laittaa tekstiviestin? miten te miehet suhtautuisitte tällaiseen? ja miten tiedustella ensin onko vapaa vai varattu? haluaisin todella ottaa yhteyttä mutta pelkään nolaavani itseni totaalisesti. toisaalta mitään ei saa jollei yritä. todettakoon vielä etten ole ollut missään tekemisissä hänen kanssaan eron jälkeen, ainoastaan kuullut tuttavan kautta. kerran heitin tuttavalleni että voisinko ottaa yhteyttä vielä, mutta oli sitä mieltä ettei kannata. en kysynyt syytä, koska en kehdannut.
olen eronnut ja täysin vapaa aloittamaan suhteen. entinen poikaystäväni on myös eronnut ja käsittääkseni hänellä on/on ollut suhde, eivät asu yhdessä. miten hienotunteistesti toimia jos haluaisi tiedustella onko mahdollisuutta katsoa onko meidän suhteessa vielä särmää. onko kellään mitään kokemusta, voiko soittaa tai laittaa tekstiviestin? miten te miehet suhtautuisitte tällaiseen? ja miten tiedustella ensin onko vapaa vai varattu? haluaisin todella ottaa yhteyttä mutta pelkään nolaavani itseni totaalisesti. toisaalta mitään ei saa jollei yritä. todettakoon vielä etten ole ollut missään tekemisissä hänen kanssaan eron jälkeen, ainoastaan kuullut tuttavan kautta. kerran heitin tuttavalleni että voisinko ottaa yhteyttä vielä, mutta oli sitä mieltä ettei kannata. en kysynyt syytä, koska en kehdannut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos erositte sun aloitteesta etkä ole sen jälkeen edes pitänyt yhteyttä on sun pelis jo pelattu. Jos se on mies ei se kyl ota sinua takaisin.
elämme vaan kerran eikä ikinä voi tietää millon tää loppuu, eli aina kannattaa yrittää. mielummin mönkään mennyt yritys kuin sitte katumus joskus että miksen ees yrittäny. ei oo mitään takeita miten exäs reagoi, mutta kuka tietää jos hän vaikka on myös kaivannut sua.. ja vaikka hän torjuisikin sinut, niin sitten voit rauhassa keskittyä uuden suhteen etsintään. toivottavasti vanha rakkaus leimahtaa uudestaan!!! :)
tekstaria tyyliin: Heippa! Tulit mieleeni pitkästä aikaa ja ois kiva kuulla mitä sulle nykyään kuuluu!
Ei se anna jos ei otakaan.
Itsellä ei oo koskaan onnannut nämä vanhojen suhteiden lämmitykset, mut ei se tarkoita etteikö sulla onnais. Ite oon vaan avannut jo lähes arpeutuneet haavat ja joutunut niitä uusiksi paikkailemaan. Mut eipähän tarvi sit katua, ettei ees yrittänyt...
...ei ehkä ole niin tärkeä kysymys kuin että MIKSI? Miksi haluat yhteyden häneen? Miksi haluaisit nyt tietää, miten teillä synkkaisi?
Kun nyt olet käyttänyt niin runsaasti aikaa omien haluamistesi miettimiseen, niin voisit miettiä että mitä annettavaa sinulla voisi tuolle miehelle olla. Ajattele asiaa hänenkin kantiltaan: jos sinä rikoit hänen sydämensä, niin haluaisikohan hän antaa sinulle mahdollisuuden tehdä sen saman uudestaan? Tai ylipäätään edes kuulla sinusta? Mitä jos päätyisitte yhteen? Pystyisitkö yht'äkkiä ajattelemaan muitakin kuin itseäsi ja omia tarpeitasi? Jos, niin uskoisiko hän sinua? Mitä voisit tehdä saavuttaaksesi hänen luottamuksensa? Voisitko jättää hänet taas? Voisitko ottaa sen riskin, että hän ottaa sinut takaisin vain kostaakseen tuskansa sinulle jossain vaiheessa? Olisitko hyvä kumppani? Olisitko hyvää seuraa? Olette kumpainenkin muuttuneet vuosien varrella, joten et voi enää kuvitella tuntevasi häntä.
haista paska! Kuvitteletsä, et elämä on yhtä suoraviivasta baanaa,, missä ei tule yhtään mutkaa tai sadepilveä vastaan? Ja et koskaan kellään ei ole mitään ongelmaa tai vaikeutta tai väärinkäsitystä tai muuta sotkua?
En tietenkään päätä. Enkä tietenkään kuvittele. Tiedän vain miltä tuntuu olla jätetty ja senkin, miltä tuntuu, kun eksä ottaa yhteyttä uuden alun toivossa.
Kehoitin vain miettimään, mutta puolustusreaktiostasi päätellen et ole siihen lainkaan valmis. (Kehotan tähän väliin myös pohtimaan, että miksi reagoit mielipiteeseeni noin voimakkaasti.) Itsepähän kiellät ongelmien olemassaolon, jos et ole sitä nurjaa puolta ollenkaan kypsä pohtimaan. Eli sinä se taidat kuvitella, että elämä on poutainen, helppokulkuinen ja ruuhkaton ajotie, joka on tehty vaan sua varten, ja joka kiertää vaan sun omaa napaa.
Jotenkin tuntuu, että sun on vaikea kuulla mitään muuta, kuin mitä haluat kuulla. Kysyit neuvoa, mutta et sitten kestä kuulla vastaavia juttuja monta kertaa kokeneen näkemystä? Vaikea ilmeisesti uskoa, että muilla voi olla kokemusta tommosista kuvioista, vai? Ja että jonkin oman halun toteuttaminen ei olisi hyvä idea? Elätkö jossain vitun tynnyrissä?
"Ajattele asiaa hänenkin kantiltaan:"
Ei kai apn kannata etukäteen ajatella asiaa miehen kantilta? Eiköhän mies osaa hoitaa omat rakkauslaskelmansa itsekin. Raadollisesti ajatellen mies lämpenee vain mikäli ap:lla on vielä jotain tarjottavaa, eikä parempaakaan näytä olevan maisemissa.
Suosittelisin soittamaan ja esittämään asian. Mitä turhaan kierrellä ja kaarrella? soitto ja pyyntö kahville.
....ollenkaan omituisia mietteitä. Tajuaahan sen nyt varmaan tyhmäki, et toi mies ei voi luottaa enää tosta noin vaan. Kannattaako sillon lähestyä toista ajattelematta pelkästään omien tarpeiden toteuttamiset mielessä? Huoh, se on niin helppoo sillä, jonka luottamusta tai sydäntä ei ole särjetty.
Varmaan se osaa ite päättää, mutta eipähän se ap:n kannata jättää miettimättä etukäteen, jos on siihen mahdollisuus... jälkikäteen aattelu ei näemmä opeta.