Onkohan täällä ketään, jonka kumppani on jäänyt kiinni sivusuhteesta, katuu, mutta ei osaa selittää tekosiaan muulla syyllä kuin ihastumisella. Meillä viidentoista vuoden avioliitto ja useampi lapsi, enkä haluaisi nyt luovuttaa, varsinkin kun tiedän, että tämä "hoito" taitaa olla ihan oikeasti rakastunut puolisooni. Ällöttää se akka, enkä kyllä miestä kylille päästä pitkään aikaan! Mies on valmis vaikka mihin, jotta ei erottaisi, katuu ja on jotenki ihan maissa.
Oon joskus sanonut, että jos käy jotain sutasemassa, niin parempi on etten tiedä, mutta nyt siis kyseessä pidempiaikainen "vakipano".
Voikohan tästä enää tulla mitään? Tunnen tällä hetkellä vihaa ja pettymystä, mutta kuitenkin jotenkin rakastan miestäni. Meillä on ollut tosi rankka vuosi, eikä kummatkaan olla panostettu parisuhteeseen juuri mitään.
Pelottaa kuitenkin jos sillä jäi jotain tunteita sitä naista kohtaan. Kuulisin mielelläni myös pettäjän kommentteja tilanteeseen.
Oon joskus sanonut, että jos käy jotain sutasemassa, niin parempi on etten tiedä, mutta nyt siis kyseessä pidempiaikainen "vakipano".
Voikohan tästä enää tulla mitään? Tunnen tällä hetkellä vihaa ja pettymystä, mutta kuitenkin jotenkin rakastan miestäni. Meillä on ollut tosi rankka vuosi, eikä kummatkaan olla panostettu parisuhteeseen juuri mitään.
Pelottaa kuitenkin jos sillä jäi jotain tunteita sitä naista kohtaan. Kuulisin mielelläni myös pettäjän kommentteja tilanteeseen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mitä sen on väliä enää mitä kakkonen ajattelee ja hänen tunteensa.
mies on sanonut ,että rakastaa sinua ja haluaa unohtaa kaiken ,sinun on vaan tehtävä samoin.
Ajatteles sitä ,että jonain päivänä miestäsi ei olisikaan perheessäsi.
noi voit antaa arvoa sille että miehesi tunnusti tekonsa ja katuu ja rakastaa perhettään SE ON TÄRKEÄÄ ,kokonaan menettäminen on suru.
kiinnosta paskan vertaa, sehän on tienny koko ajan vehtaavansa ukkomiehen kanssa. Taitaa olla aika tyhmä tapaus, kuvitteli vissiin ihan tosissaan että ne ois vielä yhdessä, reps!
olla ihan maissa vaan sen takia kun jäi kiinni, eikä pääse tapaamaan tyttöystäväänsä.
se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa, reps reps
kakkosnaiseen ja on murheellinen, että jäi kiinni ja joutui valitsemaan. Totta kai perhe voittaa ihastuksen,mutta varmaan silti vielä kaipaa sitä naista, eihän ihastus katkea sillä, että jää kiinni.
jos lähdet, että halveksit tuota toista sanomalla häntä hoidoksi tms., pahennat vain omaa asemaasi, joka on selvästikin uhattuna. Lopettakaa nyt naiset tuo toistenne halveksuminen, sillä useimmiten olette tietämättömiä toisiinne liittyvistä tosiasioista. Vain se jaettu mies on ainoa, jokaansaitsee sanktiot -pettämällä, salaamalla, valehtelemalla tai näitä kaikkia yhdessä.
mutta on se kumma juttu, että sitä ihastuu toiseen niin paljon, mutta sitten kuitenkin se perhe voittaa loppupeleissä??! Vaikka kuinka ikävöisi ja kaipaisi sitä toista.
Miksi ihminen ei vain osaa erota tuossa tilanteessa.....kaipaako sitä jotain turvallisuutta niin paljon, vai mitä. Näitä tapauksia on niin paljon.
Itsekin saman kokenut. Ihastumisen toiseen, mutta en sitten millään pystynyt kuitenkaan irtautumaan perheestäni.
Vaikeata on elämä välistä.
Perhe ei todellakaan aina voita loppupeleissä, se on nähty. Riippuu täydellisesti vakisuhteen laadusta suhteessa rinnakkaissuhteeseen, tuleeko ero.
mutta kyllä siitä päässyt jotenkin nyt yli, kyllä se asia tulee aika usein mieleen ja ahdistaa. Minä laitoin meidän parisuhteen hyvät ja huonot asiat paperille ja niitä hyviä oli enemmän siispä päätin vielä yritää tässä parisuhteessa. Paljon se riippuu pettäjästä kuinka hän asian hoitaa.Pystyykö puhumaan asiasta ja onko hän valmis hoitamaan parisuhdetta ettei enään lipsu.Kyllä se on vaikeea lähteä rakentamaan sitä rikkinäistä suhdetta uudelleen. Koota itsensä ehjäksi kaiken sen häpeän, mielipahan, nöyryytyksen ym tuskan jälkeen. Jos teillä molemmilla vielä rakkautta jäljellä kokeilkaa parantaa teidän suhde helppoa se ei tule olemaan. Muista ettei vika ollut sinun älä syytä itseäsi siitä, sinä et ollut heikko.Tästä päivä kerrallaan.
pettää minua saman ihmisen kanssa liki 7 vuotta.
Lupaa lopettaa suhteen, saan heidät kiinni puhelinyhteyksistä. Taas riidellään ja mies todella yrittää ja rakastaa minua... mutta kaikista vakuutteluista huolimatta tiedän että hänellä tunteita tätä kakkosta kohtaan.
Pari vuotta kuluu ja minulle selvisi että ovat olleet yhteyksissä kaiken aikaa , joka ikinen arkipäivä,eivät kylläkään nähneet... mutta miksi minua loukkaa se ettei mies ole valmis luopumaan "ystävästään"
Eikö sen vaimon pitäisi olla se paras ystävä ?
MIES joka pettää tollai vaimoaan ,rakastaa molenpia eikä voi itselleen mitään.
Tekisin samallai hänelle ,eli etsisin salarakkaan itsellesi ja 10v päästä kertoisin kuin ihanaa se on ja oli....
Vaimot älkää jääkö kakkosen pauloihin, vaan eläkää ,elämäähän tää vain on.
Kuoltuamme jää meistä ja heistä kuitenkin hyvät muistot ,joita itkevät jotkut surussaan.
Kun rakkaan aika pois on mennä ,se suru on pettämistäkin raskaanpi.
Huono on toista neuvoa, mutta kyllä se taitaa olla niin , ettei sinun miehesi ihan oikeesti halua lopettaa sitä salasuhdetta. Meillä se loppui ainakin tällä kertaa heti kun mieheni kertoi asiasta. Hänelle oli tärkeämpää saada tämä meidän suhde kuntoon. Laita nyt miehesi puun ja kuoren väliin ettei vaihtoehtoja ole ja jos se pettäminen vielä jatkuu, lähde siitä suhteesta. Mitä siitä tulee että väsytät itsesi etkä elä tätä elämää täysillä johan se alkaa heijastumaan lapsiinkin. Osaan elää tota sinun epätietoisuuttasi ja surua. Petetyksi tulemisesta ei pääse koskaan yli kyllä se itsetuntoa niin paljon syö.
Ei tässä nyt kukaan ole kuolemassa perkule!
15 vuotta? Sinuna jättäisin miehen. Ansaitset parempaa, jos teidän yhteinen taival ei miehellesi tuon enempää merkitse.
Ihminen joka rakastaa, ei vaaranna puolisonsa kiintymystä jollain sivusuhteella.