Säästämisestä

Maalaismies*

Silmäilin oman pankkini säästötilitarjouksia. Tavallinen tallaaja pitää vähäiset varansa käyttötilillä, koska tarvitsee rahansa. Sille voi kertyä huomattaviakin summia, mutta varsinkin vanha ihminen ei tunne mielekkääksi tehdä vuosien sitoumuksia saadakseen muutaman prosentin korkoa säästölleen. Käyttötilin korko on olematon asiakkaalle, mutta pankille kullan arvoinen.

Tuottotilien korko esitetään hyvin epämääräisesti. Yhdessä vaihtoehdossa tarjotaan muutaman prosentin korolla talletusta, jossa voi nostaa rahoja vapaasti - MUTTA siinä edellytetään pankille kiinnitetyksi 5:n tonnin pesämunaa ts. tiliä ei voi tyhjentää kokonaan.

Toisessa tapauksessa edellytetään ajallista sitoutumista alkaen 3:sta kuukaudesta. Mitä pidempi aika ja mitä suurempi talletus, sitä parempi korko. Sitten on erilaisia tavoitesäästötilejä vaikkapa Karibian purjehdusta varten ym.

Pankkien toimet saattavat par´aikaa Yhdysvaltain taloutta ahdinkoon. Pankit syöksivät Suomen 90-luvun lamaan ja lainoittavat nytkin tuhoon tuomittuja asunto-, ym.yrityksiä.

Muistissamme on aika, jolloin sai kohtuullisen koron kartuttamalla palkkatilillään olevia varoja. Sitä kutsuttiin silloin säästämiseksi.

27

2115

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pari kuukautta sitten sain kutsun käyttämäni pankin asiakasneuvojalle. Menin iloisin mielin mitähän uutta nyt.
      Samoja mahdollisuuksia tarjoiltiin kuten Maalaismies* jo kertoi.

      Oli vaikea pidättää hymyilyä kun esiteltiin lainavaihtoehtoja vaikka en ollut niitä edes kysynyt. Eläkeläiselle kuulema hyvä vaihtoehto, pankki myöntää lyhennysvapaata lainaa asunnon omistajille. Ei tavitse maksaa kuin korot - lainan avausmaksusta ei tietenkään mainittu mitään.

      Pankki ottaa lainan takaisin sitten kun tulee perunkirjoituksen aika - siis kuoltuani. Kuulema voisin lainalla rahoittaa ulkomaanmatkojani, uusia huonekaluja, teettää remontteja kotiini tai kesämökille ihan mitä haluan. Huh, huh millaista aivopesua.

      Olin tosi nokkava kun ilmoitin, pidättekö tosiaan meitä eläkeläisiä nenästä vedettävinä, tiedämme kyllä miten raha-asioita hoidamme ja omaisuuttamme huollamme.
      Kotiin tultuani laskeskelin laina on todella kallista rahaa lainan ottajalle mutta halpaa helposti saatua rahaa lainan antajalle.

      Johtopäätökseksi jäi, eläkeväki on se osa kansaa jota kaikkialla hyväksi käytetään, leikattu indeksi eläkkeissä, heitä lypsetään silloin kun valtio tarvitsee lisää rahaa. Näyttää eläkeläisten lypsämisyritykset olevan tavanomaista kaikkialla.

      • Henk.koht. pankkineuvojani on kyllä hyvä ystäväni,
        mutta silti nuo tilivaihtoehdot ovat samoja. Paras melkein on 3 kk:n määräaikaistalletus, 4,65% tai sitten S-marketin tili, 2,25%.
        Nordean käyttötilin korkohan on olematon.


    • ei taida olla tilimuotoa jossa säästäminen kannattaa.
      Kun otetaan pois 28% vero ja inflaatio noin 3 - 4%.

      Muistan ajan kun korko oli 12% silloin puhutaan jo säästämisestä, se kannattikin.

      Nykyään raha täytyy pistää kiertämään, eikä joudu makaamaan pankissa.

      Pankit kyllä tietää keinot.

      • tulossa.

        Tuo 28% on poistumassa, malta vielä vähän aikaa?


    • neuvotella

      Ei tuo ole ollut mikään ongelma.

      80-luvun alkupuolella tein ensimmäisen, parempikorkoisen, ns. määräaikaisen talletuksen sillä ehdolla että voin milloin tahansa nostaa koko summan tai osan siitä ilman pankin provisiota.

      Tälläkin hetkellä on ko. muotoinen tili josta osan nostin viime joulukuussa.

      Asuntolaina on samalla periaatteella.
      Osana perintöveron järjestelyä on asuntomme kiinnitetty noin 70%:n arvosta periaatteella etten lyhennä lainaa ollenkaan mutta halutessani voin milloin tahansa maksaa sen pois ilman lisäkustannuksia.

      Eivät nämä ole vaikeita asioita!

      • Maalaismies*

        Olet finanssinero tai pankin omistaja. Olen tutkinut pankin tarjouksia ja käynyt neuvottelemassa. Esittämiäsi vaihtoehtoja ei ole tullut vastaan, vaikka minäkin sijoitin pari kymppiä ollakseni omistaja pankissani.

        Joo, se on helppoa kun osaa. Osaatko sanoa, miksi pankit pimittävät nämä mahdollisuudet?


      • neuvotella
        Maalaismies* kirjoitti:

        Olet finanssinero tai pankin omistaja. Olen tutkinut pankin tarjouksia ja käynyt neuvottelemassa. Esittämiäsi vaihtoehtoja ei ole tullut vastaan, vaikka minäkin sijoitin pari kymppiä ollakseni omistaja pankissani.

        Joo, se on helppoa kun osaa. Osaatko sanoa, miksi pankit pimittävät nämä mahdollisuudet?

        Mensan testeissä en ole käynyt.
        Soveltuvuustesteissä kylläkin.
        Nopea ja tehokas, väittivät.
        Joten neroudesta en osaa sanoa.

        Vähäiset pankkiosakkeeni myin 1976 pienenä osana ok:n rahoitusta.
        Sen jälkeen ei sitäkään vähää ole ollut.

        Eikä ole sukulaisia pankin palkkalistoilla.

        Eikä mammuttimaista omaisuusmassaa. Hieman kuitenkin.

        En ole sweurannut pankkien tarjouksia enkä myöskään ole ollut hirveän pankkiuskollinen.
        Tällä hetkellä kahden pieneläkeläisen asioita neljässä pankissa.
        Kahdessa "oikeasti", kaksi on tällä hetkellä "huilaamassa".

        Vaihdan herkästi.

        Koska järkisyitä ei ole täytyy selityksen löytyä miellyttävästä persoonastani!

        Silloin kun ensimmäinen määräaikaisjärjestely sovittiin oli minulla reilusti enemmän velkaa kuin varoja.

        OP on sekava ja mitään sanomaton.

        Sammosta minut heitettiin huutaen ulos. Parin rahaston osuuksia ja vastatili jäi.

        HB ja Nordea ottivat nämä viimeisetkin määräaikaistalletus- / asuntolainajärjestelyt asiallisesti.
        Ei tarvinnut edes neuvotella. Toin julki toivomukseni ja kysyin heidän ehdotustaan asian hoitamiseksi.

        Tapiolassa käväisin korkojen vuoksi.

        Yksi mahdollinen selitys tuli juuri mieleeni.
        Noiden kahden pankin lähikonttorit ovat jalan kulkemani kuntosali/kauppamatkani varrella.
        Jos asiantynkää on niin saatan pistäytyä.
        Jospa ne haluavat välttää häiriköintini omalla tavallaan.


      • Korkotili, määräaikaistili, karttuva tili, käyttötili ja ties mitä muita, mutta korot ovat kaikissa kovin pienet inflaatioon verrattuna, ellei rahaa ole sitten tosi viljalti.

        Olikohan se tuo karttuva tili, jolta voi nostaa muutaman kerran vuodessa, ilman että korko putoaa?

        Eniten minua huvittaa tuo pankkien ekonomistien jälkihurskas toistuvuus noissa lausunnoissa, kun kurssit ovat jo tippuneet.

        "Nyt viisaat ottaa rahojaan pois rahastoista ja osakkeista ja laittaa ne talteen säästötilille."
        Eli silloin, kun sijoittajat jo sijoittaa eli ostavat halpaa.
        Tarvitsevatkohan pankit rahaa sijoittaakseen ne paremmin.

        Tulee ihan mieleen tuo menneitten aikojen kansanviisaus.
        Älä osta tai myy osakkeita kun taksikuski neuvoo.


      • Maalaismies*
        neuvotella kirjoitti:

        Mensan testeissä en ole käynyt.
        Soveltuvuustesteissä kylläkin.
        Nopea ja tehokas, väittivät.
        Joten neroudesta en osaa sanoa.

        Vähäiset pankkiosakkeeni myin 1976 pienenä osana ok:n rahoitusta.
        Sen jälkeen ei sitäkään vähää ole ollut.

        Eikä ole sukulaisia pankin palkkalistoilla.

        Eikä mammuttimaista omaisuusmassaa. Hieman kuitenkin.

        En ole sweurannut pankkien tarjouksia enkä myöskään ole ollut hirveän pankkiuskollinen.
        Tällä hetkellä kahden pieneläkeläisen asioita neljässä pankissa.
        Kahdessa "oikeasti", kaksi on tällä hetkellä "huilaamassa".

        Vaihdan herkästi.

        Koska järkisyitä ei ole täytyy selityksen löytyä miellyttävästä persoonastani!

        Silloin kun ensimmäinen määräaikaisjärjestely sovittiin oli minulla reilusti enemmän velkaa kuin varoja.

        OP on sekava ja mitään sanomaton.

        Sammosta minut heitettiin huutaen ulos. Parin rahaston osuuksia ja vastatili jäi.

        HB ja Nordea ottivat nämä viimeisetkin määräaikaistalletus- / asuntolainajärjestelyt asiallisesti.
        Ei tarvinnut edes neuvotella. Toin julki toivomukseni ja kysyin heidän ehdotustaan asian hoitamiseksi.

        Tapiolassa käväisin korkojen vuoksi.

        Yksi mahdollinen selitys tuli juuri mieleeni.
        Noiden kahden pankin lähikonttorit ovat jalan kulkemani kuntosali/kauppamatkani varrella.
        Jos asiantynkää on niin saatan pistäytyä.
        Jospa ne haluavat välttää häiriköintini omalla tavallaan.

        Kiitos! Selityksesi oli tyhjentävä ja ansiokas. Viimeinen lauseesi "Jospa ne haluavat välttää häiriköintini omalla tavallaan" lienee onnistumisesi salaisuus. Olet pureutunut niin itsepintaisesti asiasi hoitoon haluamallasi tavalla, että pankkimieskin nöyrtyy.

        Luulen olevani aika hyvä suustani, mutta tuohon en pysty.


      • Satu*
        neuvotella kirjoitti:

        Mensan testeissä en ole käynyt.
        Soveltuvuustesteissä kylläkin.
        Nopea ja tehokas, väittivät.
        Joten neroudesta en osaa sanoa.

        Vähäiset pankkiosakkeeni myin 1976 pienenä osana ok:n rahoitusta.
        Sen jälkeen ei sitäkään vähää ole ollut.

        Eikä ole sukulaisia pankin palkkalistoilla.

        Eikä mammuttimaista omaisuusmassaa. Hieman kuitenkin.

        En ole sweurannut pankkien tarjouksia enkä myöskään ole ollut hirveän pankkiuskollinen.
        Tällä hetkellä kahden pieneläkeläisen asioita neljässä pankissa.
        Kahdessa "oikeasti", kaksi on tällä hetkellä "huilaamassa".

        Vaihdan herkästi.

        Koska järkisyitä ei ole täytyy selityksen löytyä miellyttävästä persoonastani!

        Silloin kun ensimmäinen määräaikaisjärjestely sovittiin oli minulla reilusti enemmän velkaa kuin varoja.

        OP on sekava ja mitään sanomaton.

        Sammosta minut heitettiin huutaen ulos. Parin rahaston osuuksia ja vastatili jäi.

        HB ja Nordea ottivat nämä viimeisetkin määräaikaistalletus- / asuntolainajärjestelyt asiallisesti.
        Ei tarvinnut edes neuvotella. Toin julki toivomukseni ja kysyin heidän ehdotustaan asian hoitamiseksi.

        Tapiolassa käväisin korkojen vuoksi.

        Yksi mahdollinen selitys tuli juuri mieleeni.
        Noiden kahden pankin lähikonttorit ovat jalan kulkemani kuntosali/kauppamatkani varrella.
        Jos asiantynkää on niin saatan pistäytyä.
        Jospa ne haluavat välttää häiriköintini omalla tavallaan.

        auto-, koti-,mökki-,jatkuva matka-

        ja olen hiukan harkinnut vaihtoa Ifiin.

        Mitä sanoo finanssineromme?

        Kannattaako vaihtaa?


      • Jopel kirjoitti:

        Korkotili, määräaikaistili, karttuva tili, käyttötili ja ties mitä muita, mutta korot ovat kaikissa kovin pienet inflaatioon verrattuna, ellei rahaa ole sitten tosi viljalti.

        Olikohan se tuo karttuva tili, jolta voi nostaa muutaman kerran vuodessa, ilman että korko putoaa?

        Eniten minua huvittaa tuo pankkien ekonomistien jälkihurskas toistuvuus noissa lausunnoissa, kun kurssit ovat jo tippuneet.

        "Nyt viisaat ottaa rahojaan pois rahastoista ja osakkeista ja laittaa ne talteen säästötilille."
        Eli silloin, kun sijoittajat jo sijoittaa eli ostavat halpaa.
        Tarvitsevatkohan pankit rahaa sijoittaakseen ne paremmin.

        Tulee ihan mieleen tuo menneitten aikojen kansanviisaus.
        Älä osta tai myy osakkeita kun taksikuski neuvoo.

        Tunnen pariskunnan, joka möi pienen asuntonsa, ja osti tilalle liki sadan neliön lukaalin.Pohjana entisen kodin hinta.
        Pankin kanssa sopivat maksavansa eliaikanaan vain korot.
        Joten asunnon omisti pankki. Korkoina tuli joka kuukausi sievoinen summa pankille helppoa rahaa.
        70 kymppinen pari sai asua väljästi ja mukavasti vain "koroilla".

        Niin, kenelle sellainen sopii, mikäs siinä.
        itse haluan rahoilleni(vähille) jonkun pysyvämmän osoitteen.Kuin "ikkunasta tuuleen".

        Tuossa ei tosin jää perillisille (4 kpl) mitään jakamista tai kiistelemistä.
        Siis ihmisten omia valintoja- vaihtoehtoja on monia.
        Mutta toisaalta niin monia asioita ilman eläisimme oikein hyvin - niinhän se oli !


      • neuvotella
        Satu* kirjoitti:

        auto-, koti-,mökki-,jatkuva matka-

        ja olen hiukan harkinnut vaihtoa Ifiin.

        Mitä sanoo finanssineromme?

        Kannattaako vaihtaa?

        En tiedä mistä sitä neroa etsit mutta omalla kohdallani olen todennut vakuutusten 1 : 1 vertaamisen hiton vaikeaksi.

        Kaikilla yhtiöillä keskitys kannattaa.

        Pankeissa pidän asioita vireillä aktiivisemmin kahteen.
        Passiivisemmin useampaan.


      • neuvotella kirjoitti:

        En tiedä mistä sitä neroa etsit mutta omalla kohdallani olen todennut vakuutusten 1 : 1 vertaamisen hiton vaikeaksi.

        Kaikilla yhtiöillä keskitys kannattaa.

        Pankeissa pidän asioita vireillä aktiivisemmin kahteen.
        Passiivisemmin useampaan.

        Olenkin mietiskellyt pienessä mielessäni tuota uutta
        kesäkuun alussa Tapiolassa alkavaa 'omaetu'- juttua,
        jossa lupaillaan yhä enemmän keskittämisetua.
        Toisaalta S-bonukset menevät pois Tapiolan vakuutusmaksuista
        ja siirtyvät Ifiin 1.6. Sekin merkitsee, sillä Täyskaskot ja muutkin vakuutusmaksut ovat kalliita.

        Arkiraha on kuitenkin kätevintä hoitaa Nordeassa,
        samoin S-pankissa, koska niiden konttorit ovat lähellä. Lähin Tapiola on Tapiolassa.
        http://www.tapiola.fi/omaetu


    • Maalaismies*

      Luin hiljattain jostakin, että ruoka on muodostunut suunnattomaksi tuhlauksen kohteeksi. Tarkoittaa sitä, että ruokaa varataan enemmän kuin pystytään käyttämään. Kansakunnan mitoissa puhuttiin jopa miljardeista vuodessa. Kaatopaikat täyttyvät vanhenneista ruokatarvikkeista.

      • Mitä säästän ja mitä varten. Katselin vaatevarastoani. Kummasti sinne tulee uusia vaatteita mutta vanhat vaatteet riippuvat hengareissa joita ei ole käytetty aikoihin.

        Elänkö vielä -40 - 50-lukua joilloin kaikkea vanhaa säästettiin pahan päivän varalle - jos vielä joskus tarvitaan kynttilänpätkistä alkaen.

        Onkohan tämä tauti "jos vielä tarvitaan" kovinkin yleistä jälkikaneetilla "sitten kun laihdun" voin vielä käyttää joskus tuota vaatetta. Järjellä ajateltuna useinkaan se päivä ei koita.

        Rahan säästö on hyväksi, pahan päivän varalle, mutta että tämä muu roina, onkin kyseenalaista.

        Pitäisikö säästämistä delegoida? Mikä on tarpeellista säästää ja mikä ei, miksi säästän.
        Joillakin on vanhoja partakoneita kaapissa useita, siltä varalta jos yksi sattuu simahtamaan niin on mistä ottaa.


      • Maalaismies*
        reetta5 kirjoitti:

        Mitä säästän ja mitä varten. Katselin vaatevarastoani. Kummasti sinne tulee uusia vaatteita mutta vanhat vaatteet riippuvat hengareissa joita ei ole käytetty aikoihin.

        Elänkö vielä -40 - 50-lukua joilloin kaikkea vanhaa säästettiin pahan päivän varalle - jos vielä joskus tarvitaan kynttilänpätkistä alkaen.

        Onkohan tämä tauti "jos vielä tarvitaan" kovinkin yleistä jälkikaneetilla "sitten kun laihdun" voin vielä käyttää joskus tuota vaatetta. Järjellä ajateltuna useinkaan se päivä ei koita.

        Rahan säästö on hyväksi, pahan päivän varalle, mutta että tämä muu roina, onkin kyseenalaista.

        Pitäisikö säästämistä delegoida? Mikä on tarpeellista säästää ja mikä ei, miksi säästän.
        Joillakin on vanhoja partakoneita kaapissa useita, siltä varalta jos yksi sattuu simahtamaan niin on mistä ottaa.

        Esitit säästämisen kääntöpuolen, sen naurettavan - jolle nuoret nauravat, miksipä emme mekin. Tämän voisi nimetä piilosäästämiseksi. On myös piilotuhlaamista samalla tavalla kuin nautimme piilorasvaa tai sokeria ja ihmettelemme miksi lihomme.

        Onko tuo ruoan tolkuton kerääminen sotavuosien puutteen kompensoimista? Olen kuullut vanhuksista, joiden jäämistöstä löytyy vaatteita, joita ei ole kertaakaan käytetty.

        Tämä nyt mulla meni filosofian puolelle. Olen itse ollut aikamoinen tuhlari. Siksikö nämä asiat nyt nousevat pintaan?


      • Mallamargareetta
        Maalaismies* kirjoitti:

        Esitit säästämisen kääntöpuolen, sen naurettavan - jolle nuoret nauravat, miksipä emme mekin. Tämän voisi nimetä piilosäästämiseksi. On myös piilotuhlaamista samalla tavalla kuin nautimme piilorasvaa tai sokeria ja ihmettelemme miksi lihomme.

        Onko tuo ruoan tolkuton kerääminen sotavuosien puutteen kompensoimista? Olen kuullut vanhuksista, joiden jäämistöstä löytyy vaatteita, joita ei ole kertaakaan käytetty.

        Tämä nyt mulla meni filosofian puolelle. Olen itse ollut aikamoinen tuhlari. Siksikö nämä asiat nyt nousevat pintaan?

        Hämäläisen anoppini kanssa olin joskus törmäyskurssilla säästämisasioissa. Hän säästi tuoretta pullaakin, kuivana sitä syötiin. Kauniita vaatteita hän sai lahjaksi, mutta käyttämättöminä ne hänen jäämistöstään löytyivät.
        Eräänlainen tuhlari olen minäkin aina ollut. Kun rahaa on, täytyy nauttia hyvästä ruuasta, kauniista vaatteista, kukista - arkipäivän pienistä ylellisyyksistä. Perintöastioitakin käytän surutta, ei niistä ole iloa kaapissa. Kaukomatkoja en ole koskaan tehnyt, kallista autoa omistanut.Mutta ei niissäkään mitään pahaa ole, jos varaa on. En silti kituuttaisi koko vuotta muutaman viikon lomamatkan takia.

        Hymy ja rakkaus kasvavat korkoa , kun niitä tuhlaa.


      • Maalaismies* kirjoitti:

        Esitit säästämisen kääntöpuolen, sen naurettavan - jolle nuoret nauravat, miksipä emme mekin. Tämän voisi nimetä piilosäästämiseksi. On myös piilotuhlaamista samalla tavalla kuin nautimme piilorasvaa tai sokeria ja ihmettelemme miksi lihomme.

        Onko tuo ruoan tolkuton kerääminen sotavuosien puutteen kompensoimista? Olen kuullut vanhuksista, joiden jäämistöstä löytyy vaatteita, joita ei ole kertaakaan käytetty.

        Tämä nyt mulla meni filosofian puolelle. Olen itse ollut aikamoinen tuhlari. Siksikö nämä asiat nyt nousevat pintaan?

        Säästämisen muotoja on todella monenlaisia.
        Jotkut nostavat eläkkeen käteisenä miltei tilinsä tyhjäksi, ajatuksella minun rahojani ei muille lainata pankin taholta - no tämä on ääritapaus.

        On vanhuksia jotka pitävät suuria summia rahaa pöytälaatikossa. Pöytälaatikko raha antaa turvallisuuden tunnetta vanhuksen elämään varsinkin yksinäisen eläjän.

        Henkilöt jotka ovat nähneet joskus elämässä puutetta ovat hyvin säästeliäitä kaikessa. Pienikin säästö antaa turvallisuuden tunnetta selviytyä huononpinakin aikoina.

        Yksinäisillä henkilöillä tarkkuus on yleensä suurempaa kuin parisuhteessa elävillä. Ei ole sitä lähihenkilöä jolta voi pyytää apua yllättävien menojen tullessa ajankohtaiseksi. On selvittävä yksin.

        Säästäminen ja sen kohteet riippuvat paljon elämäntilanteesta, satsaaminen tulevaisuuteen vaikka vähemmässäkin määrin on oikeutettua.
        Tarkka talous luo turvallisuutta ja mahdollisuuden pienen pesämunan säästämiseen.


      • reetta5 kirjoitti:

        Mitä säästän ja mitä varten. Katselin vaatevarastoani. Kummasti sinne tulee uusia vaatteita mutta vanhat vaatteet riippuvat hengareissa joita ei ole käytetty aikoihin.

        Elänkö vielä -40 - 50-lukua joilloin kaikkea vanhaa säästettiin pahan päivän varalle - jos vielä joskus tarvitaan kynttilänpätkistä alkaen.

        Onkohan tämä tauti "jos vielä tarvitaan" kovinkin yleistä jälkikaneetilla "sitten kun laihdun" voin vielä käyttää joskus tuota vaatetta. Järjellä ajateltuna useinkaan se päivä ei koita.

        Rahan säästö on hyväksi, pahan päivän varalle, mutta että tämä muu roina, onkin kyseenalaista.

        Pitäisikö säästämistä delegoida? Mikä on tarpeellista säästää ja mikä ei, miksi säästän.
        Joillakin on vanhoja partakoneita kaapissa useita, siltä varalta jos yksi sattuu simahtamaan niin on mistä ottaa.

        Näin se vain on, että vanhemmiten nuo tavat tiivistyvät.
        Paljon olisi pois heitettävää, kun vain hennoisi.
        Tuo, ei sitä koskaan tiedä jos vaikka tarvitsisi, on varmaan monelle totta.
        Voi kun saisi voimaa heittää kaiken pois, mitä ei esimerkiksi viiteen vuoteen ole tarvinnut.
        Tilaa tulisi kummasti.


      • Satu*
        Jopel kirjoitti:

        Näin se vain on, että vanhemmiten nuo tavat tiivistyvät.
        Paljon olisi pois heitettävää, kun vain hennoisi.
        Tuo, ei sitä koskaan tiedä jos vaikka tarvitsisi, on varmaan monelle totta.
        Voi kun saisi voimaa heittää kaiken pois, mitä ei esimerkiksi viiteen vuoteen ole tarvinnut.
        Tilaa tulisi kummasti.

        ei tuonut kotiinsa ikinä
        uutta puseroa heittämättä pois yhtä vanhoista.

        Messuilla kierrellessämme hän ei ottanut mukaansa
        yhtäkään prosuuria.


      • neuvotella
        Jopel kirjoitti:

        Näin se vain on, että vanhemmiten nuo tavat tiivistyvät.
        Paljon olisi pois heitettävää, kun vain hennoisi.
        Tuo, ei sitä koskaan tiedä jos vaikka tarvitsisi, on varmaan monelle totta.
        Voi kun saisi voimaa heittää kaiken pois, mitä ei esimerkiksi viiteen vuoteen ole tarvinnut.
        Tilaa tulisi kummasti.

        Riittävän usein tapahtuva asunnon vaihto, varsikin muutto paikkunnalta toiselle, autaa kummasti vanhojen kamojen inventoinnissa.

        Suosittelen!


      • neuvotella kirjoitti:

        Riittävän usein tapahtuva asunnon vaihto, varsikin muutto paikkunnalta toiselle, autaa kummasti vanhojen kamojen inventoinnissa.

        Suosittelen!

        Muutto olisi hyvä "suursiivous".
        Kyllähän sitä kuuluu siihen säästäjä sarjaan. Kai sitä lapsuudessa oppi,ettei pidä tuhlata aiheettomasti, silloin sodan jälkeen ei ollut varaa moiseen.
        Nyt voisi heittää roinaa menemään, miten se on niin vaikeaa- jos vielä sattuisi tarvitsemaan, kaikkea vaan säilyttelee.

        SEn olen huomannut miten rennosti varsinkin nuoret ostavat ruokaa. Ihan tuhlaillen.
        Itse aina miettii mitä oikeasti tarvitsee, enkä koskaan ole ruokaa haaskiin heittänyt.
        Nykyisin on helppo kun on pakasteet ja muutenkin hyvät ja oikeanlaiset säilytystilat. Ruoka säilyy jos toimii oikein.
        Paperituotteita(kertakäyttörullat esim.)repäistään kerralla monta arkkia, vaikka yksi riittäisi,Ei vaan ajatella. terve säästäminen alkaa pienistä asioista eikä tarkoita nuukailemista.
        Paljon jää kyllä kaupoissakin ostamatonta ruokaa
        hyllyihin. Mihinhän ne joutuvat??


      • isoäiti*
        neuvotella kirjoitti:

        Riittävän usein tapahtuva asunnon vaihto, varsikin muutto paikkunnalta toiselle, autaa kummasti vanhojen kamojen inventoinnissa.

        Suosittelen!

        Omalla kohdallani muuttaminen ei ole hillinnyt
        tavaroiden säästämistä, vaikka olen muuttanut mantereelta toiselle muutaman kerran.

        Muuttofirma paketoi mukavasti koko kodin ja niin
        sitä mennään ja taas ihmetellään tavaran paljoutta.

        Pienempään asuntoon muutettaessa oli pakko vuokrata varasto ylimääräiselle roinalle.

        No täytyyhän varaston pitäjänkin elää.

        Meitä on moneksi.


      • isoäiti* kirjoitti:

        Omalla kohdallani muuttaminen ei ole hillinnyt
        tavaroiden säästämistä, vaikka olen muuttanut mantereelta toiselle muutaman kerran.

        Muuttofirma paketoi mukavasti koko kodin ja niin
        sitä mennään ja taas ihmetellään tavaran paljoutta.

        Pienempään asuntoon muutettaessa oli pakko vuokrata varasto ylimääräiselle roinalle.

        No täytyyhän varaston pitäjänkin elää.

        Meitä on moneksi.

        myös Kauppalehdessä ,kuinka lapset ovat nykyään kovia säästämään.

        Tulipa han vaan mieleeni ,että isot rahat moni voi laittaa piiloon lastensa tileille. Ne eivät näy siellä verotuksessa ,olenkohan oikeassa.
        Sitä kiertoo kun on saanut seurata näissä lehtien palstoilla (veronkiertoa.)
        Veron kierto on nykyään ihan kuin jo kaikille sallittua ,koska köyhällä ei ole edes siihenkään mahdollisuutta.
        Eikä siihen ihan kansakoulun pohjalta onnistukkaan.


      • neuvotella
        reetta5 kirjoitti:

        Mitä säästän ja mitä varten. Katselin vaatevarastoani. Kummasti sinne tulee uusia vaatteita mutta vanhat vaatteet riippuvat hengareissa joita ei ole käytetty aikoihin.

        Elänkö vielä -40 - 50-lukua joilloin kaikkea vanhaa säästettiin pahan päivän varalle - jos vielä joskus tarvitaan kynttilänpätkistä alkaen.

        Onkohan tämä tauti "jos vielä tarvitaan" kovinkin yleistä jälkikaneetilla "sitten kun laihdun" voin vielä käyttää joskus tuota vaatetta. Järjellä ajateltuna useinkaan se päivä ei koita.

        Rahan säästö on hyväksi, pahan päivän varalle, mutta että tämä muu roina, onkin kyseenalaista.

        Pitäisikö säästämistä delegoida? Mikä on tarpeellista säästää ja mikä ei, miksi säästän.
        Joillakin on vanhoja partakoneita kaapissa useita, siltä varalta jos yksi sattuu simahtamaan niin on mistä ottaa.

        Yllättäen vaikka mitä!

        Mm. vahhojen turvasaappaiden varret.
        Ensimmäinen tarve poikamme stritsoihin kivinahkaksi.
        Vuosia myöhemmin punttiremmeiksi sekä hänelle että itselleni.
        Valmiit ovat "hirttomallia" ja kalliita.

        Ha:n sisärenkaat. Polvileikkaukseni jälkeen leikkasin niistä renkaita lisätueksi Instrun valmiin polvituen päälle.

        Ym. paljon muuta pientä.
        Harmittavan paljosta jouduin luopumaan muuttaessamme viimeeksi 163m2:n ok:sta 73m2:n kerrostaloon.
        Jaolla olivat ensin lapsemme.
        Sitten muut sukulaiset, naapurit ja tuttavat.
        Vielä jäi korkeareunainen vaihtolava hyvää tavaraa romikselle/kaatikselle/energiajätteeksi vietäväksi.


      • elämäänsä tyytyväinen
        neuvotella kirjoitti:

        Yllättäen vaikka mitä!

        Mm. vahhojen turvasaappaiden varret.
        Ensimmäinen tarve poikamme stritsoihin kivinahkaksi.
        Vuosia myöhemmin punttiremmeiksi sekä hänelle että itselleni.
        Valmiit ovat "hirttomallia" ja kalliita.

        Ha:n sisärenkaat. Polvileikkaukseni jälkeen leikkasin niistä renkaita lisätueksi Instrun valmiin polvituen päälle.

        Ym. paljon muuta pientä.
        Harmittavan paljosta jouduin luopumaan muuttaessamme viimeeksi 163m2:n ok:sta 73m2:n kerrostaloon.
        Jaolla olivat ensin lapsemme.
        Sitten muut sukulaiset, naapurit ja tuttavat.
        Vielä jäi korkeareunainen vaihtolava hyvää tavaraa romikselle/kaatikselle/energiajätteeksi vietäväksi.

        samoilla paikoilla,samassa talossa asuen,varmasti "säästävätkin" kaikenlaista kun on tilaa.Perheen vielä koossa ollessa oli meilläkin omakotitalo monine huoneineen ja tyhjänpäiväistäkin roinaa jos mitä.Viimeinen suuri muuttomme oli Etelä-Suomesta Itä-Suomeen,jolloin tarvittiin kaksi armeijan rekkaa tavaranpaljoudelle.
        Sitä mukaa kun lapset kotoa lähtivät,tavarat myös vähenivät muuttaessa,lopulta "omaisuutemme" mahtui pakettiautoon.Lähtiessämme joksikin aikaa asumaan toiseen maahan,hävitimme kaiken.Mieheni kuolikin siellä ja lopulta oli minulla muuttaessani Suomeen takasin suurin piirtein matkalaukullinen tavaraa.
        Olin vihdoin oppinut "säästämään."Nyt minulla on viihtyisä koti,jossa ei oikeastaan ole mitään uutta eikä rahallisesti arvokasta,tavaranvaihto-ja kirpputoreilta hankittua.Ja kaikkea on sopivasti,ei liikaa eikä liian vähän.Jos vielä lähden jonnekin,on helppoa laittaa tavarat taas kierrätykseen.Arvokkaimpia tavaroitani ovatkin vanha pärekori ja venäläisen vangin Viipurissa minulle tekemä, ihan pienenä ollessani,puinen lipas.
        Lastenkaan ei tarvitse huolestua perinnöistä,koska mitään "arvokasta" ei ole.
        Näin on hyvä.


      • Fanni
        reetta5 kirjoitti:

        Mitä säästän ja mitä varten. Katselin vaatevarastoani. Kummasti sinne tulee uusia vaatteita mutta vanhat vaatteet riippuvat hengareissa joita ei ole käytetty aikoihin.

        Elänkö vielä -40 - 50-lukua joilloin kaikkea vanhaa säästettiin pahan päivän varalle - jos vielä joskus tarvitaan kynttilänpätkistä alkaen.

        Onkohan tämä tauti "jos vielä tarvitaan" kovinkin yleistä jälkikaneetilla "sitten kun laihdun" voin vielä käyttää joskus tuota vaatetta. Järjellä ajateltuna useinkaan se päivä ei koita.

        Rahan säästö on hyväksi, pahan päivän varalle, mutta että tämä muu roina, onkin kyseenalaista.

        Pitäisikö säästämistä delegoida? Mikä on tarpeellista säästää ja mikä ei, miksi säästän.
        Joillakin on vanhoja partakoneita kaapissa useita, siltä varalta jos yksi sattuu simahtamaan niin on mistä ottaa.

        Kun eivät kaikenmaailman retaleet kelpaa hyvään laatuun tottuneelle, jäävät monet asut ja juhlavaatteet komeroon hartiasuojusten alle. Voisi joku nuori vaatetusalalle suunttaava neitonen niistä joskus pukuhistorian vuoksi innostua. Kunhan vielä 20-30 vuotta säilytellään pukupusseissa. Rahan arvoista tavaraa.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      102
      2277
    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      258
      1087
    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      86
      1044
    4. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      981
    5. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      7
      945
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      11
      874
    7. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      28
      841
    8. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      59
      833
    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      38
      759
    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      32
      739
    Aihe