Tyhmä kysyy

ei muuten automaattisesti pala! jos jos lukkari esim heittää ykköseltä harhaan ja eteniä ei irti kolmoselta niin juoksu tulee.....

tietoa kirjoitti:

ei muuten automaattisesti pala! jos jos lukkari esim heittää ykköseltä harhaan ja eteniä ei irti kolmoselta niin juoksu tulee.....

Minusta tämä on sääntökohta, joka tuomitaan useimmiten otteluissa täysin väärin.

Yleensä kolmosella ollut poltetaan saman tien vaikka oikeasti se palo tulisi vasta sen jälkeen, kun hänet on ajettu sieltä pois toimittamalla pallo kolmoselle jolloin etenijä menettää pesäturvansa.

Eikö näin ole? Jos kaikki etenijät seisovat pesällä irtoamatta sieltä, niin lukkari voi polttaa lyöjän joko koskemalla häntä pallolla tai heittämällä pallon ykköselle. Jos heitosta tulee harhaheitto, niin kolmosella olija voi tuoda juoksun. Olen nähnyt tämmöisen kerran tapahtuvan mutta valitettavasti suurin osa tuomareista ei tunne tämän säännön oikeaa tulkintaa.

Ajolähtöhän on saanut nimensä nimenomaan siitä, että silloin on etenijät "ajettava" pois pesiltä eli etenijöiden on menetettävä ensin pesäturvansa. Ei ajotilanteessa koskaan tule esimerkiksi kakkospesällä olijasta paloa sillä, että kyseiselle pesälle heitetään pallo. Palo tulee vasta koskettamisen tai kolmoselle heittämisen jälkeen KUNHAN ensin on käytetty pallo kakkosella.

Ajos kirjoitti:

Minusta tämä on sääntökohta, joka tuomitaan useimmiten otteluissa täysin väärin.

Yleensä kolmosella ollut poltetaan saman tien vaikka oikeasti se palo tulisi vasta sen jälkeen, kun hänet on ajettu sieltä pois toimittamalla pallo kolmoselle jolloin etenijä menettää pesäturvansa.

Eikö näin ole? Jos kaikki etenijät seisovat pesällä irtoamatta sieltä, niin lukkari voi polttaa lyöjän joko koskemalla häntä pallolla tai heittämällä pallon ykköselle. Jos heitosta tulee harhaheitto, niin kolmosella olija voi tuoda juoksun. Olen nähnyt tämmöisen kerran tapahtuvan mutta valitettavasti suurin osa tuomareista ei tunne tämän säännön oikeaa tulkintaa.

Ajolähtöhän on saanut nimensä nimenomaan siitä, että silloin on etenijät "ajettava" pois pesiltä eli etenijöiden on menetettävä ensin pesäturvansa. Ei ajotilanteessa koskaan tule esimerkiksi kakkospesällä olijasta paloa sillä, että kyseiselle pesälle heitetään pallo. Palo tulee vasta koskettamisen tai kolmoselle heittämisen jälkeen KUNHAN ensin on käytetty pallo kakkosella.

Lue lisää

täysin samaa mieltä edellisenn kannsa

pesäpalloilia kirjoitti:

täysin samaa mieltä edellisenn kannsa

kuin etenemispakko. Lasten säännöissä ajolähtö tarkoittaa samalla myös etenemispakkoa jolloin kolmoselta kotiin tulossa oleva pelaaja palaa kun lukkari ottaa pallon hallintaansa kotipesässä vaikka etenijä ei olisi pesästä irronnutkaan. Käsittääkseni aikuisten säännöissä tilanne on eri ja etenijä palaa vasta kun on irronnut pesästä. Lasten sääntö estää käytännössä yliheittorallin joka on kovin yleistä g- ja f-ikäisissäkin. Saatan toki olla väärässä...

on eri asia kirjoitti:

kuin etenemispakko. Lasten säännöissä ajolähtö tarkoittaa samalla myös etenemispakkoa jolloin kolmoselta kotiin tulossa oleva pelaaja palaa kun lukkari ottaa pallon hallintaansa kotipesässä vaikka etenijä ei olisi pesästä irronnutkaan. Käsittääkseni aikuisten säännöissä tilanne on eri ja etenijä palaa vasta kun on irronnut pesästä. Lasten sääntö estää käytännössä yliheittorallin joka on kovin yleistä g- ja f-ikäisissäkin. Saatan toki olla väärässä...

Lue lisää

Mutta ajolähdön viimeisellä on pakko liikkua joka pesältä.
Taktisella laittomalla vaan lyöjä palaa, pesillä olevat saa silloin jäädä sinne.

Jusa546867 kirjoitti:

Mutta ajolähdön viimeisellä on pakko liikkua joka pesältä.
Taktisella laittomalla vaan lyöjä palaa, pesillä olevat saa silloin jäädä sinne.

No en nyt saanut yksiselitteistä "kyllä" tai "ei" vastausta. Löytyisikö jostain gurua...vihjaskaa, jos tiedätte!

tyhmä edelleen kirjoitti:

No en nyt saanut yksiselitteistä "kyllä" tai "ei" vastausta. Löytyisikö jostain gurua...vihjaskaa, jos tiedätte!

Kyllä aikaisemmissa viesteissa pesäpallon kanssa ilmeisen oikeasti tekemisissä olevat ovat asian oikein selittäneet.

Viimeisellä lyönnillä ajolähdössä on vaihtopakko, mutta etenijän ei tarvitse irrota pesältä ennen kuin pallo on toimitettu lähtäpesälle.

Käytännössä kolmospesältä viimeisellä ollaan aina irti lyöntihetkellä, joten palo tulee lukkarin saadessa pallon.

Pesapallon pelisääntöjen pykälä 40 sanoo näin:

Ajotilanteessa on vaihtopakko, eli jokaisen juoksijan on päästävä turvaan seuraavalle
pesälle tai päästävä lopulliseen ratkaisuun.

Vaihtopakon alainen pelaaja on turvassa pesällään, kun lyöjällä on lyöntejä jäljellä.
Lyöjän muututtua lopullisesti juoksijaksi vaihtopakon alainen pelaaja menettää
pesäturvansa pallon tullessa pesällä olevan ulkopelaajan haltuun.

Kala-Kalle kirjoitti:

Kyllä aikaisemmissa viesteissa pesäpallon kanssa ilmeisen oikeasti tekemisissä olevat ovat asian oikein selittäneet.

Viimeisellä lyönnillä ajolähdössä on vaihtopakko, mutta etenijän ei tarvitse irrota pesältä ennen kuin pallo on toimitettu lähtäpesälle.

Käytännössä kolmospesältä viimeisellä ollaan aina irti lyöntihetkellä, joten palo tulee lukkarin saadessa pallon.

Pesapallon pelisääntöjen pykälä 40 sanoo näin:

Ajotilanteessa on vaihtopakko, eli jokaisen juoksijan on päästävä turvaan seuraavalle
pesälle tai päästävä lopulliseen ratkaisuun.

Vaihtopakon alainen pelaaja on turvassa pesällään, kun lyöjällä on lyöntejä jäljellä.
Lyöjän muututtua lopullisesti juoksijaksi vaihtopakon alainen pelaaja menettää
pesäturvansa pallon tullessa pesällä olevan ulkopelaajan haltuun.

Lue lisää

"vaihtopakon alainen pelaaja menettää
pesäturvansa pallon tullessa pesällä olevan ulkopelaajan haltuun."

Tuossahan se sanotaan yksikäsitteisesti. Pesäturva siis ei todellakaan mene ajolähdössä viimeisen lyöjän lyötyä viimeisen lyöntinsä. Jos etenijät pysyvät pesillään, niin ulkojoukkue saa heidät poltettua vain ajamalla heidät sieltä pois. Jos tuomari päättää toisin, niin kyllä se on turpakäräjien ja protestin paikka.

Tästä olen viimeksi tänä keväänä kuullut superpesiksessä tuomaroivan tuomarin antaneen vääränlaista tietoa tuomarikoulutuksessa. Hän nimittäin väitti, että palo kolmoselta tulee saman tien. Eikä kyse ollut silloin tenavasäännöistä.

Ajos kirjoitti:

"vaihtopakon alainen pelaaja menettää
pesäturvansa pallon tullessa pesällä olevan ulkopelaajan haltuun."

Tuossahan se sanotaan yksikäsitteisesti. Pesäturva siis ei todellakaan mene ajolähdössä viimeisen lyöjän lyötyä viimeisen lyöntinsä. Jos etenijät pysyvät pesillään, niin ulkojoukkue saa heidät poltettua vain ajamalla heidät sieltä pois. Jos tuomari päättää toisin, niin kyllä se on turpakäräjien ja protestin paikka.

Tästä olen viimeksi tänä keväänä kuullut superpesiksessä tuomaroivan tuomarin antaneen vääränlaista tietoa tuomarikoulutuksessa. Hän nimittäin väitti, että palo kolmoselta tulee saman tien. Eikä kyse ollut silloin tenavasäännöistä.

Lue lisää

Eiköhän koko ajolähtö pitäisi sääntönä poistaa ja rinnastaa normaaliin vaihtotilanteeseen, kun ei tuomaritkaan tunnu tuntevan sääntöä, yleisöstä puhumattakaan. Sitten kun vielä tenavilla on eri sääntö ja koululaispesiksessä taidetaan käyttää vielä erilaista (kaikilla vaihtopakko viimeisellä lyönnillä) sääntöä, niin vähemmästäkin menee sekaisin.
Mikä esim. on Viimeinen lyönti. Jos lyöjä lyö ensimmäisellä kopin ja on irti kotipesästä, oliko kyseessä viimeinen lyönti? Jos kakkoseltakin ollaan irti, voiko kolmoselta tulla tuplahaava, vai onko kolmoselta edelleen vaihtopakko?

Alkuperäinen sääntö on kyllä ihan helppotulkintainen, kun viitsii vain asiaa ajatella... Juoksija menettää pesäturvan LYÖJÄN MUUTUTTUA JUOKSIJAKSI (riippumatta monennellako lyönnillä tapahtuu) ja PALLO SAAPUU LÄHTÖPESÄLLE.

Kolmosella oleva EI siis PALA, jos kolmas on huti ja lukkari ottaa pallon kotipesässä, mutta juoksija EI OLE irronnut kolmospesältä (Eikä toinen juoksija ole tullut "päälle", jolloin ensin ollut menettää pesäturvan).

Säännöistä pitää ilman muuta poistaa nuo hankaloittavat poikkeukset junnupeleissä. Yliheittoralli kuuluu osana näihin peleihin. Heittotaito on oleellinen osa peliä...

vessix kirjoitti:

Eiköhän koko ajolähtö pitäisi sääntönä poistaa ja rinnastaa normaaliin vaihtotilanteeseen, kun ei tuomaritkaan tunnu tuntevan sääntöä, yleisöstä puhumattakaan. Sitten kun vielä tenavilla on eri sääntö ja koululaispesiksessä taidetaan käyttää vielä erilaista (kaikilla vaihtopakko viimeisellä lyönnillä) sääntöä, niin vähemmästäkin menee sekaisin.
Mikä esim. on Viimeinen lyönti. Jos lyöjä lyö ensimmäisellä kopin ja on irti kotipesästä, oliko kyseessä viimeinen lyönti? Jos kakkoseltakin ollaan irti, voiko kolmoselta tulla tuplahaava, vai onko kolmoselta edelleen vaihtopakko?

Alkuperäinen sääntö on kyllä ihan helppotulkintainen, kun viitsii vain asiaa ajatella... Juoksija menettää pesäturvan LYÖJÄN MUUTUTTUA JUOKSIJAKSI (riippumatta monennellako lyönnillä tapahtuu) ja PALLO SAAPUU LÄHTÖPESÄLLE.

Kolmosella oleva EI siis PALA, jos kolmas on huti ja lukkari ottaa pallon kotipesässä, mutta juoksija EI OLE irronnut kolmospesältä (Eikä toinen juoksija ole tullut "päälle", jolloin ensin ollut menettää pesäturvan).

Säännöistä pitää ilman muuta poistaa nuo hankaloittavat poikkeukset junnupeleissä. Yliheittoralli kuuluu osana näihin peleihin. Heittotaito on oleellinen osa peliä...

Lue lisää

jos lyöjä lyö viimeisen lyöntinsä huti, onko hänen siis ajolähtötilanteessa pakko lähteä rynnimään kohti ykköstä, vaikka kaikki pesät ovat täynnä. vai voiko hän jäädä vaan kotiin ja palaa sinne? :'D

tyhmempi kuin aloittaja kirjoitti:

jos lyöjä lyö viimeisen lyöntinsä huti, onko hänen siis ajolähtötilanteessa pakko lähteä rynnimään kohti ykköstä, vaikka kaikki pesät ovat täynnä. vai voiko hän jäädä vaan kotiin ja palaa sinne? :'D

Lue lisää

"Ajolähtö= Tilanne, jossa jokaisella pesällä on etenijä. VIIMEISELLÄ LYÖNNILLÄ ON PAKKO EDETÄ."

Tämä siis jostain pesäpallon aakkosista. :D Mutta siis eikö lyöjän olekaan pakko edetä?

"Jos kaikki etenijät seisovat pesällä irtoamatta sieltä, niin lukkari voi polttaa lyöjän joko koskemalla häntä pallolla tai heittämällä pallon ykköselle. Jos heitosta tulee harhaheitto, niin kolmosella olija voi tuoda juoksun."

Siis tämän vain perusteella ajattelin. Että voiko lyöjä jäädä vain kotiin seisoskelemaan, vai onko siis kaikkien PAKKO liikkua?

tyhmempi kuin aloittaja kirjoitti:

"Ajolähtö= Tilanne, jossa jokaisella pesällä on etenijä. VIIMEISELLÄ LYÖNNILLÄ ON PAKKO EDETÄ."

Tämä siis jostain pesäpallon aakkosista. :D Mutta siis eikö lyöjän olekaan pakko edetä?

"Jos kaikki etenijät seisovat pesällä irtoamatta sieltä, niin lukkari voi polttaa lyöjän joko koskemalla häntä pallolla tai heittämällä pallon ykköselle. Jos heitosta tulee harhaheitto, niin kolmosella olija voi tuoda juoksun."

Siis tämän vain perusteella ajattelin. Että voiko lyöjä jäädä vain kotiin seisoskelemaan, vai onko siis kaikkien PAKKO liikkua?

Lue lisää

Ajolähtötilanteessa kaikkien on pakko edetä. Hutilyönnillä ei kuitenkaan aina tule paloa, esim jos pallo kimpoaa syöttölautasen reunasta pois eikä lukkari tai joku muu ulkopelaaja saa palloa ennen etenijää kotipesään tulee juoksu. Jos on epävarma viimeisen lyönnin osumasta niin voi tietysti "lyödä" palloa kädellä jolloin tulee laiton ja seurauksena vain yksi palo.

olli. kirjoitti:

Ajolähtötilanteessa kaikkien on pakko edetä. Hutilyönnillä ei kuitenkaan aina tule paloa, esim jos pallo kimpoaa syöttölautasen reunasta pois eikä lukkari tai joku muu ulkopelaaja saa palloa ennen etenijää kotipesään tulee juoksu. Jos on epävarma viimeisen lyönnin osumasta niin voi tietysti "lyödä" palloa kädellä jolloin tulee laiton ja seurauksena vain yksi palo.

Lue lisää

Pallon lyöminen kädellä katsotaan estämiseksi. Lyöjä ja etenijät palavat tai ainakin poistetaan pesiltä (mitätöidään). Ei hyvä ratkaisu ajolähdössä...

Lyöjä muuttuu turvattomaksi lyötyään kolmannen lyöntinsä. Hänet voidaan siis polttaa toimittamalla pallo ykköspesälle, vaikka hän pysyisi koko ajan kotipesässä.
Esim. 2 palolla otetaan viimeisellä kotiin, välilyönti, nopea palautus ykköselle, juoksija ei vielä kotona, lyöjä pysyy kotipesässä - seuraus: Palo ykköselle, ei juoksua, vuoronvaihto. Seuraava lyöjä jää lyöntivuoroon (seur. sisävuoron alkuun).

Muilla pesillä ei (ajolähdössäkään) pesäturvaa menetetä automaattisesti.
Esim. 2 palolla otetaan ajolähdössä kotiin, välilyönti, nopea palautus KAKKOSPESÄLLE. Vain kotiintulija liikkuu, muut pysyvät pesillä (kakkosella olevan pitää väistää kosketuspolttoa). Kakkoselle ei synny paloa, joten juoksu syntyy...

vessix kirjoitti:

Pallon lyöminen kädellä katsotaan estämiseksi. Lyöjä ja etenijät palavat tai ainakin poistetaan pesiltä (mitätöidään). Ei hyvä ratkaisu ajolähdössä...

Lyöjä muuttuu turvattomaksi lyötyään kolmannen lyöntinsä. Hänet voidaan siis polttaa toimittamalla pallo ykköspesälle, vaikka hän pysyisi koko ajan kotipesässä.
Esim. 2 palolla otetaan viimeisellä kotiin, välilyönti, nopea palautus ykköselle, juoksija ei vielä kotona, lyöjä pysyy kotipesässä - seuraus: Palo ykköselle, ei juoksua, vuoronvaihto. Seuraava lyöjä jää lyöntivuoroon (seur. sisävuoron alkuun).

Muilla pesillä ei (ajolähdössäkään) pesäturvaa menetetä automaattisesti.
Esim. 2 palolla otetaan ajolähdössä kotiin, välilyönti, nopea palautus KAKKOSPESÄLLE. Vain kotiintulija liikkuu, muut pysyvät pesillä (kakkosella olevan pitää väistää kosketuspolttoa). Kakkoselle ei synny paloa, joten juoksu syntyy...

Lue lisää

Ajolähtö syntyy, kun pesät ovat täynnä JA PALLO IRTOAA lukkarin kädestä ensimmäiseen syöttöön (lyöntivuorossa olevalle lyöjälle). Mikäli ennen ensimmäistä syöttöä tulee välipalo tai joku pesä tavalla tai toisella tyhjenee, ei ajolähtöä ole koskaan syntynytkään.

Kun ajolähtö on syntynyt, se päättyy lopullisesti kun, JOKAINEN JUOKSIJA on saanut turvan päätepesältä, palanut tai haavoittunut. Ajolähtö voi siis purkautua kunkin pelaajan kohdalta eri aikaan.

Esim. 1 lyönnillä ykköseltä edetään kakkoselle, kakkoselta lähtevä palaa kolmoselle, mutta kolmosella oleva "nukkui" eikä edennyt ollenkaan.

Nyt tilanne on sellainen, että 2-pesällä oleva ei ole enää ajolähdön alainen - hän on siirtynyt ajolähdön aikana 1 pesävälin, MUTTA kolmospesällä ajolähdön syntyessä ja edelleen siellä oleva on pakotettu etenemään, mutta vasta sen jälkeen, kun lyöjä on muuttunut juoksijaksi (ts. saanut 3 oikeaa syöttöä tai muulla tavoin menettänyt kotipesäturvan) JA PALLO TOIMITETAAN kolmospesälle. Ennen tätä pallon saapumista pesälle ei vaihtopakkoa ole (ellei pesäturvaa menetetä muilla tavoin, esim. seuraavan juoksijan saapuessa ja saadessa turvan ko. pesältä).

Harva yleisöstä tietää sitä, että ajolähtö todellakin jatkuu edelleen, vaikka pesä/pesiä olisi 1. ja 2.lyönnin aikana tyhjentynytkin.

olli. kirjoitti:

Ajolähtötilanteessa kaikkien on pakko edetä. Hutilyönnillä ei kuitenkaan aina tule paloa, esim jos pallo kimpoaa syöttölautasen reunasta pois eikä lukkari tai joku muu ulkopelaaja saa palloa ennen etenijää kotipesään tulee juoksu. Jos on epävarma viimeisen lyönnin osumasta niin voi tietysti "lyödä" palloa kädellä jolloin tulee laiton ja seurauksena vain yksi palo.

Lue lisää

Jos on epävarma viimeisestä lyönnistä tai muuten haluaa lyödä varmuudella laittoman, se kannattaa tehdä siten, että lähtee lyöntiin kotipesän lukkarin puoleiselta osalta, ts. riittää kun toinen jalka on kotipesän keskiviivan lukkarin puoleisella osalla, siis käytännössä syöttölautasen takaa. Tällöin syöttötuomarin on tuomittava lyönti laittomaksi riippumatta siitä tuleeko lyönnistä huti, osuma tai vaikkapa koppi. Tätä ei katsota estämistuomion arvoiseksi virheeksi kuten katsotaan mm. Kädellä lyöminen (muita auttaakseen tahallisesti), pompusta lyöminen, nousevaan palloon lyöminen...

vessix kirjoitti:

Ajolähtö syntyy, kun pesät ovat täynnä JA PALLO IRTOAA lukkarin kädestä ensimmäiseen syöttöön (lyöntivuorossa olevalle lyöjälle). Mikäli ennen ensimmäistä syöttöä tulee välipalo tai joku pesä tavalla tai toisella tyhjenee, ei ajolähtöä ole koskaan syntynytkään.

Kun ajolähtö on syntynyt, se päättyy lopullisesti kun, JOKAINEN JUOKSIJA on saanut turvan päätepesältä, palanut tai haavoittunut. Ajolähtö voi siis purkautua kunkin pelaajan kohdalta eri aikaan.

Esim. 1 lyönnillä ykköseltä edetään kakkoselle, kakkoselta lähtevä palaa kolmoselle, mutta kolmosella oleva "nukkui" eikä edennyt ollenkaan.

Nyt tilanne on sellainen, että 2-pesällä oleva ei ole enää ajolähdön alainen - hän on siirtynyt ajolähdön aikana 1 pesävälin, MUTTA kolmospesällä ajolähdön syntyessä ja edelleen siellä oleva on pakotettu etenemään, mutta vasta sen jälkeen, kun lyöjä on muuttunut juoksijaksi (ts. saanut 3 oikeaa syöttöä tai muulla tavoin menettänyt kotipesäturvan) JA PALLO TOIMITETAAN kolmospesälle. Ennen tätä pallon saapumista pesälle ei vaihtopakkoa ole (ellei pesäturvaa menetetä muilla tavoin, esim. seuraavan juoksijan saapuessa ja saadessa turvan ko. pesältä).

Harva yleisöstä tietää sitä, että ajolähtö todellakin jatkuu edelleen, vaikka pesä/pesiä olisi 1. ja 2.lyönnin aikana tyhjentynytkin.

Lue lisää

Ajolähtö purkautuu edellisten lisäksi myös silloin, kun:
- Lyöjä lyö viimeisellään laittoman ja palaa. Seuraavan lyöjän tilanne katsotaan, siitä onko kaikille pesille jäänyt juoksija vaiko ei (voihan olla, että esim. pesiä on aikaisemmilla lyönneillä tyhjennetty). Ajolähtö ei siis automaattisesti "periydy" seuraavalle lyöjälle, kuten sääntökirjasta lukien voisi tulkita, vaan kunkin lyöjän kohdalla tilanne katsotaan erikseen ensimmäisen syötön irtautumishetkestä.
- Lukkari syöttää seuraavalle lyöjälle. Esim. kolmospesälle on jäänyt vaihtopakon alainen juoksija eikä ulkojoukkue ole ymmärtänyt tehdä tätä turvattomaksi käyttämällä palloa KOLMOSPESÄLLÄ. Seuraavan syötön jälkeen tätä on myöhäistä tehdä. Vaihtopakko on tällöin mennyt ohi.
- Lyöjä palaa muulloin kuin viimeisellä lyönnillä syyllistyttyään estämiseen. Tämä sääntö on tullut melko uutena mukaan. Esim. lyöjä lyö huonon näpyn, jolla kotiutetaan muiden pysyessä pesillään. Lyönnin jälkeen lyöjä estää lukkaria saamasta palloa haltuunsa auttaakseen juoksijaa tuomaan juoksun. Tuomari polttaa sekä lyöjän (estäjä) sekä kotiin saapuvan (estämisestä hyötyvä). Nythän ajolähtösäännön perusteella 1- ja 2-pesillä olevat olisivat ajettavissa pesiltä ja tuhottavissa. Nykyisin katsotaan kuitenkin ajolähdön olevan ohi, jos lyöjä palaa estämisen takia.

vessix kirjoitti:

Ajolähtö purkautuu edellisten lisäksi myös silloin, kun:
- Lyöjä lyö viimeisellään laittoman ja palaa. Seuraavan lyöjän tilanne katsotaan, siitä onko kaikille pesille jäänyt juoksija vaiko ei (voihan olla, että esim. pesiä on aikaisemmilla lyönneillä tyhjennetty). Ajolähtö ei siis automaattisesti "periydy" seuraavalle lyöjälle, kuten sääntökirjasta lukien voisi tulkita, vaan kunkin lyöjän kohdalla tilanne katsotaan erikseen ensimmäisen syötön irtautumishetkestä.
- Lukkari syöttää seuraavalle lyöjälle. Esim. kolmospesälle on jäänyt vaihtopakon alainen juoksija eikä ulkojoukkue ole ymmärtänyt tehdä tätä turvattomaksi käyttämällä palloa KOLMOSPESÄLLÄ. Seuraavan syötön jälkeen tätä on myöhäistä tehdä. Vaihtopakko on tällöin mennyt ohi.
- Lyöjä palaa muulloin kuin viimeisellä lyönnillä syyllistyttyään estämiseen. Tämä sääntö on tullut melko uutena mukaan. Esim. lyöjä lyö huonon näpyn, jolla kotiutetaan muiden pysyessä pesillään. Lyönnin jälkeen lyöjä estää lukkaria saamasta palloa haltuunsa auttaakseen juoksijaa tuomaan juoksun. Tuomari polttaa sekä lyöjän (estäjä) sekä kotiin saapuvan (estämisestä hyötyvä). Nythän ajolähtösäännön perusteella 1- ja 2-pesillä olevat olisivat ajettavissa pesiltä ja tuhottavissa. Nykyisin katsotaan kuitenkin ajolähdön olevan ohi, jos lyöjä palaa estämisen takia.

Lue lisää

Sääntöjäkuin piru raamattua lukien selviää, että tuo edellisessä mainittu lyöjän estämistilanne pätee vain, jos lyöjä tekee laillisesta 1. tai 2.lyönnistään LAITTOMAN esim. lyömällä hutilyönninjälkeen uudelleen pompusta jne... Tällöin lyöjä palaa laittomaan lyöntiin ja ajolähtö päättyy (estämisestä poltetaan tai mitätöidään harkinnan mukaan siitä hyötyä hakeneet). 3.Lyönnillä estämistilanteessa kentälle ei käytännössä jää ketään ja 3 paloakin voidaan yleensä tuomita.

Sen sijaan jos lyöjä estää muilla tavoin, lyönnin pysyessä kuitenkin laillisena lienee ulkojoukkueen mahdollista kierrättää pesät ja polttaa muutkin sisäpelaajat... En nyt aivan varma ole miten säännönlaatija on tämän tarkoittanut, mutta suoraan sääntökirjasta lukien jotakuinkin noin se näyttäisi menevän.

vessix kirjoitti:

Pallon lyöminen kädellä katsotaan estämiseksi. Lyöjä ja etenijät palavat tai ainakin poistetaan pesiltä (mitätöidään). Ei hyvä ratkaisu ajolähdössä...

Lyöjä muuttuu turvattomaksi lyötyään kolmannen lyöntinsä. Hänet voidaan siis polttaa toimittamalla pallo ykköspesälle, vaikka hän pysyisi koko ajan kotipesässä.
Esim. 2 palolla otetaan viimeisellä kotiin, välilyönti, nopea palautus ykköselle, juoksija ei vielä kotona, lyöjä pysyy kotipesässä - seuraus: Palo ykköselle, ei juoksua, vuoronvaihto. Seuraava lyöjä jää lyöntivuoroon (seur. sisävuoron alkuun).

Muilla pesillä ei (ajolähdössäkään) pesäturvaa menetetä automaattisesti.
Esim. 2 palolla otetaan ajolähdössä kotiin, välilyönti, nopea palautus KAKKOSPESÄLLE. Vain kotiintulija liikkuu, muut pysyvät pesillä (kakkosella olevan pitää väistää kosketuspolttoa). Kakkoselle ei synny paloa, joten juoksu syntyy...

Lue lisää

... Jos em. tilanteessa pallo heitetään kakkospesälle ja ulkopelaaja koskettaa siellä olevaa juoksijaa pallolla tai kädellä jossa pallo on ENNEN KUIN juoksu syntyy, ei juoksua tule... Kosketuspoltto on sallittua vain siihen antautuvan pellajan kohdalla, joka ei yritäkään edetä. Näin ollen kakkoselta kannattaa lähteä kohti kolmosta silloin kun pallo tulee pesään.