Moikka....
YKS juttu jonka minä ja niiin moni muu mies haluaisi edes jollain tasolla ymmärtää ihan naiskohtaisesti.. voisiko joku ystävällisesti edes yrittää?
Tässä tulee:
Niin usein törmää keskusteluissa siihen klassiseen: "se mies oli kyllä tosi mukava ja hauskakin ja mulla oli sen kanssa kivaa mutta siitä puuttui SE JOKIN.. "
Tiedän, että se on naiskohtainen juttu se "se jokin" mutta voisitteko purkaa tähän ketjuun mikä on se teidän "se jokin".. Ihan omin sanoin kuvata niin hyvin kun pystyyn ja mielellään ei sellaisia vastauksia kuin "ei vaan ollut perhosia mahassa" vaan ihan oikesti edes yrittäisitte, vaikka vertaamalla johonkin mieheen jossa oli "se jokin".
Itse haluaisin uskoa siihen, että sellaisen "jonkin" voisi mies oppia.. edes pääsemään jyvälle. En meinaan halua olla se jota kutsutaan todella hyvännäköiseksi ja hauskaksi ja mukavaksi mutta joka ei vaan saa naista kiinnostumaan itsestään.. enkä ole edes mikään kynnysmattokaan..
jotain silti mennyt pahasti ohi :)
Kiitos kommenteista
YKS juttu jonka minä ja niiin moni muu mies haluaisi edes jollain tasolla ymmärtää ihan naiskohtaisesti.. voisiko joku ystävällisesti edes yrittää?
Tässä tulee:
Niin usein törmää keskusteluissa siihen klassiseen: "se mies oli kyllä tosi mukava ja hauskakin ja mulla oli sen kanssa kivaa mutta siitä puuttui SE JOKIN.. "
Tiedän, että se on naiskohtainen juttu se "se jokin" mutta voisitteko purkaa tähän ketjuun mikä on se teidän "se jokin".. Ihan omin sanoin kuvata niin hyvin kun pystyyn ja mielellään ei sellaisia vastauksia kuin "ei vaan ollut perhosia mahassa" vaan ihan oikesti edes yrittäisitte, vaikka vertaamalla johonkin mieheen jossa oli "se jokin".
Itse haluaisin uskoa siihen, että sellaisen "jonkin" voisi mies oppia.. edes pääsemään jyvälle. En meinaan halua olla se jota kutsutaan todella hyvännäköiseksi ja hauskaksi ja mukavaksi mutta joka ei vaan saa naista kiinnostumaan itsestään.. enkä ole edes mikään kynnysmattokaan..
jotain silti mennyt pahasti ohi :)
Kiitos kommenteista
Vastaukset 51
Vanhimmat
mutta mies ei vaan herätä mitään suurempaa intohimoa ja sekös latistaa tunnelman. Jos sydän takoo hulluna, veri kohisee korvissa ja tekee kipeää kun pitää hillitä itseään eläimelliseltä himolta. Silloin ei edes kuule järjen ääntä ja tuhoon tuomittukin suhde tuntuu niin oikealta.
jos on pienintäkään itsetuntemusta, niin kyllä helposti pystyy erittelemään mitkä ovat niitä luonteenpiirteitä tai asioita, jotka yleisimmin vetoavat juuri itseen.
se selittää mikset ymmärrä että vaikka mies täyttäisi luonteeltaan ja muuten kaikki vaatimukset niin se ei riitä. Ehkä se on sitten sitä kemiaa, että sun feromonit on niin olemattomat tai väärän laatuiset että sä et vaan herätä mitään tunteita. Sama kuin seurustelisi villasukan kanssa.
lause! Niin totta, monta kertaa on tällaiseen "villasukkaan" tullut törmättyä...
Se jokin miehessä lähtee omakohtaisesti ajateltuna siitä, mitä tällä on korvien välissä! Mut sytyttää mies, jolla on nopeat hoksottimet ja sana hallussa. Kun samaan pakettiin heittää vähän äijää ja vilkkaan mielikuvituksen, niin avot, meikäläinen on sulaa vahaa! Kemiaa, sitä se on. Ulkonäöllä ei ole niinkään painoarvoa - sanotaan vaikka niin, et kunhan ei tulevat lapset isäänsä pelkää..!
Vastaan nyt tähän vaikka osoititkin kysymyksen naisille. Viestinnän tutkijat sanovat että sanat ovat vain pieni osa kommunikaatiota, ilmeet ja eleet ratkaisevat miten hyvin yhteisymmärrys löytyy. Jos kahden ihmisen tapa tuottaa ja lukea sanatonta viestintää on kovin erilainen niin sillon jäädään ns. eri aaltopituudelle. Kun olen miettinyt niitä naisia joiden kanssa minun on ollut helppo jutella, niin he ovat olleet varsin ilmeikkäitä keskustelukumppaneita. Ilmeisesti "luen" heikosti naista, jonka ilmeet ja eleet ovat kovin hillittyjä ja epävarmuus siitä miten vastapuoli suhtautuu sanomaani johtaa helposti siihen, että tilanne alkaa tuntua vaivaannuttavalta. Ehkä se naisten "se jokin" koostuu myös osittain tästä...
Kieltämättä tuo kuullosti hyvältä selitykseltä. Toisaalta siinä se riski juuri taitaa piileäkkin että se kuullostaa loogiselta... Mutta kyllä mä uskon siihenkin, että on olemassa ns. viettelemyksen kaava jonka mies voi tuottaa jos tietää mikä se on kullakin naisella. Se miten sen sitten tietää... puhutaan arvojen jäljityksistä ja siitä miten naiselta tulisi selvittää oikein esitetyillä kysymyksillä verhotusti hänen mieltymyksensä ja sitten ilmentää itsensä sen mukaisesti. Tuntuu tosin aika hakemiselta jo.. mutta se on kyllä varmaa, että ei se voi olla mitään salatiedettä, uskon, että se liittyy kaikki alitajuntaan ja kyseisen ihmisen menneisyyteen ja kokemuksiin ja ne on niin syviä asioita ettei nainen osaa niitä sitten itse selittää eikä ymmärtää. Toinen ihminen ne voisi sen sijaan ymmärtää tai ainakin päästä jäljille?
Se "jokin" on vaan kemiaa kahden henkilön välillä, sen aistii tunnetasolla ja on jotain selittämätöntä vetovoimaa. En usko että ilman tuota mystistä kemiaa voi kahden henkilön välille syntyä intohimoista rakkautta.
Ei sitä pysty mitenkään opettelemaan, sitä vaan on tai ei ole. Feikkaamaankaan ei kannata ryhtyä, saatikka opettelemaan erilaisia temppuja, vaan olla sellainen kuin on, eiköhän sieltä joku tule vastaan jonka kanssa kemiat natsaa hyvin yhteen.
ja näin tulee tulevaisuudessakin jatkumaan
Kandeis käydä naapurikylässäkin joskus. :op
http://fi.wikipedia.org/wiki/Karisma
Oliskohan "se jokin", kemia ja karisma sama asia?
vaikka näyttääkin sulle mitä on se jokin... ;)
Tosin tällä palstalla ei saa "kuvata karkeaa pornografiaa". :D Mutta en usko että siitä on nyt kyse jos oot aivan täysillä valoilla liikkeellä... :)
Minulle "se jokin" on tapa, jolla mies suhtautuu muihin ihmisiin. Katselin tässä yhtenä päivänä miestä, joka teki työtään vanhusten parissa. Hän kohtasi jokaisen ihmisen ajatuksella. Pysähtyi kuuntelemaan vanhusta kerrallaan aivan kuin tämä olisi ollut ainoa ihminen maailmassa hänen lisäkseen. Hän katsoi heitä silmiin, hymyili ja kosketti. Osasi vakavoitua ja kuunnella sydämellään silloin kun siihen oli tarvetta. Hän istui vanhusten vierellä, eikä hänellä ollut kiirettä minnekään. Ei häivähdystäkään inhosta eikä vähättelystä, vaikka asiakas olisi ollut millainen. Tuossa miehessä oli "se jokin". Siitä ei ole epäilystäkään.
Muista, että sinuakin tarkkaillaan myös silloin, kun et yritä tehdä vaikutusta kehenkään.
Oikeasti "se jokin" ei ainakaan tule siita, etta on kiltti/kunnollinen/valittava/huomioiva/jne. Mika vittu siina on, etta naisten pitaa vaittaa, etta pitavat kivoista ja huomioivista miehista, kun niin ei oikeasti ole? En tieda, liittyyko "se jokin" ollenkaan mihinkaan tiettyihin luonteenpiirteisiin, mutta jos liittyy, niin mun (ja monien muiden miesten) kokemuksen mukaan se on enemmankin linjalla valinpitamattomyys/kusipaisyys/ylimielisyys/aggressiivisuus/ jne se "se jokin".
Sulta ainakin tuntuu löytyvän aggressiota. Käy varmaan hyvä flaksi koko ajan?
En ole itsekään saanut selville mikä se jokin on mutta tiedän että jossain miehissä sitä vaan on ja toisissa ei. Ulkonäköön se ei varsinaisesti ainakaan liity, olen tapaillut todella komeitakin miehiä jotka eivät vaan ole herättäneet sitä jotain kiinnostusta.
Tiedän kyllä että "se jokin miehessä" on kohdallani ollut aina jotain samoja ominaisuuksia, hymyilevä ja valloittava hymy, nauravainen, iloinen, kohtelias ja ystävällinen - ei pelkästään siis minulle vaan yleisesti. Sellainen hymy että tekee jo heti mieli vain suudella, toki siihen vaaditaan sopiva luonnekkin mukaan.
Ensimmäinen tapaaminenkin on ollut aina jollain tapaa hassu niin että mies on osannut sanoa jotain oikeasti hauskaa tai jotain joka osoitti että miehessä on jotain samaa kuin itsessäni ja näin kiinnittänyt huomioni, yksi bussipysäkillä, yksi mökillä, yksi tupareissa ja viimeisin ja toivottavasti myös viimeinen ihan perinteisesti pubissa.
Ja se miten sen tunnistaa: on helppo olla yhdessä omana itsenään, tuntuu kuin olisi tuntenut toisen jo kauan, haluaa suudella ja tekee myös mieli seksiä, toisen kosketus tuntuu hyvältä ja haluaa itse koskettaa toista.
Rentut eivät ole sytyttäneet kuin vain intohimon mielessä mutta ei niin että olisin voinut edes harkita suhdetta.
"Ensimmäinen tapaaminenkin on ollut aina jollain tapaa hassu niin että mies on osannut sanoa jotain oikeasti hauskaa."
Itse olen mielestäni hauska tyyppi ja niin on kaikki muutkin sanoneet, mutta en minä yleensä ensitapaamisella mitään tosi hauskoja juttuja keksi. Vaikeaa jotenkin, kun ei toista vielä niin hyvin tunne. Miksi naiset aina painottaa tätä, vaikke he itse ovat usein kuolettavan tylsiä. Keskustelun eteen vieminen jää lähes aina miehen tehtäväksi, eikä naisilla ole mitään lisättävää. Odotellaan, että mies keksii juttua joihin taas voi vastata nii, kyllä, juu. Miettikääpä kaikkia hyviä jutun kertojia ja porukan naurattajia. Aivan oikein kaikki ovat miehiä...
Ps. parin päivän päästä treffit saas nähdä mitä niistä tulee. Ja en ole niin ryppyotsainen ihminen kuin tekstistä vois päätellä.:) Ärsyttää vain naisten passiivisuus.
"Rentut eivät ole sytyttäneet kuin vain intohimon mielessä mutta ei niin että olisin voinut edes harkita suhdetta."
Kyllä kai sinäkin vielä annat alkukantaisille himoillesi vallan ja annat jonkun ihanan rentun nussia aivot pellolle. :)
Naisena voin sanoa että pelkästään intohimoisella seksillä ja seksillä jonkun kanssa jota rakastaa aidosti on valtava ero ja minä päivänä tahansa valitsisin jälkimmäisen - ei ole mitään kiinnostusta muuhun, eikä myöskään tarvetta. Kiltin, hauskan ja huomioonottavan miehen (joka siis ei tarkoita tossun alla olevaa miestä!) kanssa yhdessä oleminen on antoisinta kaikin puolin ja kumminkin päin.
"Naisena voin sanoa että pelkästään intohimoisella seksillä ja seksillä jonkun kanssa jota rakastaa aidosti on valtava ero ja minä päivänä tahansa valitsisin jälkimmäisen - ei ole mitään kiinnostusta muuhun, eikä myöskään tarvetta."
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että jos mielestäsi seksi rentun kanssa on intohimoista mutta olet valmis vaihtamaan sen seksiin rakastavan miehen kanssa, niin millaista seksiä se jälkimmäinen sitte on? Ei ainakaan intohimoista?
Se jokin on sitä, että geenit tuntuvat sopivan yhteen. Esimerkikisi jos miehen ominaishaju on naisen mielestä hyväntuoksuinen, heidän geeninsä toimisivat hyvin yhdessä ja lapsista tulisi suurella todennäköisyydellä terveitä. Geenien anaysointi tapahtuu suurimmaksi osaksi tiedostomatta.
Geenejään ei tietenkään voi muuttaa, mutta kyllä kaikki jotakin varmasti vetävät puoleensa.
Ja tästä aiheesta on tehty vaikka kuinka paljon tutkimuksia, joten en ole ihan omiani pistellyt.
Tämä on helppo. Periaatteessa "se jokin" = "epävarmuuden puute" => "pelon puute". Pelko esiintyy sinussa tai meissä pakenemisena joko henkisesti tilanteesta tai fyysisesti. Tai alistumisena, esim. naisen tahtoon. Tai agressiivisuutena, jolloin vaikutat liian hyökkäävältä ja pelotat naista.
Kun et pelkää, sinulla on sitä jotain. Silloin voit olla oma itsesi ja oma minäsi kehittyy sellaiseksi kun se on kehittyäkseen ja samalla sinulle kasvaa "se jokin" eli persoonallisuus, joka ei ole pelon ohjaama.
Kun et pelkää, voit olla rento tilanteessa kuin tilanteessa. Se näkyy ulos päin sulavana kommunikaationa, aitona empatiana, kiinnostuksena toisesta/toisista ihmisistä ja rento ruumiinkielenä ja olemuksena (body language).
Jos haluat kehittyä itsevarmaksi, mutta pelkäät liikaa useissa tilanteissa, suosittelen SSRI lääkityksen aloittamista. Se auttaa, mutta ei ratkaise ongelmaa. Mutta silloin sinulla on itse paremmat mahdollisuudet kehittää oma minäsi kuntoon ilman kuumasta mantelitumakkeesta (hot amygdala) johtuvia alituisia ja epärealistisiakin pelkoajatuksia.
se on ollu se, että ei ole mitään yhteistä eikä mitään samanlaisia mielenkiinnonkohteita, mikä olis hyvin tärkeää. Se ei vaan riitä, että on komea. Tai ei ole yhtään omaa tyyppiä ulkoisesti. Joku tykkää rokkareista, joku punkkareista, joku ihan taviksista...
Mies, joka on aidosti läsnä kun kuuntelee muita. Katsoo muita silmiin oikein tiiviisti, että varmasti pystyisi kuuntelemaan tarkaavaisesti. Hän on mukava kaikille ihmisille:ei erittele ketään hyviksi tai huonoiksi. Hän on sinut itsensä kanssa ja se huokuu hänestä kilometrien päähän. Hän on rohkea, sanoo sen mitä ajattelee, mutta kuitenkin ottaen toisten tunteet huomioon eikä töksäyttele mitä vain. Älykkyys kiehtoo minua aina, kunhan ei tuo liikaa sitä esille. Sitten se, että tuo itseänsä esille vaatteiden avulla eli ei häpeile pitää vaikka vihreää paitaa.
Hymy on tärkeä, hymyilee paljon. Sellaista tiettyä amerikkalaisuutta, niin olemuksessakin kuin käytöksessä. Uskaltaa tarttua haasteisiin. Niin ja ystävällisyys kaikkia kohtaan. Miehen pitää olla myös sympaattinen, jotta hänessä olisi se jokin.
Tärkein vielä: Ei pelkää katsekontaktia, vaan hakee niitä.
Tuossa on "se jokin". Muutaman olen tavannut, mutta jonain päivänä sellainen astelee vierelläni alttarille.
Se jokin on tunne samalla aaltopituudella olemisesta, mikä taas voi syntyä monestakin eri asiasta. Mulle se on jonkinlaista hiljaista sympaattisuutta, suvaitsevaisuutta, tietynlaista vaatimattomuuden ja itseensä uskomisen yhdistelmää.
Mulla on takana muutama pitkä seurustelusuhde, ja kaikissa miehissäni on ollut sitä jotain. Kaikissa se on ilmennyt hiukan eri tavoin - ei siis liene kyseessä mikään sellainen juttu, jonka voisi erikseen opetella. Se, että on oma itsensä, on jo erittäin hyvä alku. Mulla on erittäin huonoja kokemuksia miehistä, jotka yrittävät olla hirveästi naiselle mieliksi...
-katsoo kivasti, ehkä vähän ujosti ihaillen syvälle silmiin, ei kuitenkaan tuijota
-leikittelee sanoilla älykkäästi, ylipäätään on tilannetajuinen ja nokkela, ei kuitenkaan besserwisser eikä omaa älyään korostava, ennemmin nöyrä ja älyään hitusen piilotteleva
-ironinen huumorintaju, ei kuitenkaan pessimisti tai ilkeä
-kohtelias, minut ja muut huomioonottava, kiinnostunut minunkin asioistani, ei kuitenkaan tungetteleva
-Jos kyse ensitapaamisesta, niin ehkä asiaa auttaa se, että jättää minut arvuuttelemaan, oliko kiinnostunut vai muuten vain ystävällinen. (liian avoimesti ihailevat saavat mut ahdistumaan, koska ajattelen, että eiväthän he vielä edes tunne mua)
Nuo ei varmaankaan päde kaikkiin, mutta mulla noista tulee aineksia "siihen johonkin", vaikkakin saattaa olla, että lisäksi tarvitaan jotain sellaista, mitä ei edes pysty määrittelemään. Joidenkin kohdalla kiinnostus olisi voinut syttyä, jos mies olisi vienyt tilannetta vähän enemmän eteenpäin.
on jotain sellaista jota mies ei pysty oppimaan. Sinussa on sitä jotakin jollekin mutta ei kaikille. Ehkäpä selitys löytyisi feromoneista lähemmässä kontaktissa?
Yhden asian voisin tähän nostaa, paljon tekee miehen asenne ja itsevarmuus. Mutta itse miellän sen jonkin sellaiseksi jota en pysty edes itselleni selittämään. Tarvitseeko sitä edes?
koska minusta se kiinnostava ihminen loistaa kuin huutomerkki vaikka salin toiselta puolelta, vaikka ei taatusti olla tuoksuetäisyydellä.
Katse, ryhti, pään kallistus, ilme... siitä se lähtee.
feromoneihin tai miksikä sitä hajutonta hajua kutsutaankaan. Nimenomaan lähikontaktissa kuten täsmensinkin jo alussa.. Mutta se jokin on monien summa tai sitten vain yhden tekijän. Olen itse monesti huomannut sen jonkin katoavan kun suutelen miestä. Maybe it´s in his kiss...
miehellä pitää olla munaa. Pitää olla kuulema röyhkeyttä. Pitää uskaltaa olla oma ittensä, eikä yrittää mielistellä. Ei pidä kuvitella että naiset olis ns. mukavempia ja kivempia kuin miehet. Näin ei ole, vaan on oltava kuin jätkäporukassa ja heitettävä ilmoille kunnon juttua. Oltava hauska ja retee. Mut jos oot nyhvö ja arka, niin peli on menetetty.
oletko koskaan miettinyt millaisia naisia olet tapaillut, mitä teillä on yhteistä ja mikä on johtanut eri teille?? voisiko vika olla siinä että treffailet luonteellesi vääränlaisia naisia, silloin se ei välttämättä toimi puolin eikä toisin...
Ja mitä "se jokin" mielestäni naisena on, on puhtaasti tunne, siihen ei niinkään vaikuta ulkonäkö, luonne tms. yksittäinen seikka. Se koostuu kokonaisvaltaisesta hyvän olon tunteesta, toisen kanssa on helppo ja ihana olla, minulle se on "se jokin"... ymmärrät sen kun sellainen nainen sattuu kohdalle.
Kelpaako sinulle sitten kaikki naiset? Ilmeisesti.
Oletko seurustellut kertaakaan?
Kuvitellut edes rakastuneesi?
Oletko ollut edes ihastunut kertaakaan?
Ja ei.
Muuten tietäisit.
Miten sinä valitset naisen?
Eikö sulle ole koskaan käynyt niin, että olet tekemisissä jokun ihan mukavan ja kivan naisen kanssa (esim töissä-useimmilla ihmisillä on kuitenkin tälläisia neutraaleja ihmissuhteita) mutta ei yhtään kiinnosta "siinä mielessä"? Eikö miehille koskaan käy näin? Mitäs jos se nainen vaikka muistuttaa siskoasi?
Se tulee siitä tunteesta, että toinen aidosti kuuntelee mitä sanon. Koskettaa niin, että värähtää. Hellä mutta määrätietoinen ote. Huumorintajuisuus yhdistettynä asialliseen käytökseen, olematta nössö. Ulkoiset ominaisuudet eivät ole pääasia, mutta kyllä miehen pitää näyttää mieheltä.
kun niin harvat suomalaiset naiset taasen eivät täytä omaa osuuttaan ja näytä naisilta.
nainen tietää kenessä on 'se jokin', muutenhan tämä maa olisi täynnä avioeroja,perheväkivaltaa ja yksinhuoltajia.
Jotkut ihmiset (niin naiset kuin muihet) ikäänkuin sanovat juuri ne asiat, mitä olisit itse sanonut tai kertovat asiat siten, että tajuat, että tuo ihminen osasi kuvailla asian puolestani paremmin kuin mihin olisin itse kyennyt.
"Se jokin" pitää sisällään myös ulkonäöllisiä tekijöitä. Joidenkin miesten katse voi tuntua niin läpitunkevalta ja samalla ystävälliseltä. Jos toisen ajatuksenjuoksun ja olemuksen lisäksi ulkonäkö ja asenteet ovat ok, niin siinä on se jokin.
Oa ihmisistä on vaan sellaisia, että samankaltaisuuden tuntee hyvin nopeasti tai muutaman tapaamiskerran jälkeen. Luottamus -suhteen tärkein asia- rakentuu kuitenkin vasta ajan kanssa ja siihen ei "se jokin" auta.
Se jokin on kai siis todella vahvaa ihastumista vastakkaisen sukupuolen edustajaan.
Tässä puhutaan miehen ulkopuolisista tekijöistä, eli jos mies soittaa kitaraa jossain siistissä bändissä ja pelleilee lavalla se on heti superhottis mut jos sama ei soittaiskaan siinä bändissä ja pelleilis muuten vaan se olis tylsä idioottitavis joka ei osaa käyttäytyä. Samoin esim. tietyt ammatit, yhteiskunnalliset asemat ja korkea liksa tekevät miehestä naisen silmissä seksikkään, samaa ilmiötä ei esiinny toisinpäin, miehet kun ovat kiinnostuneita naisesta itsestään, eivätkä siitä soittaako tämä pianoa tai osaako kertoa hauskoja juttuja ja jauhaa paskaa sujuvasti.
SILLÄ
Tässä puhutaan naisen ulkopuolisista tekijöistä, eli jos nainen soittaa kitaraa jossain siistissä bändissä ja pelleilee lavalla se on heti superhottis mut jos sama ei soittaiskaan siinä bändissä ja pelleilis muuten vaan se olis tylsä idioottitavis joka ei osaa käyttäytyä. Kuvittele vaikka torille hillumaan puolialasti ja kiemurtelemaan! Kassi-alma tai huorahana se siinä...
Samoin esim. tietyt ammatit, yhteiskunnalliset asemat ja korkea liksa tekevät naisesta miehen silmissä seksikkään, samaa ilmiötä ei esiinny toisinpäin, naiset kun ovat kiinnostuneita miehestä itsestään, eivätkä siitä soittaako tämä pianoa tai osaako kertoa hauskoja juttuja ja jauhaa paskaa sujuvasti.
Kuka hullu ottaisi siivoojan? Mieluummin simpsakka tarjoilija - paitsi että ne on huoria kaikki.
Näinhän siinä kävi! :D
tuo ei nyt vaan oikein toiminut noin päin käännettynä.
Se jokin on se mikä erottaa ystävyyden ja rakastumisen tunteen toisistaan.
Mies saattaa tuntea seksuaalista halua naiseen joka näyttää vain hyvältä. Jos nainen on vielä mukava mies voi alkaa seurustelemaan siitä paikasta.
Mies ei sytytä naisen haluja vain näyttämällä hyvältä tai olemalla mukava. Ne eivät riitä.
Se jokin voi syttyä mieheen joka ei ulkoisesti ole edes naisen mieleen.
Se jokin lähtee miehen olemuksesta joka antaa naiselle sellaisen tunteen mitä nainen on alitajuisesti etsinyt koko ajan. Se voi olla lupa olla oma itsensä ja se voi olla tunne että on ainutlaatuinen ja haluttava.
Mies saa naisen tuntemaan että naista arvostetaan ja mies saa naisen tuntemaan jotakin kihelmöintiä vatsanpohjassa. Se jokin on varmasti yksilökohtainen asia. Se on se juttu mitä tämä nainen on tarvinnut. Joku toinen ehkä jotakin muuta.
En lukenut viestiketjun vastauksia, mutta tässä oma näkemykseni asiasta.
Kun kaksi toisilleen tuntematonta kohtaa, on todellakin niitä miehiä, joissa on sitä mystistä vetovoimaa / karismaa, joilla he herättävät huomion.
Katse ja elekieli ovat mielestäni ne kaksi tärkeintä seikkaa, joihin naiset usein kiinnittävät huomiota. Siis suusta ulos tulevien sanojen lisäksi :)
Ystävien kanssa keskusteltuani, kävi ilmi myös, että tuoksu ja miehen kädet vetoavat jollain tapaa naisiin. Eli ihmisistähän sanotaan, että jos ominaistuoksut eivät "sovi yhteen", ei kemiaakaan muka synny. Tiedä siitä sitten... Mutta loogisesti ajateltuna, jos mies tuoksuu hyvältä, siihen todellakin kiinnittää huomiota. Tosin, pitää siinä olla muutakin.
Jos kyseessä on sellainen mies, kenet on nähnyt jo aiemmin, tilanne saattaa jollain tapaa muuttua. Jos mies tavatessa esim. muistaa jonkun ihan vaan vaikka pikkuseikan edellisestä keskustelusta, ja ikään kuin ohimennen siitä mainitsee, nainen on tietyllä tapaa otettu. Koska silloinhan nainen huomaa, ettei keskustelu ole ollut "vaan niitä näitä", vaan nainen on jäänyt miehen mieleen ja mies myös (ehkä tietoisesti) "muistuttaa asiasta".
Jos taas mies on jo "tuttu", tai sellainen ketä tapaa useasti viikon aikana, tilanne taas muuttuu. Silloin keskustelu jo sisältää joitakin "henkilökohtaisia asioita", ainakin satunaisesti. Silloinkin naisen huomion kiinniittää usein ne pienet asiat. Mies muistaa naiselle tärkeitä asiota ja "rivien välissä" muistaa niitä jotenkin huomioida / kommentoida. Nainen huomaa, että ne ovat jääneet miehen mieleen, eikä siis ole yhdentekevä miehelle.
Asioita on varmaan yhtä paljon, kun on meitä naisiakin...
Kaiken tietenkin kruunaa hyvä, kohtelias käytös. Tilanne- sekä huumorintaju. Eleet, ilmeet, keskustelujen taso jne. jne. Silmää miellyttävä ulkonäkö, pukeutuminen...
Vaikea asia, mutta sai kyllä miettimään :)
Aurinkoa elämääsi!
kun kohtaamme, huomaat minut aidosti, eli katsot silmiin, ei mikään ohimenevä vilkasu. Olet sen verran itsevarma että et piilottele, aristele tms. vaan olet läsnä, ei mitään notkumista myöskään vaan kunnollinen ryhti. Kosketus on myös oltava lempeä, mutta jämäkkä. Se jokin on myös siinä että olet kiinnostunut siitä mitä puhun ja puhut myös minulle. Se jokin on siinä että tunnen olevani turvassa kanssasi, jos olet pelottava tai naisia halveksiva niin se jokin on ikuisesti poissa. Se jokin on siinä kuinka suhtaudut myös muihin ihmisiin, puheissasi ja teoissasi.
Tässä oli se, mitä ajoin takaa. Sinä vain muotoilit sen paremmin :)
Nimim."Vastaa" kirjoitti siitä, että nainen on otettu, jos mies muistaa edellisestä keskustelusta jonkin pikkuseikan ja osoittaa näin, että nainen ei ole yhdentekevä miehelle.Omasta kokemuksestani voin sanoa, että nimenomaan kiinnostavan naisen kanssa keskustelusta jää helpommin mieleen yksityiskohtia, joista voi mainita seuraavallakin kerralla sulavasti keskustelun lomassa.
Eli, kun nainen huomaa, ettei ole miehelle yhdentekevä, kiinnostus herää, ja keskustelussa ystävien kanssa saattaapi tulla tuo kuuluuisa; siinä miehessä on "sitä jotain" :)
Eli jälleen kerran miehen pitäisi olla se joka aktiivisesti tuo itseään naisen tykö muistamalla aiempia naisen kanssa käymiään keskusteluja. Miehen pitäisi tällä tavoin huomioida ja tehdä vaikutus naiseen, mutta naisen ei tarvitse samalla tavalla tehdä miehelle, itseasiassa on parempi jos nainen esittää muistamatonta jotta hän ei vain vahingossakaan paljasta miehelle muistavansa tästä tai hänen kanssaan käymistä keskusteluista jotain.
Jos esim. pari kertaa jutelleet mies ja nainen tapaavat uudelleen esim. baarissa ja kumpikin on kiinnostunut toisistaan ja muistaa hyvin toistensa nimet ja missä ovat aiemmin toisensa nähneet, niin mielestäsi tilanteen pitäisi mennä seuraavasti:
Eero: Moi, mitäs Johanna tietää? (iloisena ja hymyillen)
Johanna: .... hmm, anteeks mitä? (naama peruslukemilla, silmät seisoo päässä)
Eero: Niin että mitäs Johanna tietää? (jo hieman jännittyneenä ja epävarmana)
Johanna: Ai? Eipä täs mitään kavereiden kans lähettiin käymään... (naama peruslukemilla ja esittää kuin ei tuntisikaan)
Eero: Etkö muista mua? (jo hieman nolostuneena)
Johanna: ... Siis kyl mä niinku naaman muistan mutten nimee... (naama peruslukemilla, tietämätöntä esittävä katse naamassa)
Eero: (pettyneenä ja häpeällisenä) Ai, et muista vai? Siis Eero, nähtiin sillon siel sun kaverin kämpällä yks viikonloppu..
Johanna: Ai, oliks säkin siellä? (esittäen hämmentynyttä)
Eero: No olin olin, etkö muka muista?
Johanna: Emmä kyl muista, olin kyl aika kännis sillon... (ei todellakaan ollut kovinkaan kännissä)
Kuvaamallasi tavalla tosiaan saattaa käydä. Ikävää sinänsä...
Siihenkin tosin voi olla monia syitä, miksi nainen käyttäytyy esittämälläsi tavalla. Mielestäni moinen käytös on kyllä asiatonta, ehkä jopa lapsellista -jos nainen tekee sen "tahallaan / tietoisesti".
En kyllä yhdy siihen, että vain miehen pitäisi tehdä itseään tykö. Keskustelun aloittajan pointtihan oli tässä juuri nimenomaan "miehen se jokin".
Itse kyllä keskusteluissa mielenkiintoisen miehen kanssa käytän "samaa taktiikkaa", kuin mitä selvitin ensimmäisessä viestissäni... Jos ne kuuluisat kemiat jollain tasolla kohtaa, niin yhteinen sävel kyllä löytyy suht pian.
se on tekosyy että voi mellastaa miesmarkkinoilla halunsa mukaan ja samalla muka säilyttää 'moraalisen ylemmyyden' miehiin nähden.
Naisten kommentit lukeneena voisi summata keskustelun seuraavalla tavalla:
Jos olet hieman ujo ja oikeasti kiinnostunut naisesta, mikä aiheuttaa hermostumista, on turha odottaa toisia treffejä.
Jos olet lipevä keskustelija, etkä välitä muusta kuin reiän saamisesta, niin nainen pitää myös sinusta, koska sinussa on se jokin.
Eli pelimiehet kelpaa.