Toivon kaikenlaista kommenttia mutta erityisesti noin 30-45-vuotialta miehiltä.
Mulla ei oo aikasemmin ollu taipumusta ihastua paljon vanhempiin miehiin, aikalailla samanikäset ja pari vuotta vanhemmat on kiinnostanu aina. Ja kiinnostaa siis yhä. :)
Mutta heti ku pamahti 18 vuotta lasiin niin oikein letkana on tullu ihastuksia (arviolta) 10-25 vuotta vanhempiin miehiin.. Ihan yllätyin itsekin, "Minäkö? Vanhempaan mieheen? Hehh.. Oikeesti?" :D Ihastuksia on (ollut) esimerkiksi väliaikaiseen opettajaan ja harrastuksista tuttuihin miehiin.
Vaikka jokainen näistä miehistä onkin ihan silmänruokaa, ei kukaan kuitenkaan ole filmitähden näköinen, joten en ole kyllä ulkonäköön ihastunut. Ulkonäköön kiinnitän yleensä vain huomioni. He ovat kaikki TODELLA mukavia ja hauskoja tyyppejä, siis ainakin mua kohtaan mutta tietääkseni muutenkin. :) Tälläisiin 'ulkoisiin luonteenpiirteisiin' yleensäkin sitten oikeasti ihastun eli uskon että en ihastunut ikäeron viehätykseen vaan juuri siihen luonteeseen. (Tähän voisi sanoa että vaikka mun suhde isääni onkin kaukana ruusuisesta en usko että näen heissä isähahmon, koska tosiaankin kiinnitin huomiota ikään vasta ulkonäön ja luonteen ja ihastumisen jälkeen.)
En vois kuvittella et näistä ihastuksista vois kehittyä jotain vakavampaakin sillä a) hyvin todennäköisesti heillä on jo omat kumppaninsa enkä todellakaan halua olla syypää välien rikkoutumiseen, b) itsellänikin on vielä niin paljon koettavaa oman ikäistenkin parissa että jahtaan heidän huomiotaan vakavammin :D ja c) taidan olla vielä aika nuori kokemuksiltani ja varmaan ihan henkiseltä iältänikin että ei kukaan vanhempi mies tälläistä 'lasta' haluaisi. :D
Silti mieli tekee aina ryhtyä flirttailemaan ja kiinnittämään jotenkin heidän huomionsa. :) Osa heistä oikeastaan olikin jo huomannut mut ennen kuin mun tarvitsi itse hakea huomiota, mutta en tosin tiedä missä mielessä he mut näkevät. Pikkutyttönä vai aikuistuvana naisena?
Joten kysymys kuuluukin:
Miten noin 30-45-vuotiaat miehet suhtautuisivat tälläisen 19-vuotiaan viattomaan ja taka-ajatuksettomaan flirttiin? :)
Lähtisivätkö mukaan 'leikkimielellä', epäilisivät syvempiä tunteita ja perääntyisivät kauas vai lähtisivät liian innolla mukaan kuvitellen itse liikoja, vai jotain muuta?
Aikomuksenani ei siis ole mitään vakavampaa kuin se kiva olo jonka miellyttävän ihmisen huomionannosta saa. Haluan itse tuntea sen mutta myös että ihastukseni kohde tuntisi sen. Eli kannattaako mun jättää kokonaan flirttailematta siinä pelossa että toinen luulee millä tavalla tahansa liikoja, josta yleensä on seurauksena pahaa mieltä kummallekin, vai antaa mennä ja nauttia?
Lisähuomiona vielä etten ryhtyisi flirttailemaan miehen mahdollisen kumppanin ollessa paikalla koska silloin varmasti aiheuttaisin pahaa mieltä jollekin..
Mulla ei oo aikasemmin ollu taipumusta ihastua paljon vanhempiin miehiin, aikalailla samanikäset ja pari vuotta vanhemmat on kiinnostanu aina. Ja kiinnostaa siis yhä. :)
Mutta heti ku pamahti 18 vuotta lasiin niin oikein letkana on tullu ihastuksia (arviolta) 10-25 vuotta vanhempiin miehiin.. Ihan yllätyin itsekin, "Minäkö? Vanhempaan mieheen? Hehh.. Oikeesti?" :D Ihastuksia on (ollut) esimerkiksi väliaikaiseen opettajaan ja harrastuksista tuttuihin miehiin.
Vaikka jokainen näistä miehistä onkin ihan silmänruokaa, ei kukaan kuitenkaan ole filmitähden näköinen, joten en ole kyllä ulkonäköön ihastunut. Ulkonäköön kiinnitän yleensä vain huomioni. He ovat kaikki TODELLA mukavia ja hauskoja tyyppejä, siis ainakin mua kohtaan mutta tietääkseni muutenkin. :) Tälläisiin 'ulkoisiin luonteenpiirteisiin' yleensäkin sitten oikeasti ihastun eli uskon että en ihastunut ikäeron viehätykseen vaan juuri siihen luonteeseen. (Tähän voisi sanoa että vaikka mun suhde isääni onkin kaukana ruusuisesta en usko että näen heissä isähahmon, koska tosiaankin kiinnitin huomiota ikään vasta ulkonäön ja luonteen ja ihastumisen jälkeen.)
En vois kuvittella et näistä ihastuksista vois kehittyä jotain vakavampaakin sillä a) hyvin todennäköisesti heillä on jo omat kumppaninsa enkä todellakaan halua olla syypää välien rikkoutumiseen, b) itsellänikin on vielä niin paljon koettavaa oman ikäistenkin parissa että jahtaan heidän huomiotaan vakavammin :D ja c) taidan olla vielä aika nuori kokemuksiltani ja varmaan ihan henkiseltä iältänikin että ei kukaan vanhempi mies tälläistä 'lasta' haluaisi. :D
Silti mieli tekee aina ryhtyä flirttailemaan ja kiinnittämään jotenkin heidän huomionsa. :) Osa heistä oikeastaan olikin jo huomannut mut ennen kuin mun tarvitsi itse hakea huomiota, mutta en tosin tiedä missä mielessä he mut näkevät. Pikkutyttönä vai aikuistuvana naisena?
Joten kysymys kuuluukin:
Miten noin 30-45-vuotiaat miehet suhtautuisivat tälläisen 19-vuotiaan viattomaan ja taka-ajatuksettomaan flirttiin? :)
Lähtisivätkö mukaan 'leikkimielellä', epäilisivät syvempiä tunteita ja perääntyisivät kauas vai lähtisivät liian innolla mukaan kuvitellen itse liikoja, vai jotain muuta?
Aikomuksenani ei siis ole mitään vakavampaa kuin se kiva olo jonka miellyttävän ihmisen huomionannosta saa. Haluan itse tuntea sen mutta myös että ihastukseni kohde tuntisi sen. Eli kannattaako mun jättää kokonaan flirttailematta siinä pelossa että toinen luulee millä tavalla tahansa liikoja, josta yleensä on seurauksena pahaa mieltä kummallekin, vai antaa mennä ja nauttia?
Lisähuomiona vielä etten ryhtyisi flirttailemaan miehen mahdollisen kumppanin ollessa paikalla koska silloin varmasti aiheuttaisin pahaa mieltä jollekin..
Vastaukset 22
Vanhimmat
parempaa isähahmoa kuin oma oli.
etsinkö isähahmoa myös samanikäisistäkin?
Vanhempien kanssa en siis halua mitään vakavampaa koska olemme täysin eri elämän vaiheessa.. Vain sen eron huomaan itse.
isähahmona 19 vuotiaana joillekin kolmekymppisille naisille. Ei se isähahmojuttu aina numeroita katsele.
Et sä haluais kertoo sit tarkemmin ton isähahmohakuisuuden tuntomerkkejä? Jos vaikka valitettavasti etsinkin sitä kaikista ihastuksistani, niin vanhemmista ja samanikäsistä?
sitä. Tuskin olet poikkeus.
No jos otetaan toi et 'suurin osa naisista etsii sitä' oletukseksi niin haluisiks sä sitten kommentoida tota mun alkuperäistä kysymystä? Ja vastata siihen? :) Vaikuttaako tai pitäiskö ton oletuksen vaikuttaa jotenki siihen kysymykseen, tai vastauksiin?
Ja sit vielä et mistä tunnistat naisen joka ei etsi isähahmoa?
että samantien kun täytit 18, niin huomasit tykkääväsi vanhemmista miehistä. Missäs tynnyrissä sitä on oikein kasvettu? Vai psyykkistäkö tämä ihastumisen kohteen ikä vain onkin?
Voi tietysti olla näinkin, mutta ehkä liioittelin sanavalinnoissa. Eihän se heti 18vuotis syntymäpäivänä eka ihastus tullut vaan pikkuhiljaa sitä mukaa mitä täysikäisemmäksi oloni tunsin itsekin.
teinipillu aina miesten huomiota saa, eri asia sit et tajuaako monikaan mies sitä pelkäksi viattomaksi flirttailuksi ja huomion hakemiseksi, ite veikkaisin että ei. Eli paskaa on tulossa niskaan jos tolle tielle lähtee, toisaalta mitäpä kunnon huomiohuora ei huomionsa eteen tekisi.
Oot eka joka vastas kysymykseen.. :D Noh tota vähän epäilinki mut kiitti ku varmistit sitä ainaki vähän.
En siis oo lähteny vielä tolle tielle ja siks pistinki ton ku mietin ja halusin saada vähän lisätietoo. Tuskin rupeen ihan huomiohuoraks.. :D
että neljäkymppiset miehet ovat olleet kiinnostuneita, mutta 40 on minulle kyllä vähän liikaa :) Ei millään pahalla :)Ovathan miehet aina kauniista naisista tykänneet, joten en ihmettele yhtään, että nuoren kauniin naisen flirttailu imartelee heitä :)
, en ota pahalla. :) Kiitti ihan positiivisesta kommentista. :D En kyl osaa sanoo onko kukaan noista ihastuksista ees oikeesti 40 ku en luota ihan täysin arviointikykyyni sillä aika monta kertaa oon arvoinu pieleen. :D Nykyään kun vanhemmatki ihmiset osaa olla tosi nuorekkaita ulkonäöltään, käytökseltään ja olemukseltaan.. :D
Oon siis pistäny ton 30-45 ikähaarukan ylärajan vähän yläkanttiin just ton huonon arvoinnin takia. Vaikuttavat kaikki alle nelikymppisiltä..
ettei ne 40 vuotiaat miehet ota pahalla :)En ajatellutkaan että sinä ottaisit :)Olisitko sinä valmis ihan seurustelemaan sen ikäisen miehen kanssa vai pelkästään flirttailemaan jne :)?
En olis valmis seurustelemaan koska oltais ihan eri elämänvaihees eikä se mun uskoakseni kovin hyvin pakosti toimis.. Eli ihan vaan flirttailemaan jne.
Ja siis vaan niille ihastuksille, joista yleensä tiedänkin vähän minkä tyyppisiä ihmisiä ne on, eli kuitenkaan läheskään kelle tahansa vanhemmalle miehelle..
Sitä mietinki että otetaanko flirttiä koskaan viattomasti, ihan vaan sen flirtin vuoks. Vai oikeesti kuvitellaanko aina että toinen haluaa jotain vakavampaa?
Siis Suomessa ihan arkipäiväsissä tilanteissa. Baareissa ja ulkomailla tuntuu olevan vähän eri asenteet flirttiin..
on hauskaa ja sitä voi tehdä mukavin mielin vaikka minkä ikäisten kanssa, jos pitää kuitenkin jalat maassa ja pään poissa pilvistä. Itse tulee harrastettua ainaskin ihan huvikseen.. Sillä saa monesti ihmisen hymyilemään ilman mitään taka-ajatuksia ja itsekin tulee hyvälle tuulelle.
Ikäsi ei ole este flirtille, mutta yleensä en kyllä flirttaile nuorille tytöille, koska saattaapi tulla väärinkäsityksiä. Nuoren tytön pää on vielä niin helppo sekoittaa..
Tää oli kyl tosi hyvä kommentti. :) Tulin tosta jo hyvälle mielelle. :)
On helpottavaa huomata et joku tosissaan ajattelee (Suomessa) flirttailusta noin ku mäki. En oo vanhempien miesten kanssa vaan uskaltanu toteuttaa tota ajatusta kun ei pahemmin oo siltä saralta kokemusta, tutuillakaan.. :)
Ja kyl mulla ihan järki päässä pitäis olla vaikka ehkä vähän haaveilija oonkin.. :D Kunnioitan itteeni ja toisia ihmisiä. :)
Flirtti kuuluu päivään kuin päivään joten siitä vaan. Sehän on vain flirttiä. Mut jos pelkäät että se ymmärretään väärin niin mietipä tarkemmin. Ainahan flirtti voidaan ymmärtää väärin, se on jopa todennäköistä. Mutta voiko sitä elää vain luimuillen ja kaikkea varoen? Kai se on itsestäkin kiinni miten pintapuolisena sen flirtin pitää. Minusta flirtti tekee päivästä hauskemman. Ei päivää ilman hymyä ja pientä hyväntahtoista nälvintää :D
Ihmetyttää vaan sellainen puritaanihenkinen iloton ajattelu että hauskaa ei voi olla jos ei olla suurin piirtein suhteeseen menossa samaa kyytiä.
Löytyyhän teitä hyvien kommenttien antajia vähän enemmänkin. :)
Oon törmänny peräti muutamaan tälläseen puritaaniseen ajattelijaan (oonkohan liikkunu vääränlaisis piireis? :D) joten kaippa sitä vasta tällasella mun elämänkokemuksella aika epävarmaks tulee tosta enemmistön asenteesta..
Oot kyl ihan oikees tosta et ei sitä voi kaikkee varoo.. :) Oon hokenu sitä itsekin itselleni ja oon pääsemäs eroon arkuudestani.. Oon kuitenkin pohjimmiltani hauskanpitäjä.. :D Mut aika usein sitä tarvii ulkopuolisiakin perseellepotkijoita.. :D Kiitos!
tietävät mitä flirtti on, flirttaavat takaisin.
He jotka ei tiedä mitä flirtti on, pyrkivät pöksyihisi.
Ihan hyvä jako.. :D Taitaa olla kyl aika totuudenmukainen.. Kiitos, tää oli hyödyllinen.. :)
hyvä