On se vaan merkillinen juttu, miten ihmiset harhautuu luulemaan, että se onni löytyy vain ja ainoastaan parisuhteesta. Jos ei ole ketään kenen kanssa hengailla, niin on täysin arvoton roska!
Jokaisen ihmisen velvollisuus minusta olisi ensin tutustua itseensä ja kokeilla, mikä on minun juttuni. Sittenpähän olis jotain mitä antaa siihen parisuhteeseenkin, jos sellaiseen joskus päätyy. Minä olen ollut parisuhteissa noin 20 vuotta ja nyt kun olen vihdoin tajunnut kuuntelemaan itseäni, tutustumaan itseeni, niin sieltä se onni sitten pikkuhiljaa alkaa löytymään.Ja huomatkaa ILMAN parisuhdetta. Opettelen olemaan ylpeä juuri minusta. Se, joka ei anna arvoa sanomisilleni, saa minusta mennä menojaan. Ei minun ole PAKKO olla kenenkään kanssa välttämättä, sillä tiedän että yksinkin (tai sori, no on mulla lemmikki sentää ;))on tosi kivaa. Ja YSTÄVÄT, niistä en luovu!
Jokaisen ihmisen velvollisuus minusta olisi ensin tutustua itseensä ja kokeilla, mikä on minun juttuni. Sittenpähän olis jotain mitä antaa siihen parisuhteeseenkin, jos sellaiseen joskus päätyy. Minä olen ollut parisuhteissa noin 20 vuotta ja nyt kun olen vihdoin tajunnut kuuntelemaan itseäni, tutustumaan itseeni, niin sieltä se onni sitten pikkuhiljaa alkaa löytymään.Ja huomatkaa ILMAN parisuhdetta. Opettelen olemaan ylpeä juuri minusta. Se, joka ei anna arvoa sanomisilleni, saa minusta mennä menojaan. Ei minun ole PAKKO olla kenenkään kanssa välttämättä, sillä tiedän että yksinkin (tai sori, no on mulla lemmikki sentää ;))on tosi kivaa. Ja YSTÄVÄT, niistä en luovu!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä kun kaikki pitää saada nyt ja heti ja sitten jäi se "nuoruus" elämättä tai ei ymmärretä että käpyyntyy sitä jokainen, nelikymppinen ei ole enää mikään teini.
Itse olin nuorena jonkinlaisessa parisuhdekierteessä. Ahdisti olla yksin ja helposti myötäilin sitten sitä kumppania. Mutta onnelliseksi se ei minua tehnyt. Vasta nyt vanhempana olen uskaltanut pakottaa itseni parisuhteettomuuteen: päätin että vuosi pitää jaksaa yksin, kävi miten kävi ja hyvinhän tässä kävi, en oikeastaan kaipaa parisuhdetta ollenkaan. Nyt luulisin tunnistavani ajoissa sellaisen ihmisen, joka ei tee minun kehitykselleni hyvää. Sellaisen seurassa ei kannata kuluttaa aikaa. On vain yksi elämä kuitenkin ja jokaisella mahdollisuus nauttia siitä.Seksi on oikeastaan aika yliarvostettu juttu myös. Nautintoa voi elämään saada niin monesta muustakin asiasta.
Jokainen on oman onnensa seppä. :) Oli sitten parisuhteessa tai ei. Parisuhteessa eläminen ei ole pakko, mutta monelle se on ihanne. En itse kuitenkaan arvostele, jos joku ystävistäni vaikka päättääkin elää elämänsä sinkkuna. Pääasia, että on onnellinen. Sekään ei oo hyvä juttu, jos vaan kituuttaa jossain suhteessa, vaikka mies on täysin epäsopiva ja oikeastaan kumpikaan ei ole onnellinen. aidosti.
Mielestäni onni koostuu pienistä asioista. :) Minulle se on sitä, että saan käpertyä poikaystäväni kainaloon, kun näen häntä kuukausien tauon jälkeen. Kun saan juoda kahvikupposen kahvilassa. Kun saan herkutella. Kun saan loikoilla auringon paisteessa. jne.
Sitten kun vielä oivallat kuinka hienoa on olla iloinen heidänkin puolestaan jotka parisuhteissaan olet jo aika pitkällä tuossa kasvussasi.
Eiköhän meillä jokaisella ole sama päämäärä? Hyvänolon tunne. Kieltämättä parisuhde on yksi haasteellisimmista elämän koluluista ja yksinolo olisi varmasti helpompaa? Ei tarvitse ottaa huomioon arjessa kuin itsensä ja omat tarpeensa.
Parisuhteessa et voi elää niin itsekkäästi niinkuin et yksihuoltajanakaan.
Minä elin 20 vuotta parisuhteessa ja elin eron jälkeen viisi vuotta yksinhuoltajana. Nyt jälleen parisuhteessa vaikka vaihtoehto olisi ollut ja on edelleenkin olla yksin. Nyt kun lapsetkin ovat jo isoa olisi minulla se mahdollisuuskin.
Ajattelen näin. Kun yksinoleminen alkaa tuntumaan tosi hienolta on vielä hienompaa jakaa se hienous jonkun toisen kanssa. jep.
Yksinhuoltajana seitsemättä vuotta sitä tässä minäkin elelen ja vielä murkkuikäisten kanssa eli joudun ottamaan huomioon muitakin. Tietenkin, jos löytyy joku ihminen, joka hyväksyy minut karvoineen päivineen ja jota itsekin pystyn arvostamaan, niin mikä ettei parisuhdekin käy. Yleensä vaan törmää miehiin, jotka ei tuo mitään lisäarvoa tähän elämään, vievät vain viimeisetkin mehut...niin mitäpä sitä turhaan enää odottelemaan sitä "onnen täyttymystä".
onni on tässä ja nyt :)
on sitten suhteessa,yh,sinkku,
mutta tyytyväinen tähänhetkeen....