Olen saanut uuden alaisen.
Ottaa niin päähän kun joutuu kaikesta sanomaan moneen kertaan eikä suoraan sanottuna yhtään mikään tunnu onnistuvan. Työntekijä tuntuu olevan erityisen hidas oppimaan.
Tässä on jo monta kuukautta harjoiteltu ja tämä viikko meni aivan poskelleen alusta loppuun. Harjoittelijat saavat harjoitella, mutta jos maksetaan ammattilaisen palkkaa niin homman pitäisi parin kuukauden tutustumisen jälkeen alkaa toimimaan. Tuntuu siltä että olisi ollu ihan sama palkata joku märkäkorva opiskelija, ne ainakin uskoo kun niitä opastaa talon tavoille, eivätkä ole kokoajan väittämässä vastaan.
Vituttaa kun omat projektit kusee yhden hösyäjän takia. Olemme tehneet kaikki kahteen kertaan kun työntekijä on tehnyt kaiken alusta asti miettimättä sekuntiakaan. Itselle tunkee hirveä stressi kokoajan kun työntekijän töitä pitää olla kokoajan tarkastamassa ja korjauttamassa ja silti samat virheet toistuvat viikosta toiseen. Aikaa luonnollisesti palaa kaikkeen vähintään tuplasti mitä muilla työntekijöillä vaikka palkka on sama. Siitä taas seuraa että osaston ja projektien budjetit kusevat aika huolella ja käytännössä pari prokkista ollaan vedetty nollille tai miinuksilla. Samalla saa olla lainaamassa muiden osastojen resursseja, kun omalla porukalla ei ehditä tekemään mitään kun puolet ajasta menee yhden vahtimiseen.
Neuvottu on, tukea saa aina kun kysyy, mutta enhän minä esimiehenä voi kovin montaa viikkoa aivan kaikkea kädestä pitäen opettaa. Tälläkin viikolla tehtiin kahdestaan ihan kädestä pitäen näitä hommia. Silti heti kun selän kääntää, hommat kusee. Miten voi olla niin vaikeata katsoa mallia aikaisemmista, muiden työntekijöiden tekemistä töistä?
Eniten potuttaa kun olin itse palkkaamassa kyseistä henkilöä, eli tämä on oma moka. Rekrytointitilanteessa saimme kyllä aivan erilaisen kuvan miehestä ja ammattitaidosta.
AAaarghhh...pitää alkaa järjestämään helvetin kehityskeskusteluita ja hätätilapalaveria...jospa se näillä eväillä lähtisi rullaamaan.
Ottaa niin päähän kun joutuu kaikesta sanomaan moneen kertaan eikä suoraan sanottuna yhtään mikään tunnu onnistuvan. Työntekijä tuntuu olevan erityisen hidas oppimaan.
Tässä on jo monta kuukautta harjoiteltu ja tämä viikko meni aivan poskelleen alusta loppuun. Harjoittelijat saavat harjoitella, mutta jos maksetaan ammattilaisen palkkaa niin homman pitäisi parin kuukauden tutustumisen jälkeen alkaa toimimaan. Tuntuu siltä että olisi ollu ihan sama palkata joku märkäkorva opiskelija, ne ainakin uskoo kun niitä opastaa talon tavoille, eivätkä ole kokoajan väittämässä vastaan.
Vituttaa kun omat projektit kusee yhden hösyäjän takia. Olemme tehneet kaikki kahteen kertaan kun työntekijä on tehnyt kaiken alusta asti miettimättä sekuntiakaan. Itselle tunkee hirveä stressi kokoajan kun työntekijän töitä pitää olla kokoajan tarkastamassa ja korjauttamassa ja silti samat virheet toistuvat viikosta toiseen. Aikaa luonnollisesti palaa kaikkeen vähintään tuplasti mitä muilla työntekijöillä vaikka palkka on sama. Siitä taas seuraa että osaston ja projektien budjetit kusevat aika huolella ja käytännössä pari prokkista ollaan vedetty nollille tai miinuksilla. Samalla saa olla lainaamassa muiden osastojen resursseja, kun omalla porukalla ei ehditä tekemään mitään kun puolet ajasta menee yhden vahtimiseen.
Neuvottu on, tukea saa aina kun kysyy, mutta enhän minä esimiehenä voi kovin montaa viikkoa aivan kaikkea kädestä pitäen opettaa. Tälläkin viikolla tehtiin kahdestaan ihan kädestä pitäen näitä hommia. Silti heti kun selän kääntää, hommat kusee. Miten voi olla niin vaikeata katsoa mallia aikaisemmista, muiden työntekijöiden tekemistä töistä?
Eniten potuttaa kun olin itse palkkaamassa kyseistä henkilöä, eli tämä on oma moka. Rekrytointitilanteessa saimme kyllä aivan erilaisen kuvan miehestä ja ammattitaidosta.
AAaarghhh...pitää alkaa järjestämään helvetin kehityskeskusteluita ja hätätilapalaveria...jospa se näillä eväillä lähtisi rullaamaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Teidän firmanne olisi pitänyt hankkiutua ajoissa (koeajalla) eroon huonosta työntekijästä.
Teidän olisi pitänyt tajuta, että jos hommat eivät suju alussa, niin eivät ne suju myöhemminkään, koska aikuiset ihmiset eivät muutu.
Miehet yliarvioivat osaamisensa ja naiset usein aliarvioivat.
Onpa ihanaa, kun joku esimieskin joskus täällä "avautuu". Yleensä vain työntekijät valittavat miten on kurjaa. Ei se helppoa ole meilläkään..
Ettekö tosiaan pistäneet koeaikaa? Se on niin pirhanan helppoa loptettaa tuollainen työsuhde koeajan puitteissa. Teidän myös tuon tunteen, kun itse on valitsemassa ja v***x män. No, virheitä sattuu, pitää vaan ottaa opiksi.
Yritä päästä siitä eroon, ja jos et pääse, yritä kestää (tai jos mahdollista, siirrä se sellaisiin hommiin, missä siitä on vähemmän haittaa).
"Ettekö tosiaan pistäneet koeaikaa? Se on niin pirhanan helppoa loptettaa tuollainen työsuhde koeajan puitteissa."
Oli meillä koeaika, mutta sattumalta koeajan puitteissa oli vähän hiljaisempaa ja kaikki työt jota pystyimme tälle miehelle siirtämään, olivat aivot-off-hommia. Eli koeajan puitteissa työt olivat joko niin vaikeita ja tiukalla aikataululla, että aloittelijalle ei niitä voi antaa eikä edellyttää niistä suoriutumista, tai sitten niin helppoja copy/paste-juttuja että koulutettu apinakin niistä selviäisi.
Yksikin kunnon projekti olisi tarkoittanut kyllä joko purkua tai sitten purkua harjoittelijapalkkausta tälle kaverille, niin ikävältä kuin se kuulostaakin.
Oppirahat on maksettava...tähän mennessä ne harvat rekrytoinnit, jossa minä olen ollut mukana, ovat menneet aina aika lailla nappiin.
Pistäkää se pihalle jos se ei mitään opi. Kyllä niitä on "aidan takana" tulijoita, ja sellaisiakin joilla homma käy---
-porvaris sika-
Täytyy sanoa että vaikka sitä näin alaisena välillä ottaa pannuun jotkut esimiehen metkut, niin ymmärrän kyllä ettei se aina teilläkään helppoa ole. Uuden työntekijän palkkaaminenhan on aina riski: sitä saa joko hyvän tyypin tai sitten tällaisen "apulaisen helvetistä".
Omassa työssänikin olen huomannut, että jotkut tosiaan oppii tavallista hitaammin ne asiat ja jotkut ei sitten opi ollenkaan. Joillekin saat selittää ummet ja lammet, toinen tajuaa jo pelkästä ilmeestä :)
Yleensä parissa viikossa näkee, sopiiko kyseinen ihminen hommaansa, siis ainakin meidän työpaikassa. Joistakin tietää heti, ettei niille voi mitään astetta vaativampia hommia antaa.
Vähän vaikuttaa siltä, että on esimiestä kiinni jos ei hommat suju yhdeltä osapuolelta. Joko ei info kulje kunnolla, huom. kunnolla, tai sitten esimies menettää itsehillintänsä ja esiintyy epäjohtajamaisesti. Tällöin arempi alainen hätääntyy ja tulos on sen mukainen. Jos alainen on järkevä ja jämäkkä persoona, niin hän kyllä osaa huomauttaa esimiestään asiasta ja näin ollen tilanne voidaan korjata. Esimies kyllä varmasti tajuaa, että on monenlaisia ihmisiä ja sitä myöten työntekijöitä ja esimiehen on elettävä sen mukaan.
Rekrytilanteessa tuskin kovin moni työnhakija kertoo omista huonoista puolistaan. Jokainen yrittää esiintyä edukseen, koska tietäävät, että yhdestäkin virheliikkeestä putoaa. Työnantajan olisi vaan pyrittävä katsomaan työnhakijan "läpi" ja tulkittava hänen huonot puolensa. Tämä on erittäin vaikea tehtävä, kuten on tullutkin selväksi. Työnantajan on vaan pakko luottaa tekemäänsä valintaan. Joskus se luottamus ei vaan riitä....
Näitä tapauksia näkyy olevan siis muillakin. Meille on myös eräs naishenkilö tullut töihin. Palkattiin ammattilainen johdon assistentiksi eli palkka reilu 3000 ja koulutuspohja oli yo-laskentamerkonomi. Nyt kohta vuosi mennyt ja on vasta nyt selvinnyt, että hän delegoikin likimain kaikki työt, jotka pitäisi tehdä Office-ohjelmistolla muille toimistoapulaisille. On ns. luistanut pitkän aikaa töistään ja on koko ajan antanut kuvan, että hän itse on laatinut nämä työtehtävät. Myös laskentapuolesta on selvinnyt, että pelkkä prosenttilaskukaan ei onnistu, vaan käy toisen osaston laskenta-ammattilaisilta kyselemässä laskentakaavoja. Koulutodistukset ei siis todellakaan paljoa paina rekrytoinnissa, vaan pitäisi olla viisaampi ja rohkeasti soittaa entisille työnantajille todellisesta työkokemuksesta. Ei se ns. uuden työntekijän koulutus tai työhön opastus paljoakaan hyödytä jos työtehtävien perusasiatkaan ei ole millään tasolla hallussa, vaikka pelkän iän (35 v.) ja työvuosien (15 v.)ja koulutuksen perusteella näin voisi olettaa.
Hän oli erittäin hyvä myymään itseään ja työkokemustaan haastattelussa eikä mitkään hälytyskellot soineet vielä tässä vaiheessa.
Kuinka siis pääsemme hänestä eroon?
...kuin että esimies käy ko. henkilön kanssa keskustelun, jonka myötä henkilön työsopimukseen sisältyvä toimenkuva käydään hänen kanssaan yksityiskohtaisesti läpi ja häntä kielletään enää jatkossa "delegoimasta" omia työtehtäviään muille. Kun hän saa määräyksen hoitaa nämä työtehtävät itse eikä hän niihin ilmeisestikään kykene, hän todennäköisesti alkaa hyvin pian etsimään uutta työtä itselleen.
Henkilökohtaisesti minusta on todella väärin, että yli kolme "tonttua" kuussa saava johdon assistentti ei selviydy tehtävistään. Rekrytoijatkin saavat teillä kyllä kerran tai pari vilkaista peiliin ja käydä asiaa läpi, jottei samanlaista virhettä tehtäisi seuraavan rekrytoinnin kanssa. Myös näiden muiden sihteereiden kanssa on syytä käydä läpi se, kuka on kenenkin esimies ja miltä suunnalta tehtäviä tulee ottaa vastaan.