Tämä on kirje sinulle, rakas avomieheni Ville.
Kaksi vuotta sitten tapasin sinut. Olin noin puolivuotta aiemmin eronnut aiemmasta parisuhteestani, joka päätty silloisen mieheni psyykkisen epätasapainon aiheuttamaan sairaanloiseen mustasukkaisuuteen.
Sinut tavattuani koin, että kaikki palaset olivat loksahtaneet kohdilleen.
Muutimme yhteen muutaman kuukauden seurustelun jälkeen, koska asuimme eri paikkakunnilla ja kuitenkin olimme kokoajan yhdessä. Olin aivan onneni kukkuloilla, kun halusit minut ja koirani luoksesi asumaan.
Puolivuotta myöhemmin muutimme minun opiskelujeni perässä entiselle paikkakunnalleni, jonne sinäkin pienen totuttelun jälkeen asetuit mielelläsi ja sait töitä.
Pian tuolloisen muuton jälkeen kuvioihin ilmestyi kaverisi, Pasi, joka aluksi oli mielestäni oikein asiallinen tyyppi. Pian hänestä kuitenkin alkoi paljastua uusia puolia,
hän pompotti sinua ja halusi, että tanssisit hänen pillinsä mukaan.
Minua alkoi ärsyttämään asia ja yritin sanoa sinulle siitä, että mielestäni kaverisi kohtelee sinua todella asiattomasti.
Aloit liikkumaan kaverisi kanssa enemmän ja pian tilanne meni sellaiseksi, että kaverisi suunnilleen asui meillä.
Hän saattoi tulla meille kello 12 aikaan päivällä ja lähti 12 aikaa yöllä pois.
Aina kun hän tuli meille, hän asettui taloksi, kävi jääkaapilla, makasi sohvalla ja puhui asiattomuuksia.
Yritin puhua asiasta aluksi sinulle asiallisesti, mutta tykkäsit siitä huonoa. Koska tilanne kuitenkin jatkui, epäilin, että sinulta on unohtunut, että asunto, jossa kaverisikin nyt majaili monena päivänä viikossa, oli myös minun koti.
... Otimme tähän kyseiseen henkilöön liittyvissä asioissa yhteen jatkuvasti.
Pian tilanne meni siihen, että olin sinua kohtaan koko ajan kuin perseelle ammuttu karhu.
En voinut sietää mitään mitä sinä teit mielestäni "väärin". Kiukuttelin, mökötin, osoitin mieltä aivan ihmeellisistä asioista.
Osittain riidat johtuivat myös siitä, että emme olleet päässeet vielä sopuun esimerkiksi niistä niin sanotuista yhteisen kodin pelisäännöistä.
Aikamme riideltyämme (useampi kuukausi siinä meni) pääsimme asioissa jo miltei sopuun ja tilanne alkoi hieman tasapainottua.
Pian ehdotit kihloja ja niinpä kihlauduimme.
Muistatko miten ihanaa aikaa se oli?
Se toi myös omaan epävarmuuteni helpotusta, koska en yhtään tiennyt tunteistasi, koska olin kuukausi kaupalla räyhännyt sinulle ja välillä emme olleet olleet edes puheväleissä.
Oli kevät.. Kesän tullessa haimme isompaa asuntoa, kun silloinen asuntomme alkoi käydä pieneksi.
Asunnonhakuasiastakin saimme riitoja aikaiseksi.
Mikä miellytti minua, ei miellyttänyt sinua. Ja toisinpäin.
Alkukesästä saimme tiedon, että meille olisi vapautumassa asunto kesällä valmistuvasta talosta.
Heinäkuussa 2007 muutimme uuteen kotiin. Pian alkoi jälleen parisuhteemme rakoilemaan. Meille tuli riitoja.
Kun lähdin jonnekin, sinä jäit kotiin, en saanut sinuun koskaan yhteyttä. Kävin kaverini kanssa päivän reissussa ja tuona aikana yritin saada sinuun yhteyttä, muttet vastannut puhelimeesi.
Samoja tilanteita tuli lukuisia.
Yritin tiedustella asian syytä, muttet osannut selittää mitään.
Pian aloin ottamaan asioista selvää ja selvisi, että poissaollessani olit keksinyt uuden harrastuksen; Pornon katselun.
Ajattelin aluksi, että sehän on ihan ok. Oltiinhan me sitä joskus yhdessäkin katseltu. Mutta sitä en voinut sulattaa, mikset vastannut minulle koskaan edes viesteihin, joita sinulle lähetin poissaollessani ..
Pian tilanne meni siihen, että aina kun olin ollut jossain, kotiin palattuani löysin todisteet pornonkatselusta, otin asian kanssasi puheeksi.
Mielestäsi asiassa ei ollut mitään kummallista. Minusta se oli vähän outoa, että mies, joka elää parisuhteessa, jossa on seksiä niinkin paljon, että välillä on paikat aivan hellänä, tarvitsee pornon katselua noin kovasti.
Selitit katselua sillä, että katsot silloin kun sinulla on tylsää jne..
Pian tuli kuvioihin muutakin, joka tyrmäsi kertomasi. Esittelit minulle kuinka olit ladannut puhelimeesi alastomien naisten kuvia.. Ja koneella todisteet hyppivät silmille. Milloin kenenkin tissikuvia, alastonkuvia, bikinikuvia oltiin katseltu.
Tuolloin hermostuin todella!
Koin etten riittänyt sinulle.
Riitelimme asiasta usein ja olin välillä todella pahalla mielellä käytöksestäsi johtuen.
Poistit kuvat puhelimestasi ja lupasit, että vähennät pornon katselua tuntuvasti.
Koska halusin tietää, pitikö paikkansa, että pystyt pornonkatselua vähentämään ja lopettamaan tissikuvien katselun, jäin hieman kyttäämään sinua.
Tissikuvien katselu kyllä loppui, mutta pornon katselu jatkui entiseen malliin.
Pian kuitenkin huomasin, että olit keksinyt yrittää alkaa peittelemään jälkiäsi.
Tykkäsin asiasta huonoa. Riitelimme jälleen ja puhuimme luottamusasioista.
Pian lupasit lopettaa pornon katselun tosissaan.
Kuukauteen ei missään näkynyt merkkiä pornon katselusta. Kunnes yhtenä päivänä jälleen todistusaineistot puhuivat karua kieltään.
Tuolloin salamat paukahtelivat. Kielsit kaiken, vaikka koneelta kuka vain voisi ilman sen kummempia haeskeluja nähdä mitä olit tehnyt.
Olit pettänyt luottamukseni.
Näistä pornonkatseluasioista ja luottamuksen pettämisestä riideltiin HIRVEÄSTI. Minusta jopa tuntui, etten pystynyt luottamaan sinuun missään asiassa. Ja varsinkin, kun olit lähdössä kavereidesi kanssa baariin, olin todella vihoissani.
Parisuhteemme oli aivan hirvittävässä kriisissä ja minusta tuntui, etten enää pystynyt elämään ollenkaan normaalia elämää.
Sinä tiedät mitä kaikkea siinä tapahtui.
Luottamuksen pettämisiä tapahtui kaksi kertaa.
Jouduin käymään pääni sisällä läpi sellaisen helvetin, etten osaa sitä sanoiksi pukea. Sinä kuitenkin tiedät ja olet nähnyt mitä nuo tilanteet minulle tekivät.
Alkuvuodesta 2008 tilanteet jatkuivat vaikeina. Tuolloin vain odotin, että olisit osoittanut minulle kuinka paljon minusta välität. Odotin, että olisit osoittanut luottamuksesi ja osoittanut, että olen sinulle riittävä.
Asiat kuitenkin menivät miten menivät ja helmikuun lopussa erään riidan päätteeksi pakkasin tavarani ja häivyin.
Aioin olla poissa vain pari päivää.
Pian sinä otit minuun yhteyttä ja kerroit halustasi miettiä asioita rauhassa.. Ja miettiä että haluatko enää jatkaa tässä parisuhteessa.
Asuin kaikkiaan kaksi viikkoa poissa meidän yhteisestä kodista. Tuo aika oli varmasti elämäni tähänastisista kokemuksista hirveintä.
Elin epävarmuudessa koskien omaa jaksamistani, sinun tunteitasi ja meidän tulevaisuuttamme. Tuohon aikaan hakeuduin sinne lääkärillekin puhumaan asioista ja sain jopa unilääkkeitä, koska kuukausia jatkunut sekasorto oli vienyt unenkin.
Pian muutaman hyvin nukutun yön jälkeen pystyin ensimmäistä kertaa ajattelemaan asioita järkevästi.
Huomasin miten vaikea olin sinua kohtaan ollut. Olin kokoajan syyttänyt sinua kaikesta tajuamatta miten suuressa roolissa oma käytökseni tilanteessa oli ollut.
Olin ollut kuin perseelle ammuttu karhu ja olin vain odottanut että olisit osoittanut välittäväsi minusta.
Kukapa sellaista elukkaa tulisi halailemaan.
En minä ainakaan.
Tuon kahden viikon päästä tulin käymään kotona, koska halusit puhua. Kerroit, että sinäkin olit miettinyt asioita.
Puhuimme pitkään ja ENSIMMÄISTÄ kertaa yli puoleenvuoteen sillä tavalla, etten heti alkanut itkemään ja ettei heti alettu huutamaan toisillemme. Saimme aikaan todella antoisan keskustelun, jonka päätteeksi sovimme, että pyrimme aloittamaan puhtaalta pöydältä paremman tulevaisuuden.
Jälkeenpäin kun mietin asiaa, oli tuo erossaolo ainut ratkaisu tilanteen parantamiseksi.
Aiemmin olimme vain riidelleet kotona, sopineet kotona ja yrittäneet jatkaa kotona.
Pian olimme aina saaneet huomata, että ei hommat niin toimineet. Onneksi tällä kertaa kokeilimme jotakin muuta.
Nyt on kulunut tuosta tilanteesta useampi kuukausi ja meillä menee asiat kivasti. Olemme saaneet ulkopuolisiltakin kehuja, että näytämme onnellisilta ja että selvästikin meidän välillämme on tapahtunut jotakin suurta.
Arvostamme toisiamme aivan eri tavalla kuin ennen, emmekä enää riitele, esimerkiksi pyykin pesemisestä.
Nykyisestä hyvästä tilanteesta huolimatta kärsin välillä ahdistuksesta, joka johtuu siitä, että sinä et kovin ahkerasti kerro minulle tunteistasi. Olin tuolloin kriisin aikaan täysin pihalla sinun ajatuksistasi ja tunteistasi, joten toivoisin, että nyt näyttäisit ja puhuisit niistä entistä enemmän. En halua enää päivääkään elää epävarmuudessa sinun tunteistasi enkä siitä asiasta, että olenko sinulle riittävä vai en.
Enkä voi yhtä ainutta kertaa enää pettyä sinuun luottamusasioissa. Olen varma etten enää kestäisi sitä.
Olemme päässee sopuun asioista. Esimerkiksi siitä pornon katselusta ja siitä, että jos jommalla kummalla mielessä painaa jokin asia, siitä puhutaan heti, eikä viidestoista päivä.
Ja nimenomaan puhutaan, ei aleta mököttämään, kuten joskus suhteen alkuaikoina.
Puhumme paljon ja se on ainakin minusta tosi hyvä asia.
Olemme selvinneet läpi todella vaikeiden asioiden ja nyt olemme tässä. Vahvempina ja YHDESSÄ.
Haluan, että sinä, rakas avomieheni, tiedät miten tärkeä sinä olet minulle. Se, että olet joskus ollut ajattelematon ja lapsellinen ja käytökselläsi loukannut minua verisesti, on sellainen asia, joka varmasti on mielessäni vielä pitkään,
mutta koska olet minun elämässäni tärkein asia, pyrin unohtamaan nuo ikävät muistot ja elää katse kohti tulevaisuutta.
Rakastan sinua.
Kaksi vuotta sitten tapasin sinut. Olin noin puolivuotta aiemmin eronnut aiemmasta parisuhteestani, joka päätty silloisen mieheni psyykkisen epätasapainon aiheuttamaan sairaanloiseen mustasukkaisuuteen.
Sinut tavattuani koin, että kaikki palaset olivat loksahtaneet kohdilleen.
Muutimme yhteen muutaman kuukauden seurustelun jälkeen, koska asuimme eri paikkakunnilla ja kuitenkin olimme kokoajan yhdessä. Olin aivan onneni kukkuloilla, kun halusit minut ja koirani luoksesi asumaan.
Puolivuotta myöhemmin muutimme minun opiskelujeni perässä entiselle paikkakunnalleni, jonne sinäkin pienen totuttelun jälkeen asetuit mielelläsi ja sait töitä.
Pian tuolloisen muuton jälkeen kuvioihin ilmestyi kaverisi, Pasi, joka aluksi oli mielestäni oikein asiallinen tyyppi. Pian hänestä kuitenkin alkoi paljastua uusia puolia,
hän pompotti sinua ja halusi, että tanssisit hänen pillinsä mukaan.
Minua alkoi ärsyttämään asia ja yritin sanoa sinulle siitä, että mielestäni kaverisi kohtelee sinua todella asiattomasti.
Aloit liikkumaan kaverisi kanssa enemmän ja pian tilanne meni sellaiseksi, että kaverisi suunnilleen asui meillä.
Hän saattoi tulla meille kello 12 aikaan päivällä ja lähti 12 aikaa yöllä pois.
Aina kun hän tuli meille, hän asettui taloksi, kävi jääkaapilla, makasi sohvalla ja puhui asiattomuuksia.
Yritin puhua asiasta aluksi sinulle asiallisesti, mutta tykkäsit siitä huonoa. Koska tilanne kuitenkin jatkui, epäilin, että sinulta on unohtunut, että asunto, jossa kaverisikin nyt majaili monena päivänä viikossa, oli myös minun koti.
... Otimme tähän kyseiseen henkilöön liittyvissä asioissa yhteen jatkuvasti.
Pian tilanne meni siihen, että olin sinua kohtaan koko ajan kuin perseelle ammuttu karhu.
En voinut sietää mitään mitä sinä teit mielestäni "väärin". Kiukuttelin, mökötin, osoitin mieltä aivan ihmeellisistä asioista.
Osittain riidat johtuivat myös siitä, että emme olleet päässeet vielä sopuun esimerkiksi niistä niin sanotuista yhteisen kodin pelisäännöistä.
Aikamme riideltyämme (useampi kuukausi siinä meni) pääsimme asioissa jo miltei sopuun ja tilanne alkoi hieman tasapainottua.
Pian ehdotit kihloja ja niinpä kihlauduimme.
Muistatko miten ihanaa aikaa se oli?
Se toi myös omaan epävarmuuteni helpotusta, koska en yhtään tiennyt tunteistasi, koska olin kuukausi kaupalla räyhännyt sinulle ja välillä emme olleet olleet edes puheväleissä.
Oli kevät.. Kesän tullessa haimme isompaa asuntoa, kun silloinen asuntomme alkoi käydä pieneksi.
Asunnonhakuasiastakin saimme riitoja aikaiseksi.
Mikä miellytti minua, ei miellyttänyt sinua. Ja toisinpäin.
Alkukesästä saimme tiedon, että meille olisi vapautumassa asunto kesällä valmistuvasta talosta.
Heinäkuussa 2007 muutimme uuteen kotiin. Pian alkoi jälleen parisuhteemme rakoilemaan. Meille tuli riitoja.
Kun lähdin jonnekin, sinä jäit kotiin, en saanut sinuun koskaan yhteyttä. Kävin kaverini kanssa päivän reissussa ja tuona aikana yritin saada sinuun yhteyttä, muttet vastannut puhelimeesi.
Samoja tilanteita tuli lukuisia.
Yritin tiedustella asian syytä, muttet osannut selittää mitään.
Pian aloin ottamaan asioista selvää ja selvisi, että poissaollessani olit keksinyt uuden harrastuksen; Pornon katselun.
Ajattelin aluksi, että sehän on ihan ok. Oltiinhan me sitä joskus yhdessäkin katseltu. Mutta sitä en voinut sulattaa, mikset vastannut minulle koskaan edes viesteihin, joita sinulle lähetin poissaollessani ..
Pian tilanne meni siihen, että aina kun olin ollut jossain, kotiin palattuani löysin todisteet pornonkatselusta, otin asian kanssasi puheeksi.
Mielestäsi asiassa ei ollut mitään kummallista. Minusta se oli vähän outoa, että mies, joka elää parisuhteessa, jossa on seksiä niinkin paljon, että välillä on paikat aivan hellänä, tarvitsee pornon katselua noin kovasti.
Selitit katselua sillä, että katsot silloin kun sinulla on tylsää jne..
Pian tuli kuvioihin muutakin, joka tyrmäsi kertomasi. Esittelit minulle kuinka olit ladannut puhelimeesi alastomien naisten kuvia.. Ja koneella todisteet hyppivät silmille. Milloin kenenkin tissikuvia, alastonkuvia, bikinikuvia oltiin katseltu.
Tuolloin hermostuin todella!
Koin etten riittänyt sinulle.
Riitelimme asiasta usein ja olin välillä todella pahalla mielellä käytöksestäsi johtuen.
Poistit kuvat puhelimestasi ja lupasit, että vähennät pornon katselua tuntuvasti.
Koska halusin tietää, pitikö paikkansa, että pystyt pornonkatselua vähentämään ja lopettamaan tissikuvien katselun, jäin hieman kyttäämään sinua.
Tissikuvien katselu kyllä loppui, mutta pornon katselu jatkui entiseen malliin.
Pian kuitenkin huomasin, että olit keksinyt yrittää alkaa peittelemään jälkiäsi.
Tykkäsin asiasta huonoa. Riitelimme jälleen ja puhuimme luottamusasioista.
Pian lupasit lopettaa pornon katselun tosissaan.
Kuukauteen ei missään näkynyt merkkiä pornon katselusta. Kunnes yhtenä päivänä jälleen todistusaineistot puhuivat karua kieltään.
Tuolloin salamat paukahtelivat. Kielsit kaiken, vaikka koneelta kuka vain voisi ilman sen kummempia haeskeluja nähdä mitä olit tehnyt.
Olit pettänyt luottamukseni.
Näistä pornonkatseluasioista ja luottamuksen pettämisestä riideltiin HIRVEÄSTI. Minusta jopa tuntui, etten pystynyt luottamaan sinuun missään asiassa. Ja varsinkin, kun olit lähdössä kavereidesi kanssa baariin, olin todella vihoissani.
Parisuhteemme oli aivan hirvittävässä kriisissä ja minusta tuntui, etten enää pystynyt elämään ollenkaan normaalia elämää.
Sinä tiedät mitä kaikkea siinä tapahtui.
Luottamuksen pettämisiä tapahtui kaksi kertaa.
Jouduin käymään pääni sisällä läpi sellaisen helvetin, etten osaa sitä sanoiksi pukea. Sinä kuitenkin tiedät ja olet nähnyt mitä nuo tilanteet minulle tekivät.
Alkuvuodesta 2008 tilanteet jatkuivat vaikeina. Tuolloin vain odotin, että olisit osoittanut minulle kuinka paljon minusta välität. Odotin, että olisit osoittanut luottamuksesi ja osoittanut, että olen sinulle riittävä.
Asiat kuitenkin menivät miten menivät ja helmikuun lopussa erään riidan päätteeksi pakkasin tavarani ja häivyin.
Aioin olla poissa vain pari päivää.
Pian sinä otit minuun yhteyttä ja kerroit halustasi miettiä asioita rauhassa.. Ja miettiä että haluatko enää jatkaa tässä parisuhteessa.
Asuin kaikkiaan kaksi viikkoa poissa meidän yhteisestä kodista. Tuo aika oli varmasti elämäni tähänastisista kokemuksista hirveintä.
Elin epävarmuudessa koskien omaa jaksamistani, sinun tunteitasi ja meidän tulevaisuuttamme. Tuohon aikaan hakeuduin sinne lääkärillekin puhumaan asioista ja sain jopa unilääkkeitä, koska kuukausia jatkunut sekasorto oli vienyt unenkin.
Pian muutaman hyvin nukutun yön jälkeen pystyin ensimmäistä kertaa ajattelemaan asioita järkevästi.
Huomasin miten vaikea olin sinua kohtaan ollut. Olin kokoajan syyttänyt sinua kaikesta tajuamatta miten suuressa roolissa oma käytökseni tilanteessa oli ollut.
Olin ollut kuin perseelle ammuttu karhu ja olin vain odottanut että olisit osoittanut välittäväsi minusta.
Kukapa sellaista elukkaa tulisi halailemaan.
En minä ainakaan.
Tuon kahden viikon päästä tulin käymään kotona, koska halusit puhua. Kerroit, että sinäkin olit miettinyt asioita.
Puhuimme pitkään ja ENSIMMÄISTÄ kertaa yli puoleenvuoteen sillä tavalla, etten heti alkanut itkemään ja ettei heti alettu huutamaan toisillemme. Saimme aikaan todella antoisan keskustelun, jonka päätteeksi sovimme, että pyrimme aloittamaan puhtaalta pöydältä paremman tulevaisuuden.
Jälkeenpäin kun mietin asiaa, oli tuo erossaolo ainut ratkaisu tilanteen parantamiseksi.
Aiemmin olimme vain riidelleet kotona, sopineet kotona ja yrittäneet jatkaa kotona.
Pian olimme aina saaneet huomata, että ei hommat niin toimineet. Onneksi tällä kertaa kokeilimme jotakin muuta.
Nyt on kulunut tuosta tilanteesta useampi kuukausi ja meillä menee asiat kivasti. Olemme saaneet ulkopuolisiltakin kehuja, että näytämme onnellisilta ja että selvästikin meidän välillämme on tapahtunut jotakin suurta.
Arvostamme toisiamme aivan eri tavalla kuin ennen, emmekä enää riitele, esimerkiksi pyykin pesemisestä.
Nykyisestä hyvästä tilanteesta huolimatta kärsin välillä ahdistuksesta, joka johtuu siitä, että sinä et kovin ahkerasti kerro minulle tunteistasi. Olin tuolloin kriisin aikaan täysin pihalla sinun ajatuksistasi ja tunteistasi, joten toivoisin, että nyt näyttäisit ja puhuisit niistä entistä enemmän. En halua enää päivääkään elää epävarmuudessa sinun tunteistasi enkä siitä asiasta, että olenko sinulle riittävä vai en.
Enkä voi yhtä ainutta kertaa enää pettyä sinuun luottamusasioissa. Olen varma etten enää kestäisi sitä.
Olemme päässee sopuun asioista. Esimerkiksi siitä pornon katselusta ja siitä, että jos jommalla kummalla mielessä painaa jokin asia, siitä puhutaan heti, eikä viidestoista päivä.
Ja nimenomaan puhutaan, ei aleta mököttämään, kuten joskus suhteen alkuaikoina.
Puhumme paljon ja se on ainakin minusta tosi hyvä asia.
Olemme selvinneet läpi todella vaikeiden asioiden ja nyt olemme tässä. Vahvempina ja YHDESSÄ.
Haluan, että sinä, rakas avomieheni, tiedät miten tärkeä sinä olet minulle. Se, että olet joskus ollut ajattelematon ja lapsellinen ja käytökselläsi loukannut minua verisesti, on sellainen asia, joka varmasti on mielessäni vielä pitkään,
mutta koska olet minun elämässäni tärkein asia, pyrin unohtamaan nuo ikävät muistot ja elää katse kohti tulevaisuutta.
Rakastan sinua.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...hei, teillä on loistava tulevaisuus edessänne, jos edes toinen teistä ajattelee noin...ja kyllä se mieskin niin ajattelee...ne vain ei pysty purkamaan ja kertomaan. Täällä kaikki ehdottaa heti eroa, mutta ei se vain niinkään voi olla jos tunteet on noin vahvat ja ajatusmaailma noin aikuinen! (paitsi ettei se mies varmaankaan niistä tunteistaan kovinkaan usein puhu ). Hyvää jatkoa teille, olette kuitenkin sinun ansiostasi oikealla tiellä....ja taidan tietää 29 avioliittovuoden jälkeen.
Olit piristys rehellisyydessäsi!
Kirjoitin tämän tuonne toisellekin palstalle ja siellä kommentoitiin vähän eri sävyyn.
Joten kiitos kovasti kommentistasi!
Kyllä on saanut tämän suhteen eteen tehdä pirusti töitä, mutta joskus päätin, että ihan helpolla en aio luovuttaa. Onneksi päätin niin. :)
Oliko teillä muuta ongelmaa kun pornon katselu? Itse olen nainen, eikä minua ainakaan yhtään häiritse mieheni pornon katselu. Ei hän nyt plajoa pornoa katsokkaan, mutta kuitenkin. Olisi tietysti eri jos miehesi pornon katselu olisi pois seksielämästänne.
Ymmärrän kyllä, jos mies on luvannut sinulle jotain, eikä pidäkkään lupaustaan. Mutta jotenkin sait tuon pornon katselun olevan aivan anteeksiantamaton teko..
Siis alunperin ongelmana oli poikaystävän kaveri.. Siitä kaikki alkoi.
Seuraavaksi riideltiin esim. kotitöistä ja pian milloin mistäkin, kun kumpikin oltiin niin väsyneitä eikä oikein välillä edes tiedetty mistä riideltiin. Tietynlainen oravanpyörä siis.
Seuraavaksi tuli tuo pornojuttu ja en mä nyt aivan pornovastainen ole (nykyään katsomme yhdessä) mutta se, että toinen katsoi sitä aina kun selkäänsä käänsi ja valehteli, että on muka lopettanut ja lataili alastomien naisten kuvia, oli ONGELMA.
Eli ei niinkään se porno vaan se epärehellisyys, jonka uskon nyt olevan taakse jäänyttä elämää. Sen verran näistä luottamusjutuista on meidän kodissa väännetty, että luulis, että tyhmempikin nyt ymmärtää missä mennään.