Oletko tarttunut tilaisuuteen?

jättää tilaisuudet käyttämättä. Ei voi mitään saavuttaa jos ei ikinä tee mitään. Näin kahdenkympin loppupuolta kulkiessa sitä jo osaa nauraa niille jutuille mitä tuli teininä tehtyä vaikka silloin olisikin harmittanut että tuli taas noin töpättyä. Eniten harmittaisi jos en olisi elänyt.

ja vähän potuttaa..liittyen työhön. Oon liian harkitsevainen ja mietin liian kauan, se ei pelaa, joka pelkää.
Mut se ei muuteu siitä mihinkään harmittelemalla, joten ei kannata. Täytyy katsoo eteenpäin ja toivoa parasta...

Joskus nuorena ois voinut lähtee opiskelee ja luoda uraa, mut se on mikä on. Ei harmita sekään oikeestaan, koska ei voi tietää, mikä tilanne olisi nyt, olisko vaikka huonompi. tilausuudet on aina ainutkertaisia, kait sitä kuitenkin valitsee itselleen viisaimman ratkaisun, koska ei tässä nyt niin huonosti oo käynyt. Vai oisko ollut onnee matkassa :D

ja monesti jättänyt tarttumatta. Joskus se on harmittanut kun en ole tarttunut..Siis puhun nyt oikeastaan töihin liittyvistä asioista. Viimeksi tartuin tilaisuuteen kaks viikkoa sitten. Kun olen tarttunut tilaisuuteen ne eivät ole harmittaneet. Huh, tulipa sekava selvitys :)

tilaisuudet käyttämättä, paitsi sellaiset joilla saa rahaa. Työtä olen tehnyt, vaikka se työ olisikin ollut sellaista, joka vituttaa. Toisaalta nämä "käyttämättä" jätetyt tilanteet ovat usein olleet sellaisia, jotka pitää itse aloittaa pohjalta. Yleensä jos joku muu on pyytänyt minua mukaan tilanteeseen, niin olen tarttunut. Olen huono näyttämään kiinnostusta ihmisten henk. kohtaisiin asioihin. Työasioista yms. "kehtaan"/osaan puhua eniten, ja siksi olen jäänyt omalla tavallani "loukkuun" kuppikuntaan, johon olen tutustunut jo kauan aikaa sitten. Se on sellaista sosiaalista laiskuutta. Työasioissa en mielelläni hirveästi laiskottele. Ja enemmän ne tekemättä jääneet asiat ovat vituttaneet.

Olen jättänyt tarttumatta lukemattomiin ns. tilaisuuksiin eikä tuo ole pahemmin kaduttanut.

Tarpeeksi valikoiva ja ronkeli kun on niin ei liene epäselvää mikä ennenpitkään kouraan jää.

on ollut.

Monta kertaa kun oon jättänyt tilaisuuteen tarttumatta, niin jälkikäteen se on osoittautunut just oikeaksi valinnaksi.

Joskus vituttaa kaikki mahdollinen TEHTY.


Joskus vituttaa kaikki mahdollinen TEKEMÄTTÄ JÄTETTY.


"Näin".

joskus olen saanut yllätyksellisesti toisenkin mahdollisuuden.
Joskus taas, harvoin tosin, olen onnistunut elämään siinä nimenomaisessa hetkessä ja pitämään siitä kiinni.

Useimmiten jää kuitenkin tarttumatta. Se taas johtuu siitä että tajuan aina liian myöhään milloin olisi pitänyt toimia.

Kysyit juuri oikeaa asiaa. En uskonut voivani palstalla sanoa asioita niin kuin ne ovat, mutta tässä:

"Vai onks jääny tilaisuuksia käyttämättä? Jos on jääny käyttämättä, ni vituttaako se? Vai vituttaako se, että menit tarttumaan tilaisuuteen?"

...se on erinomaisen selkeästi artikuloitu. KYLLÄ: JUURI TÄNÄÄN/NYT VITUTTAA USKOMATTOMASTI SE, ETTÄ TARTUIN TILAISUUTEEN.

Huhhuh. Keitin kahvit, ehkä tokenen.

Jumala rakastaa myös sinua?

En viitti tehä uutta alotusta, mut perjantaina toivoin, että saisitte ihmistä viikonloppuna, ni saiko ny kukaan?

kunhan juksasin, minulla oli asiaa sinulle, onhan "tuo" yksi feikki, just hän mistä aikoinaan hieman väittelimme, vastaat tai et.

Jos et tiedä mistä puhun, jätä omaan arvoosi minun kirjoitukseni.

tilaisuuteen. Muistan sen ensirakkauteni, jota vaan ihailin kaukaa ja kerran diskosta tullessa ihmettelin, kun se seiso eksyneen näköisenä siinä ulkona ja katteli mua, mutta kävelin vaan ohi.

Jälkeenpäin yksi mun kavereista seurusteli sen kanssa ja se oli sille kaverille kertonut, että oli siihen aikaan ihan lätkässä muhun.

Mä vaan jotenkin en voinu uskoo, että se olisi ollut kiinnostunut musta ja se tilaisuus jäi käyttämättä. Mä olin siihen aikaan ujo poika.

Silloin kun sen kuulin, niin kyllä se vitutti. Huvittavaa etä kumpikaan ei uskaltanu lähestyä toista, vaikka molempien teki mieli.

jääny käyttämättä kovin montaa tilaisuutta. Ainakin jos katsotaan, mitkä minä itse oon mieltänyt "tilaisuuksiksi". Joku voi olla mun valinnoista eri mieltä, mutta ei katuminen ainakaan mitään auta, joten ei käy kuin tyytyminen siihen mihin tilaisuuksiin on tarttunut ja mihin ei.

Mua ei vituta se jos oon jättänyt käyttämättä tai käyttänyt jonkun tilaisuuden. Mä teen sen, mikä sillä hetkellä niillä tiedoilla ja taidoilla tuntuu oikealta ja olipa lopputulos mikä tahansa, niin turha sitä enää jälkikäteen itkeä.

...joten on tullut käytetty tilaisuuksia ja jäänyt käyttämättä. Joskus on vituttanut tilaisuuksien käyttämiset ja käyttämätttä jättämiset. Ihan riippuen siitä mistä tilaisuudesta on milloinkin ollut kyse, niitä kun on niin monenlaisia ja moneen asiaan liittyviä.

Periaatteessa tulee useimmat tilaisuudet käytettyä, mikäli se pienen pohdiskelun jälkeen vähänkään hyvältä vaikuttaa.

vituttaa semmoisen tapaukset jotka tulevat mieleen vasta vaikkapa useiden vuosien jälkeen...että miksi silloin ei älynnyt tarttua johonkin tilaisuuteen!?..tosin nämä ovatkin sitten sellaisia tilaisuuksia jotka olisi voineet vaikuttaa ehkä suuresti tulevaan elämään..tai sitte ei!...mutta joskus ne vain sattuu pyörimään mielessä ja ajattelee,että olisiko sittenkin pitänyt tehdä toisin!!

..menneiksi, vanhojen kaivelu on turhaa. Olisihan se elämä varmastikin jossakin määrin toisennäköinen joka iikalla jos sen uudelleen saisi elää.

Mitään en silti kadu perrkele, olen tyytyväinen että juuri tällaiseksi muokkauduin. Värikästä ainakin on ollut tämä laiffi..

Tähtäin aina vaan eteenpäin ja tulevaisuuteen.
Tyhmä ei ole se joka tekee virheitä, vaan se joka niitä toistaa.

kun luin tämän kirjoituksen.