Sanotaan että itseluottamus tuo vipinää ihmissuhderintamalle. Uskon itsekin tähän ja omastakin mielestäni terveen itsetunnon omaavat miehet ovat seksikkäimpiä. Useinhan ihastuu mieheen joka ei välttämättä kuvassa näyttäisi niin hyvältä, se on se asenne ja olemus sekä se "miten kantaa itseään" joka tuo sitä jotain ihmiseen.
Itselläni on ollut elämässä aika paljonkin vipinää, mutta se on aina tosi ajoittaista. Välillä menee vuosiakin ettei oo mitään vaikka haluaisi ja sitten yhtäkkiä tapaa jonkun josta kiinnostuu ja sen jälkeen ei olekaan yleensä pulaa miehistä. Sitten joutuu lähes aina tilanteeseen jossa joutuu jotenkin tekemään valinnan, että kenen kanssa lähtee katsomaan joskos suhteesta tulisi jotain. Toikin varmaan johtuu itseluottamuksesta että miehiä on aina joko nolla tai muutama josta pitää tehdä kiperä valinta. hmmm...
Nyt oon ollut vuoden todella yksinäinen ja masentunut. Masennuksen pilvien raoista pilkottaa jo hieman valoa ja nyt keväällä olen kuin herännyt taas siihen että kaipaan todella paljon sitä parempaa puoliskoa elämääni. Mielestäni oma itsetuntoni on suhtkoht kohdallaan (paremminkin voisi olla ja parempiakin aikoja on ollut) mutta miestä en vaan löydä :(. Mikä vikana?? Enkö osaa etsiä oikeista paikoista vai mikä vaivaa? Näkyykö se päällepäin että olen yksinäinen? Karkottaako se pois miehet? Olen ennen saanut esim. baarissa melko paljonkin isku-yrityksiä ja vipinää on ollut ilman kamalan suurta omaa panosta. Nyt tuntuu että oon näkymätön miehille. On se kumma, koska en ole kovin paljon ulkoisesti muuttunut vuosien varrella. Pitkä, hoikka, kauniiksi kehuttu, ja luonnekin on tietääkseni melko kohdallaan. Olen suht fiksu, haluan tietää maailmasta ja sen menosta. Olen valmis seikkailuihin, tosin sen verran varovainen olen etten niihin yksin uskalla heittäytyä.
Sanokaahan mistä löytää vapaita, kunnon miehiä? Baareista en enää usko löytäväni vaikka siellä varmasti käy hyviäkin tyyppejä (käynhän minäkin ;) hehee) mutta baareissa ihmiset eivät vaan näytä yleensä niitä parhaita puoliaan, eikä näin helmiä ole helppo löytää "mätien" joukosta....
huoh. En halua olla enää yksin. En halua odottaa että jos elämäni mies ehkä mahdollisesti jonakin päivänä kävelee kadulla vastaan. En halua luovuttaa ja tyytyä yksinelämiseen. Ihminen on laumaeläin ja tarvitsee muita ympärilleen! Haluan jakaa ilot ja surut ja arjen pikku hassut tapahtumat jonkun kanssa. Haluan helliä ja tehdä ruokaa jollekkin. Haluaisin niin älyttömästi jakaa elämän jonkun kanssa. Mikä ilo on kaikista kokemuksista jos niitä ei voi jakaa??
No tulipas nyt vuodatettua. Mä en vaan jaksaisi enää pyöritellä peukaloitani kumppania odotellessa. Mutta mitä muuta voi tehdä? Lähden aina tilaisuuden tullen ihmisten ilmoille touhuamaan jotain jotta minulla olisi edes teknisesti mahdollisuus törmätä johonkin. Mutta ei niin ei. Mistä itse olette löytänyt kumppaneita ja millä keinoin? Mulla alkaa olla konstit lopussa. Rakkautta olisi niin paljon jota voisi jakaa kun löytäisi jonkun joka sitä ottaisi vastaan ja joka antaisi sitä myös takaisin.
Itselläni on ollut elämässä aika paljonkin vipinää, mutta se on aina tosi ajoittaista. Välillä menee vuosiakin ettei oo mitään vaikka haluaisi ja sitten yhtäkkiä tapaa jonkun josta kiinnostuu ja sen jälkeen ei olekaan yleensä pulaa miehistä. Sitten joutuu lähes aina tilanteeseen jossa joutuu jotenkin tekemään valinnan, että kenen kanssa lähtee katsomaan joskos suhteesta tulisi jotain. Toikin varmaan johtuu itseluottamuksesta että miehiä on aina joko nolla tai muutama josta pitää tehdä kiperä valinta. hmmm...
Nyt oon ollut vuoden todella yksinäinen ja masentunut. Masennuksen pilvien raoista pilkottaa jo hieman valoa ja nyt keväällä olen kuin herännyt taas siihen että kaipaan todella paljon sitä parempaa puoliskoa elämääni. Mielestäni oma itsetuntoni on suhtkoht kohdallaan (paremminkin voisi olla ja parempiakin aikoja on ollut) mutta miestä en vaan löydä :(. Mikä vikana?? Enkö osaa etsiä oikeista paikoista vai mikä vaivaa? Näkyykö se päällepäin että olen yksinäinen? Karkottaako se pois miehet? Olen ennen saanut esim. baarissa melko paljonkin isku-yrityksiä ja vipinää on ollut ilman kamalan suurta omaa panosta. Nyt tuntuu että oon näkymätön miehille. On se kumma, koska en ole kovin paljon ulkoisesti muuttunut vuosien varrella. Pitkä, hoikka, kauniiksi kehuttu, ja luonnekin on tietääkseni melko kohdallaan. Olen suht fiksu, haluan tietää maailmasta ja sen menosta. Olen valmis seikkailuihin, tosin sen verran varovainen olen etten niihin yksin uskalla heittäytyä.
Sanokaahan mistä löytää vapaita, kunnon miehiä? Baareista en enää usko löytäväni vaikka siellä varmasti käy hyviäkin tyyppejä (käynhän minäkin ;) hehee) mutta baareissa ihmiset eivät vaan näytä yleensä niitä parhaita puoliaan, eikä näin helmiä ole helppo löytää "mätien" joukosta....
huoh. En halua olla enää yksin. En halua odottaa että jos elämäni mies ehkä mahdollisesti jonakin päivänä kävelee kadulla vastaan. En halua luovuttaa ja tyytyä yksinelämiseen. Ihminen on laumaeläin ja tarvitsee muita ympärilleen! Haluan jakaa ilot ja surut ja arjen pikku hassut tapahtumat jonkun kanssa. Haluan helliä ja tehdä ruokaa jollekkin. Haluaisin niin älyttömästi jakaa elämän jonkun kanssa. Mikä ilo on kaikista kokemuksista jos niitä ei voi jakaa??
No tulipas nyt vuodatettua. Mä en vaan jaksaisi enää pyöritellä peukaloitani kumppania odotellessa. Mutta mitä muuta voi tehdä? Lähden aina tilaisuuden tullen ihmisten ilmoille touhuamaan jotain jotta minulla olisi edes teknisesti mahdollisuus törmätä johonkin. Mutta ei niin ei. Mistä itse olette löytänyt kumppaneita ja millä keinoin? Mulla alkaa olla konstit lopussa. Rakkautta olisi niin paljon jota voisi jakaa kun löytäisi jonkun joka sitä ottaisi vastaan ja joka antaisi sitä myös takaisin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Itselläni on ollut elämässä aika paljonkin vipinää"
Mitä vittua sitten iniset?
"Välillä menee vuosiakin ettei oo mitään vaikka haluaisi"
Laske rimaasi. Ne komeat miehet ei useinkaan kiinnostu kaltaisistasi tavallisennäköisistä naisista muuta kuin yhden yön panopatjoina kuten varmaan olet jo useat kerrat huomannut.
"sitten yhtäkkiä tapaa jonkun josta kiinnostuu ja sen jälkeen ei olekaan yleensä pulaa miehistä."
Mitä vittua sitten valitat?
"Sitten joutuu lähes aina tilanteeseen jossa joutuu jotenkin tekemään valinnan, että kenen kanssa lähtee katsomaan joskos suhteesta tulisi jotain."
Mitä vittua valitat?
"Toikin varmaan johtuu itseluottamuksesta että miehiä on aina joko nolla tai muutama josta pitää tehdä kiperä valinta. hmmm..."
On sulla rankkaa.
"Nyt oon ollut vuoden todella yksinäinen ja masentunut."
Että oikein vuoden? Vautsi.
"Olen ennen saanut esim. baarissa melko paljonkin isku-yrityksiä ja vipinää on ollut ilman kamalan suurta omaa panosta. Nyt tuntuu että oon näkymätön miehille."
Mitä vittua sitten iniset?
"Pitkä, hoikka, kauniiksi kehuttu, ja luonnekin on tietääkseni melko kohdallaan."
Mitä vittua sitten valitat?
"En halua olla enää yksin."
Lopeta sitten se vitun valittaminen ja hanki itsellesi mies.
"En halua odottaa että jos elämäni mies ehkä mahdollisesti jonakin päivänä kävelee kadulla vastaan."
... etkä myöskään odota että mies saapuu valkoisella ratsulla? Te naiset olette vitun säälittäviä, passiivisia prinsessoja. Onko sen myöntäminen niin vaikeaa teille?
"Mä en vaan jaksaisi enää pyöritellä peukaloitani kumppania odotellessa."
Ettehän te naiset muuta teekään.
Vitun prinsessat.
välistä, vai mistä moinen vihan purkaus häh??
Kiristääkö vanne päätäsi? Toki, täysin terve reaktio ko. kirjoitukseen.. Jos saan arvata niin olet itse jäänyt ilman naista, kun noin hirveää vihaa tunnet, enkä minä siitä naisia syyttäisi.. Onneksi olkoon, todella nerokasta!
Ai anteeksi, en tiennytkään että tälle palstalle ei oo asiaa kirjotella jos on ollut "vaan" vuoden sinkku ja jos ennen asiat on ollut ihan hyvin.
Oikein syvimmät pahoittelut sulle Byhyyy että tällaseen asiattomaan viestiin jouduit puuttumaan kun näit oikein noin paljon vaivaakin.
saanti taattu, valittaisit jos olisit syntynyt mieheksi. HUHUHUIJAA!
Niin, helppo naisten sanoa että itsetunto sun muu on seksikästä, kun ensin ovat talloneet sellaset ominaisuudet ainakin minusta jonnekin syvälle maan rakoon silloin joskus kun en ehkä ulkoisesti ollut se kaikkein kiinnostavin. Nyt kun ulkoisia avuja on kehittynyt, ei ole sitä seksikästä itsetuntoa ja taas ollaan samanlaisessa pattitilanteessa.
Joo, saat baarista rehattua kotiin jonku lerppak.... koska vain .. mut älä luule, että siltä seksiä irtoo, ei seiso ... mut SAAT MIEHEN KOSKA VAIN!
Ja kaupanpäälle siltä klamydian, tippurin ja visvasyylän - jos nyt sattuu pari minsaa jöpöttämään aamukrapulassa.
SAAT KOSKA VAIN kaiken tuon! Olet nainen!
Osaat ilmaista itseäsi, analysoida, avut kohdallaan.
Itseluottamus voi kehittyä myös matkan varrella. Jos ei ole onnistunut suhdeasioissaan niin onko siinä sitten kovin kummoista luottamisen paikkaakaan? Ihminen kyseenalaistaa itseään, ja siinä ne positiiviset kokemukset on A ja O.
Itsetuntemusta sulla tuntuu olevan, se on synonyymi sanalle itsetunto joka on taas eri asia kuin itseluottamus. Tiedät vahvuutesi selvästi muttet tunne että niitä tarvittaisiin tai että niistä olisi sinulle hyötyä...
Sä tarvit tyypin joka osaa vahvistaa sua ja kertoa että olet täysin ok. Sä nimittäin olet.
Ole vielä tampereen seudulta ja diggaa vähän aikuisemmista miehistä, jookos? :)
Väärät kumppanit olen löytänyt netistä treffeillä. Melkein oikeat kumppanit oikeasta elämästä tai joskus netistä... yleensä ovat kiinnittäneet huomion jotenkin kierosti.
varmasti ihana tyyppi.
Kysyt vaan niin vaikeita...ehkä sulla on jotain masennuksen rippeitä jäljellä, sen erottaa ihmisestä hetkessä jos on alakuloinen, edes vähänkin...
Tai sitten olet kohonneen itsetunnon myötä niin itsevarma että miehet on varmoja että seurustelet, eivätkä edes yritä lähestyä.
En mä tiedä, kunhan heittelen. Kun keksit viisasten kiven niin kerro, tismalleen samat ongelmat täälläkin.
Älä anna periksi, rakasta itseäsi, ole aktiivinen ja sosiaalinen kaikissa tilanteissa.
Siis olet nainen ja haluat kunnon miehen?
Mikäli sinulla EI ole alaikäisiä lapsia, niin hommahan on naurettavan helppo: soita minulle, tutustu ja sovi treffit. Jos olet kunnollinen nainen, saat ikiomaksesi, tervetuloa siis vaimokseni.
Puhelinnumeroni löydät 2 klikkauksen takaa, mitä vielä odotat?