Osaisiko joku kertoa, voiko henkilöllä olla dissosiaatiohäiriö ilman että hän muistaa / tietää sen aiheuttajaa omalla kohdallaan, eli ilman että hän tietää traumansa aihetta?
Minulla on dissosiaatioon liittyviä oireita, mutta en tiedä, mikä oli (vai oliko lainkaan?) minun lapsuudessani se trauma, joka johti kokemusten ja tunteiden dissosiointiin.
Dissosiaatiohäiriö
Uneen vajoava tietoisuus
28
7953
Vastaukset
- ritalin
Tuttavallani on ilmiselvästi dissosiaatiohäiriö, mutta hän ei kuulemma muista alle koulu-ikäisestä yhtään mitään.
- Psykopatologia
-
Esim. Pierre Janetin varhaiset nais-potilaat olivat tällaisia. - Nimetön
Mä en tosiaan muista juuri mitään alle kouluikäisenä olleita juttuja enkä paljon mitään kouluikäisenäkään olleita juttuja. Olenkohan siis TODELLA avun tarpeessa. Ties mitä hämärää näihin aikoihin liittyykään, kun en muista. Mitä.
- Uneen vajoava tietoisuus
Olen aina ajatellutkin, että miten on mahdollista, että kaverini muistavat lapsuudestaan ja ala-asteajoiltaan tapahtumia pitkinä periodeina ja tunnemuistojakin heillä on. Minulla on noin 12-vuotiaasta taaksepäin muistoina pelkkää usvaa, ja sen lisäksi joitain epämääräisiä visuaalisia välähdyksiä sekä tuoksuihin ja ääniin liittyviä yksittäisiä "fragmenttipalautumia". Tunteista muistan vain sen, että pelkäsin lähes koko ajan.
Tavallaan pelottavaa on se, että olen pari vuotta sitten alkanut nähdä painajaismaisia unia, joissa tuntematon ruma(!) nainen hokee minulle jatkuvasti: "Muista! Muista! Sinun täytyy nuistaa!" Nainen seuraa minua unessa ja kehottaa muistamaan, ja minä aina pakenen häntä ahdistuneena. Olen tavallaan lapsuudesta alkaen (olen nyt 28-vuotias nainen) tiennyt, siis jatkuvasti, että elämässäni on / on ollut jotain, mikä on niin tuskallista, etten päästä sitä tietoisuuteeni! Sen rinnalla, että en tiedä, kuitenkin tiedän. En kuitenkaan ole koskaan ollut psykoottinen, siis harhainen, vaan minulla on vahva todellisuudentaju ja pystyn vaihtelevasti olemaan myös iloinen, vaikka masennus vaivaakin. Masennuksen vuoksi olen käynyt psykologilla juttelemassa, ja hän suositteli minulle psykoanalyyttistä psykoterapiaa sanoen että voisin hyötyä siitä. En edes tiennyt, että psykoanalyysiä käytetään vielä aktiivisesti terapiamuotona... Mutta psykoanalyysissähän keskitytään nimenomaan tukahdutettujen kokemusten palauttamiseen funktionaaliseksi osaksi tietoisuutta. En ole mennyt kys. terapiaan, koska minulla ei ole siihen varaa...
Olisiko jollain saman tyyppisiä dissosiaatio(?)kokemuksia kuin minulla, ja olisiko antaa jotain neuvoja asian käsittelyyn? - suorituspaineita?
Uneen vajoava tietoisuus kirjoitti:
Olen aina ajatellutkin, että miten on mahdollista, että kaverini muistavat lapsuudestaan ja ala-asteajoiltaan tapahtumia pitkinä periodeina ja tunnemuistojakin heillä on. Minulla on noin 12-vuotiaasta taaksepäin muistoina pelkkää usvaa, ja sen lisäksi joitain epämääräisiä visuaalisia välähdyksiä sekä tuoksuihin ja ääniin liittyviä yksittäisiä "fragmenttipalautumia". Tunteista muistan vain sen, että pelkäsin lähes koko ajan.
Tavallaan pelottavaa on se, että olen pari vuotta sitten alkanut nähdä painajaismaisia unia, joissa tuntematon ruma(!) nainen hokee minulle jatkuvasti: "Muista! Muista! Sinun täytyy nuistaa!" Nainen seuraa minua unessa ja kehottaa muistamaan, ja minä aina pakenen häntä ahdistuneena. Olen tavallaan lapsuudesta alkaen (olen nyt 28-vuotias nainen) tiennyt, siis jatkuvasti, että elämässäni on / on ollut jotain, mikä on niin tuskallista, etten päästä sitä tietoisuuteeni! Sen rinnalla, että en tiedä, kuitenkin tiedän. En kuitenkaan ole koskaan ollut psykoottinen, siis harhainen, vaan minulla on vahva todellisuudentaju ja pystyn vaihtelevasti olemaan myös iloinen, vaikka masennus vaivaakin. Masennuksen vuoksi olen käynyt psykologilla juttelemassa, ja hän suositteli minulle psykoanalyyttistä psykoterapiaa sanoen että voisin hyötyä siitä. En edes tiennyt, että psykoanalyysiä käytetään vielä aktiivisesti terapiamuotona... Mutta psykoanalyysissähän keskitytään nimenomaan tukahdutettujen kokemusten palauttamiseen funktionaaliseksi osaksi tietoisuutta. En ole mennyt kys. terapiaan, koska minulla ei ole siihen varaa...
Olisiko jollain saman tyyppisiä dissosiaatio(?)kokemuksia kuin minulla, ja olisiko antaa jotain neuvoja asian käsittelyyn?Itse ainakin muistan, kun allekouluikäisenä jouduin soittoauskultointiin. Siis soitonopettajan opintoihin kuului oppilaan ohjaus raadin edessä ja minä sekä siskoni olimme nämä oppilaat. Minun piti soittaa ulkoaopettelemani täytekakkukappale, mutta itse auskultointitilaisuus oli niin pelottava ja ahdistava, tunsin, että opettajan onnistuminen riippuu minusta, ja jos mokaan, niin petän opettajani ja raati hyökkää kimppuumme. No, tämän seurauksena en muistanut täytekakkukappaleen kerroksia ollenkaan. Koko auskultointitilanne meni kappale-kerrosten tankkaamiseen ja mielentilani oli koko ajan pelkkää puuroa. Tilanteen jälkeen tunsin suurta häpeää, ja että mokasin kaiken. Tämä kai on joku trauma, ja jälkeenkin päin, jos joku käskee minua muistamaan jotain, voi iskeä paniikki: jospa maailma räjähtääkin, jos en muistakaan.
Samanlaisia mokailutunteita on tullut myöhemminkin, kun paljon paineita on lastattu niskaan. Sitten saatan mennä paniikkiin, enkä vaan muista mitään, mitä piti muistaa. Tai teen jotain täysin hullunkurista, mikä poistaa suorituspaineiden kasaantumisen harteilleni. Heitän vitsiksi, niin sanoakseni.
Siis ulkoapäin tulevat suorituspaineet, osaamispaineet vaikuttavat mielentilaani häiritsevästi.
Olen huomannut, että aikuiset, vanhemmat ja opettajat eivät usein ymmärrä ja tajua lapsen mielenkehitystä ja logiikkaa, vaan lapselta vaaditaan taitoja ja tietoja, joita hän ei vielä osaa tai kykene hallitsemaan tai ymmärtämään. Tämä voi aiheuttaa juuri kuvatunlaista ahdistusta siitä, että jotain pitäisi tietää, muistaa ja osata. - sivuava artikkeli
Nimetön kirjoitti:
Mä en tosiaan muista juuri mitään alle kouluikäisenä olleita juttuja enkä paljon mitään kouluikäisenäkään olleita juttuja. Olenkohan siis TODELLA avun tarpeessa. Ties mitä hämärää näihin aikoihin liittyykään, kun en muista. Mitä.
- Toinenkin
sivuava artikkeli kirjoitti:
http://www.piltti.fi/index/hoidetaan/lehtiartikkelit_kehitysjaterveys/0206_12_la
- ritalin
Nimetön kirjoitti:
Mä en tosiaan muista juuri mitään alle kouluikäisenä olleita juttuja enkä paljon mitään kouluikäisenäkään olleita juttuja. Olenkohan siis TODELLA avun tarpeessa. Ties mitä hämärää näihin aikoihin liittyykään, kun en muista. Mitä.
vauvaiän. :)
- ritalin
Psykopatologia kirjoitti:
-
Esim. Pierre Janetin varhaiset nais-potilaat olivat tällaisia.Näissä sitten merkittävä osa rajatilaisia? Tai rajatila juuri tyypillinen tällainen?
- Psykopatologia
ritalin kirjoitti:
Näissä sitten merkittävä osa rajatilaisia? Tai rajatila juuri tyypillinen tällainen?
-
enemmänkin neuroottisia. - Varjolilja
Uneen vajoava tietoisuus kirjoitti:
Olen aina ajatellutkin, että miten on mahdollista, että kaverini muistavat lapsuudestaan ja ala-asteajoiltaan tapahtumia pitkinä periodeina ja tunnemuistojakin heillä on. Minulla on noin 12-vuotiaasta taaksepäin muistoina pelkkää usvaa, ja sen lisäksi joitain epämääräisiä visuaalisia välähdyksiä sekä tuoksuihin ja ääniin liittyviä yksittäisiä "fragmenttipalautumia". Tunteista muistan vain sen, että pelkäsin lähes koko ajan.
Tavallaan pelottavaa on se, että olen pari vuotta sitten alkanut nähdä painajaismaisia unia, joissa tuntematon ruma(!) nainen hokee minulle jatkuvasti: "Muista! Muista! Sinun täytyy nuistaa!" Nainen seuraa minua unessa ja kehottaa muistamaan, ja minä aina pakenen häntä ahdistuneena. Olen tavallaan lapsuudesta alkaen (olen nyt 28-vuotias nainen) tiennyt, siis jatkuvasti, että elämässäni on / on ollut jotain, mikä on niin tuskallista, etten päästä sitä tietoisuuteeni! Sen rinnalla, että en tiedä, kuitenkin tiedän. En kuitenkaan ole koskaan ollut psykoottinen, siis harhainen, vaan minulla on vahva todellisuudentaju ja pystyn vaihtelevasti olemaan myös iloinen, vaikka masennus vaivaakin. Masennuksen vuoksi olen käynyt psykologilla juttelemassa, ja hän suositteli minulle psykoanalyyttistä psykoterapiaa sanoen että voisin hyötyä siitä. En edes tiennyt, että psykoanalyysiä käytetään vielä aktiivisesti terapiamuotona... Mutta psykoanalyysissähän keskitytään nimenomaan tukahdutettujen kokemusten palauttamiseen funktionaaliseksi osaksi tietoisuutta. En ole mennyt kys. terapiaan, koska minulla ei ole siihen varaa...
Olisiko jollain saman tyyppisiä dissosiaatio(?)kokemuksia kuin minulla, ja olisiko antaa jotain neuvoja asian käsittelyyn?Tutuilta kuulostavat oireesi. Sain diagnoosiksi dissosiaatiohäiriön. Sitä voidaan hoitaa, mutta hoito eli terapia on hidasta. Sain Kelasta hylkypäätöksen, koska Kela katsoo tämän vaiheen sairauden hoidoksi eli kolmivuotinen kuntoutuspsykoterapia ei riitä. Käyn nyt omalla kustannuksellani kognitiivisella traumoihin perehtyneellä psykoterapeutilla. Koetan vähitellen opetella ja tutustua itseeni erilaisten harjoitusten avulla, säätelemään vireystilaani, ettei se heiluisi kahden ääripään, dissosiaatioon vajoavan väsyneisyyden ja ylivireyden välillä, vaan haen sopivaa keskikohtaa, jossa minun olisi hyvä olla. Voin sanoa, että tuo kaikki on kuin ihmeellinen tuntematon erämaa, jossa havaintojen teko itsestäni on kovin vaikeaa. Olenhan tottunut tekemään havaintoja vain muista, että voisin pitää heidät rauhallisina, itselleni mahdollisimman vaarattomina, unohtanut itseni, muuttunut itselleni vieraaksi ja tuntemattomaksi, myös kadottanut yhteyden tunteisiini.
- muotisana
Psykopatologia kirjoitti:
-
enemmänkin neuroottisia.1900 luvun alussa...
tänä päivänä noilla käsityksillä ei ole enää merkitystä... - Lupa särkyä
Varjolilja kirjoitti:
Tutuilta kuulostavat oireesi. Sain diagnoosiksi dissosiaatiohäiriön. Sitä voidaan hoitaa, mutta hoito eli terapia on hidasta. Sain Kelasta hylkypäätöksen, koska Kela katsoo tämän vaiheen sairauden hoidoksi eli kolmivuotinen kuntoutuspsykoterapia ei riitä. Käyn nyt omalla kustannuksellani kognitiivisella traumoihin perehtyneellä psykoterapeutilla. Koetan vähitellen opetella ja tutustua itseeni erilaisten harjoitusten avulla, säätelemään vireystilaani, ettei se heiluisi kahden ääripään, dissosiaatioon vajoavan väsyneisyyden ja ylivireyden välillä, vaan haen sopivaa keskikohtaa, jossa minun olisi hyvä olla. Voin sanoa, että tuo kaikki on kuin ihmeellinen tuntematon erämaa, jossa havaintojen teko itsestäni on kovin vaikeaa. Olenhan tottunut tekemään havaintoja vain muista, että voisin pitää heidät rauhallisina, itselleni mahdollisimman vaarattomina, unohtanut itseni, muuttunut itselleni vieraaksi ja tuntemattomaksi, myös kadottanut yhteyden tunteisiini.
Ihan kuin minä... 2 ½ vuotta kuljettu kognitiivisessa ja nyt ollaan pikkuhiljaa päästy noihin itsensä säätelymenetelmiin...
Minulta on melkein pyyhkiytynyt muistot aina yläasteikään asti, ihan muutama muisto ennen sitä ja yleensäkin minulla on hyvin "lyhyt" muisti. En muista enää esim. vanhimman lapseni lapsuusajasta paljoakaan (millainen oli, mitä teki, mistä piti jne.).
Minä en ole mitään virallista diagnoosia saanut mutta terapeutti on tehnyt epävirallisen sellaisen - muistisi
Lupa särkyä kirjoitti:
Ihan kuin minä... 2 ½ vuotta kuljettu kognitiivisessa ja nyt ollaan pikkuhiljaa päästy noihin itsensä säätelymenetelmiin...
Minulta on melkein pyyhkiytynyt muistot aina yläasteikään asti, ihan muutama muisto ennen sitä ja yleensäkin minulla on hyvin "lyhyt" muisti. En muista enää esim. vanhimman lapseni lapsuusajasta paljoakaan (millainen oli, mitä teki, mistä piti jne.).
Minä en ole mitään virallista diagnoosia saanut mutta terapeutti on tehnyt epävirallisen sellaisensyötkö lääkkeitä vai oletko saanut muuta hoitoa? Vai mitä on tapahtunut?
- Varjolilja
muistisi kirjoitti:
syötkö lääkkeitä vai oletko saanut muuta hoitoa? Vai mitä on tapahtunut?
Minulla muistini on vienyt lapsuudenaikainen kompleksinen traumatisoituminen, eivät suinkaan lääkkeet. Lääkkeen avulla elämäni pysyy sillä tavoin järjestyksessä, etten ole yöllä ylivireässä tilassa, vaan voin nukkua. Hoidon avulla muistini ehkä vähitellen palautuu. Lähimuistini on tosi huono, mutta on ehkä hieman parantunut kuluneen vuoden aikana. Ilman lääkkeen rauhoittavaa vaikutusta olisin viime kesänä luultavasti joutunut psykoosiin, kun vanhoja muistoja palasi hurjana virtana tietoisuuteeni, kuitenkin vain osittain ja puutteellisesti. Paljon on edelleen unohduksen peitossa.
- Eco.
Varjolilja kirjoitti:
Minulla muistini on vienyt lapsuudenaikainen kompleksinen traumatisoituminen, eivät suinkaan lääkkeet. Lääkkeen avulla elämäni pysyy sillä tavoin järjestyksessä, etten ole yöllä ylivireässä tilassa, vaan voin nukkua. Hoidon avulla muistini ehkä vähitellen palautuu. Lähimuistini on tosi huono, mutta on ehkä hieman parantunut kuluneen vuoden aikana. Ilman lääkkeen rauhoittavaa vaikutusta olisin viime kesänä luultavasti joutunut psykoosiin, kun vanhoja muistoja palasi hurjana virtana tietoisuuteeni, kuitenkin vain osittain ja puutteellisesti. Paljon on edelleen unohduksen peitossa.
on kirjoittanut kirjankin unohduksesta. Ilman muistoja ei ole persoonaa.
- nenä murtui
Ja olit koliikkivauva - lääkärit pitivät sinua pitkään sairaalassa - et tuntenut minua kun tulin sinua katsomaan - synnytyskin oli vaikea menetin paljon verta mutta vanhempi siskosi se oli iloinen synnytys.
Paljon traumaattisia kokemuksia joista näkisin ettei äitisuhde koskaan äidin omien tunnekokemusten tai kokematta jättämättömien asioiden vuoksi lähtenyt kuin vesiliirtoon.
TOISAALTA
Lapset kokevat traumaattisia asioita syntymästään alkaen. Siitä miten lapsen kasvuympäristö turvataan sillä luodaan lapsuudelle turvallisuuden tunne ja huolenpito siitä että on onnellista kasvaa ja harrastaa ja olla lapsi.
Lapsi voi selvitä säikähdyksellä asioista joista aikuiset osaavat puhua oikealla tavalla. Jos asioista säikytellään lisää tai niitä ei oteta huomioon tai niistä silti muistutetaan myöhemmin sukulaisten puheissa toisen kuulemana. Sellainen tuo trauman sen kaamean säikähdyksen vain uudelleen esiin mahdollisten muiden kokemusten lisäksi.
Toki lapselle voi tapahtua paljon pahaa mutta olen miettinyt omasta kokemuksesta tuota miten paljon pahaa tuottaa lapselle se ettei hänen pahan kokemustaan käsittele kukaan? Pahankokemuksesta en puhu siitä etten saanut jäätelöä vaan josta muusta sellaisesta pahasta jossa vanhemman olisi tullut olla turvana ja olla kykenevä puhumaan kun tarve oli akuutti ja toinen lapsensanoin puhua yritti.
Mitä siis yritän sanoa ettei niinkään aina mitä traumaattista lapselle tapahtuu, vaan se miten se otetaan huomioon, miten sitä käsitellään tai tai jätetään käsittelemättä. - Lilja5
Kun puhutaan dissosiaatiohäiriöstä sen taustalla on aina todellista kaltoinkohtelua - traumoja, sadismia, kidutusta, seksuaalista hyväksikäyttöä. Se ei synny muutoin - koliikki tai vauvan itkuisuus voi olla myös seurausta esim. seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Minun isäni käytti minua hyväksi jo vauvana - ja siitä noin 5-6 vuotiaaksi asti, mistä tiedän sen nyt nämä kaikki tunteet nousevat pintaan, myös siis vauvana koetut ahdistukset,johon ei ole saanut lohdutusta (minulla oli muuten ainoana lapsena koliikki mutta ehkä se johtuikin hyväksikäytöstä, koska se jatkui jonnekin vuoden ikään, kun sen pitäisi koliikkitapauksessa päättyä 3-4 kk:n iässä). Tavalliset ihmiset eivät voi käsittää millaisia sadisteja jotkut ihmiset voivat olla. Asiat, joita lapselle on tehty ovat niin julmia ja uskomattomia että niitä ei voi käsittää varsinkaan lapsena ja sitten ne on pakko painaa unohduksiin jotta selviää hengissä lapsuudessa. Ylipäätään on vaikea muistaa asioita jotka on tapahtuneet alle kolmen vuoden ja did-potilaille asiat ovat tapahtuneet juuri alle 5-6 vuotiaana. MInulla on did ja kärsin aikuisuudessa paniikkihäiriöstä & masennuksesta, tällöin asiat juuri yrittivät pyrkiä pintaan. Mutta did-potilailla tämä monimutkainen sivupersoonien rakennelma aiheuttaa sen että yksi osio estää näiden asioiden ilmituloa. Eli siellä on rakennettuna järjestelmä joka ehkäisee asioiden muistamista, siksi niitä ei muista. Minä pääsin keho-terapioiden avulla kiinni varhaisiin muistoihin 30-vuotiaana. Minulla siis todettiin 34-vuotiaana did ja tähän mennessä on lekurin laskujen mukaan löytynyt 5 eri persoonaa. ja lisää voi vielä löytyä. Yleensä niitä kai on noin 10 did-potilailla. On tässä ollut ihmettemistä... Eri puolet kokevat asiat eri tavoin - eli missä on se todellinen minä, sitä kun ei ole edes syntynyt ikinä. Nyt sitä sitten terapian keinoin yritetään synnyttää . Tässä on pelottavaa että mitä tässä loppujen lopuksi käy, ilmeisesti aika harva tästä paranee. Minulla on tutkinto yliopistosta, mutta en ole kyllä ollut työkykyinen aikuisiällä. Jotakin pätkätöitä olen tehnyt, vakituista työtä en jaksaisi.
- sahkoposti_2011
Olet joutunut käymään läpi todella traagisia asioita. Pääasia on, että pyrit jatkuvasti menemään eteenpäin - olis se sitten kuinka pieni askel kerralla tahansa - pääasia on että edistystä tapahtuu. On hienoa että olet hakeutunut terapiaan. Tsemppiä ja jaksamista sinulle eheytymiseen ja minuuden rakentamiseen!
- multippeli40
Olen onnellinen että teitä on muitakin. Minulla todettiin tarkemmin määrittelemätön dissosiatiivinen häiriö tänä vuonna. Olen nelikymppinen nainen, joka ei myöskään muista lapsuudestaan paljoa, mutta kolmekymppisestä välit erääseen lähelläni olleeseen ihmiseen kiristyneet entisestään, ja ahdistusta hänen suhteensa ollut siitä asti kun seksuaalinen puoleni heräsi, eli murrosikäisestä.
Toivoisin terapialtani muistin palautumista. Tietä menneeseen. Etten syyttäisi tietämättäni väärää ihmistä. En muista mitään, mutta jotkin asennot, eleet joita hän tekee - sairaan perverssi hiljaisuus joka melkein huutaa välillämme kymmeniä vuosia sen kaiken jälkeen - jokin saa otsalohkoni räjähtämään ja kuvotuksen tunteen kasvamaan. EN siis muista mitään mutta tämän ihmisen eleet ja äänet saavat minut ahdistuksen ja raivon partaalle (esim. suusta lähtevät äänet kun hän nielee tai syö). Vastaavia kokemuksia?
Tsemppiä kaikille. Minulle terapeuttini piirsi kans tuota multippelin kaaviota osapersoonista ja sanoi, että voi olla, etten tule ikinä muistamaan. Lapsuudesta on nyt kuitenkin tässä vaiheessa terapiaa löytynyt "tiloja", esim. huoneita, joita pidän "pahana". Pahoja pelkotiloja liittyen kotini paikkoihin, jotka olen kokenut melkein persoonina. Sain viime käynnilläni tietää, että tietyn ikäinen lapsi joka "haluaa suojella aikuista ja nähdä hänet hyvänä" voi ruveta aivan järjettömästi pelkäämään esim. jotain huonetta. On helpompi nähdä kellari pahana kuin isä pahana. Esim näin.
Mukavaa, että muitakin löytyi. LUulin jo olevani maailmassa aivan yksin.. - Did
Oikeista traumoista kärsivät ihmiset ovat eläneet käytännössä kuolemanvaarassa koko lapsuuden ajan. Ei turvaa, vaan jatkuvaa seksuaalistä väkivaltaa. Tällaista saattavat tehdä vanhemmat jotka ovat psykopaatteja.
- hehe
se oli varmasti muumien mörkö joka sen aiheutti !
- HelskeP
OSA 1
Hei!
Tein tämän depersinaatio-sivuille, mutta saattaa koskea myös joitain teistä:
Monia vuosia sitten,kun aloin tehdä sydämenavausharjoituksia/ läsnäoloharjoituksia (olin myös taidekoulussa polttelin pilveä silloin tällöin,nämä kaikki stressi saavat depersonaatiota tapahtumaan) sain silloin tällöin depersonalisaatiokohtauksia.
Joidenkin vuosien päästä valaistuin, ja siitä meni taas joitain vuosia,kun rupesin ymmärtämään,mistä kaikki vaikeuteni ovat johtuneet. (Valaistuneessa tilassa näet selvemmin oman sisäisen tilan ja tunteet (tässä tapauksessa puuttuvat tunteet. Te ette melko varmasti halua/pysty näkemaan tätä asiaa näin,mutta jos sinulla on depersonaatio-oireita (lanka itseen katkeaa),sinulla on kalkkeutunut käpyrauhanen. (Oikeat tunteet puuttuvat. Sitä on vaikea tajuta,kun (mahdollisesti) koko elämän olet ollut tuossa tilassa, et silloin voi alkaa tajuta millaista on tuntea oikeasti. Mutta jos esim. ihailet ihmisiä,jotka puhuvat rohkeasti ja joilla mahtava itseilmaisu, kertoo, että kaipaat tunteita (TUNTEITA).
Tässä lista muista tunnusmerkeistä: (Tätä tilaa on eriasteisina, joten voi olla yksi tai useampi oire)
-Hiljaisuus
-Tyhjyyden tunne
-Vakavuus,tietynlainen huumorintajuttomuus
-Tunne,että on erilainen kuin muut
-Tunne,että olet ”aito” ja muut ei
-Valokuvaushetket vaikeita
-Pakkomielteitä
-Saatat muuttua aina kulloinkin eri ihmisen kaltaiseksi, kenen seurassa olet /Yli-empaattinen(henkilökohtaiset rajat puuttuu, oikeat tunteet tekisi ne)
-Et saa nautintoa seksistä
-Rypyttömät kasvot
-Joku saattaa ”haukkua” kylmyydestä
-Musiikki ( aistit) tärkeitä (täyttävät tyhjiöö)
-Riippuvuuksia (haet muualta elämää koska tunteet puuttuvat) (helpompi lopettaa sen jälkeen kun kuorit käpyrauhasen c-vit. kuurilla)
-Silmien karsastus (Et pysty katsomaan itseäsi peilistä(silmiin),muiden vaikea katsoa kumpaankin silmään)(voi tulla vuosien mittaan).
Depersonaatiota tulee,koska sinulla ei ole tunteita et ole paikalla.(Siis yleensäkin ei vain depersonaatio-hetkellä). Joten kun teet jotain,mitä alussa mainitsin (henk.harjoitukset,päihteet,stressi,taide), irtoaa sun yhteys sisäiseen ohueen linkkiin,ohueen yhteyteen maailmaan. Ihmisellä on muutakin kuin tuo linkki,et ole ikinä siitä tiennyt (riippuu milloin käpyrauhasesi kalkkeutui,minulla se tapahtui jo ihan pienenä).
Käpyrauhasen kalkkeutumista (kuva en.wikipedia.org/wiki/Pineal_gland) aiheuttaa FLUORI. (Kalkkeutumattomassa rauhasessa pieniä aukkoja pinnassa,kalkkeutuneessa ei.)
Fluori on lyijyäkin myrkyllisempää. Se on raskasmetalliteollisuuden jäte. Netissä luin juttua, että vuosikymmeniä sitten tuo teollisuus mietti miten sen jätteen sais hävitettyä huokein kustannuksin.Sitten se päätyi kaikkien suihin,eikä vieläkään sieltä sitä ole saatu pois.
Luin myös miten esim. Hitler ( USA:ssa johto 1950-luvulla??) oli halunnut kehitellä ainetta/tapaa massojen kontrolloimiseksi. Nimittäin fluori (kalkkeuttaessaan käpyrauhasen) kaventaa ihmisen olemista ja tunteita niin olemattomiin,tekee susta tyhmän,että TOIMII tosiaan. Toivottavasti kärähtävät PIAN tästä. Niin monia elämiä on mennyt hukkaan tämän takia.
ELI FLUORI AIHEUTTAA TÄMÄN. Fluoria siis:
-Hammastahnassa(osta fluoriton ekokaupasta)
-Oluessa
-Tupakassa(on olemassa lisäaineetonta tupakkaa, =pelkkää tupakkaa))
-Torjunta-aineissa(varsinkin viinirypäleissä)
-Tamarindissa
-Hammaslääkärillä laittavat joskus
-Joissain lääkkeissä,esim. hiivasienilääkkeissä
-Joissain maissa juomavedessä (esim. USAssa)- HelskeP
OSA 2
(Unohdin oire listalta, että ei muista esim. lapsuudesta ¨mitään. Muutenkin saataa olla huono muisti).
MITEN PÄÄSET EROON KALKKIKERROSTUMASTA?
Syöt happoneutralisoitua C-vitamiinia 4-6(-?) kuukautta alkaen 3000mg päivässä (1000mg aamulla,1000 mg päivällä ja 1000mg ennen nukk.menoa). Mitä enemmän syöt, sitä parempi ja sitä nopeammin saat puhdistuksen käytyä loppuun.
C-vitamiinin on oltava happoneutralisoitua,koska käpyrauhanen (kuten ei muukaan elimistö) ei tykkää happamuudesta. (Se aih. syöpää.Tämän mokan lääkärit tekivät, kun testasivat suuria C-vitamiinimääriä. C-vitamiini ei ole vaarallista suurina määrinä,elimistö tekee hormoneja siitä,hapan versio vaurioittaa.)
Lisäksi nämä voi auttaa kuorimaan:
-Spirulina
-Suolavesi (Ei saa olla ”tavallista” suolaa, koska sekin on muutettu kropalle aggressiiviseen (ja ravinneköyhään) muotoon,käytä kuningassuolaa tms. (saa luontaistuotekaupoista).
PS.Jos syöt lääkärin määräämiä lääkkeitä, (varsinki psyyke-) et voi tehdä tätä kuuria. (Koska tässä hermosto alkaa muuttua, ja lääkkeet sekoittaa tän prosessin). Sun pitää lopettaa ne ja sitten vasta voit aloittaa tän kuurin.
Kannattaa tehdä tämä puhdistus. Sen jälkeen kun olin tämän tehnyt, tuntui,että en ollut edes ollut elossa aikaisemmin.
Tässä merkkejä,joista tiedät,että kalkkikerrostuma alkaa poistua rauhasen päältä (siis en muuten muistanut mainita aikaisemmin,että Fluori muuttaa kalsiumin sellaiseen muotoon,joka tekee kerroksen käpyrauhasen päälle.)
-Ps. Nämä oireet voi olla rankkoja, mutta jäin itsekin henkiin
-Levottomat jalat
-Lihaksissa nykii
-Painetta silmissä/päässä
-Energiavirtoja päässä
-Tietoisuuden muutoksia (uusi hermosto ja OIKEAT TUNTEET alkaa muodostua)
-Et tiedä,miten kävellä,vetelyys
Vältä kuurin aikana stimulantteja (alkoholi,kahvi,tupakka,huumeet,tee (musta,vihreä,valkoinen=kofeiinia),matte(=kofeiinia),inkivääri,chili etc., valkosipuli,raaka sipuli, jotku mausteet,kokis(kofeiinia),suklaa(kofeiinia),energiajuomat) koska ne ärsyttää herkkää hermostoa.
VAROITUS. Siten kun sulla on näitä puhdistumisen merkkejä, et voi enää lopettaa kuuria kesken,tai et pääse tasapainoon. Tee se loppuun.
PS.Puhdistusoireita tulee NOIN 2-4 (-?) kuukauden päästä kun aloitit.
JAKSAMISTA!!! :) :) Heli - HelskeP
HelskeP kirjoitti:
OSA 2
(Unohdin oire listalta, että ei muista esim. lapsuudesta ¨mitään. Muutenkin saataa olla huono muisti).
MITEN PÄÄSET EROON KALKKIKERROSTUMASTA?
Syöt happoneutralisoitua C-vitamiinia 4-6(-?) kuukautta alkaen 3000mg päivässä (1000mg aamulla,1000 mg päivällä ja 1000mg ennen nukk.menoa). Mitä enemmän syöt, sitä parempi ja sitä nopeammin saat puhdistuksen käytyä loppuun.
C-vitamiinin on oltava happoneutralisoitua,koska käpyrauhanen (kuten ei muukaan elimistö) ei tykkää happamuudesta. (Se aih. syöpää.Tämän mokan lääkärit tekivät, kun testasivat suuria C-vitamiinimääriä. C-vitamiini ei ole vaarallista suurina määrinä,elimistö tekee hormoneja siitä,hapan versio vaurioittaa.)
Lisäksi nämä voi auttaa kuorimaan:
-Spirulina
-Suolavesi (Ei saa olla ”tavallista” suolaa, koska sekin on muutettu kropalle aggressiiviseen (ja ravinneköyhään) muotoon,käytä kuningassuolaa tms. (saa luontaistuotekaupoista).
PS.Jos syöt lääkärin määräämiä lääkkeitä, (varsinki psyyke-) et voi tehdä tätä kuuria. (Koska tässä hermosto alkaa muuttua, ja lääkkeet sekoittaa tän prosessin). Sun pitää lopettaa ne ja sitten vasta voit aloittaa tän kuurin.
Kannattaa tehdä tämä puhdistus. Sen jälkeen kun olin tämän tehnyt, tuntui,että en ollut edes ollut elossa aikaisemmin.
Tässä merkkejä,joista tiedät,että kalkkikerrostuma alkaa poistua rauhasen päältä (siis en muuten muistanut mainita aikaisemmin,että Fluori muuttaa kalsiumin sellaiseen muotoon,joka tekee kerroksen käpyrauhasen päälle.)
-Ps. Nämä oireet voi olla rankkoja, mutta jäin itsekin henkiin
-Levottomat jalat
-Lihaksissa nykii
-Painetta silmissä/päässä
-Energiavirtoja päässä
-Tietoisuuden muutoksia (uusi hermosto ja OIKEAT TUNTEET alkaa muodostua)
-Et tiedä,miten kävellä,vetelyys
Vältä kuurin aikana stimulantteja (alkoholi,kahvi,tupakka,huumeet,tee (musta,vihreä,valkoinen=kofeiinia),matte(=kofeiinia),inkivääri,chili etc., valkosipuli,raaka sipuli, jotku mausteet,kokis(kofeiinia),suklaa(kofeiinia),energiajuomat) koska ne ärsyttää herkkää hermostoa.
VAROITUS. Siten kun sulla on näitä puhdistumisen merkkejä, et voi enää lopettaa kuuria kesken,tai et pääse tasapainoon. Tee se loppuun.
PS.Puhdistusoireita tulee NOIN 2-4 (-?) kuukauden päästä kun aloitit.
JAKSAMISTA!!! :) :) HeliLife-kaupan oma merkki halvin (90 tablettia n. 17 euroa), muistakin luontaistuotekaupoista saa (kalliimpia??).. (Happoneutralisoitu C-vitamiini)
- kipuli1
Muistamattomuus on juuri ensimmäisiä oireita dissaatiohäiriön kohdalla. Psyyke pyrkii peittämään tajunnasta kohdat joita se ei pysty käsittelemään ja jotka ovat vain liikaa. Itse sairastan samaa ja varsinaista isoa traumaa ei lapsuudessa ollut vaan monta pientä pettymystä ja jatkuvaa hylkäämistä jota en edes silloin tiedostanut. Myös stressi ja yms saattavat laukaista kyseisen sairauden..
Allekirjoitan tämän. Ihan, kuin suoraan minun elämästä. Tosin traumani lähti alulle siitä, kun kasvoin perheessä, jossa isäni joi paljon alkoholia. Muistikatkoista sen verran, ettei se kovin kivaa ole välillä vavahtua auton ratista, eikä tiedä minne on menossa. Toinen persoona saanu jonkin idean, muttei kerennyt toteuttaa sitä.
Oletin, ettei minunlaisia ole montaa, mutta nytkin löysin yhden.- apua?
gev kirjoitti:
Allekirjoitan tämän. Ihan, kuin suoraan minun elämästä. Tosin traumani lähti alulle siitä, kun kasvoin perheessä, jossa isäni joi paljon alkoholia. Muistikatkoista sen verran, ettei se kovin kivaa ole välillä vavahtua auton ratista, eikä tiedä minne on menossa. Toinen persoona saanu jonkin idean, muttei kerennyt toteuttaa sitä.
Oletin, ettei minunlaisia ole montaa, mutta nytkin löysin yhden.Hei! Voisiko minulla olla kyseinen dissaatiohäiriö? Olen 14-vuotias ja minulla on todella huono muisti ja mielestäni "vajakki". Olen välillä todella tyhmä etten tajua yksinkertaisia sanoja. Kerran istuimme pöydässä kahden kaverini kanssa ja yhtäkkiä he alkoivat nauraa. Kysyin että mitä te nauratte? Molemmat vaan sano että no sulle! Olin että mitä?! Sitten ne kerto että olin sanonut/ laulanut yhden meidän koulun oppilaan lempinimen kun hän oli kävellyt meidän ohi. Siis menin aivan paniikkiin! Mulla ei ollut mitään muistikuvaa että olisin sanonut mitään! Mielestäni olin vaan hiljaa paikoillani ja kaverit vaan alkoivat nauraa. Sitten välillä saatan hän "herätä todellisuuteen" ihan kuin olisin ollut horroksessa ja elänyt jotaintoista hetkeä uudelleen. Usein minun on myös todella vaikea keskittyä esim. koulussa. Sitten nyt on alkanut tulemaan todella pelottavia asioita... Kun katson esim. jalkoihini tuntuu etten omista vartaloani. Tuntuu kuin katsoisin vierestä jota kuta muuta ja itse olisin vain aivot ilmassa ilman vartaloa vaan oleskelemassa.. Ja sama tapahtuu kun puhun.. Tämä on todella pelottavaa! Enkä muista että lapsuudessani olisi tapahtunut mitään traumaattista.. Pienenä minulla oli paniikkikohtauksia jos äiti lähti esim. Kokoukseen kun olin koulussa koska olin tottunut joka päivä menemään äidin luo töihin koulun jälkeen. Sitten ne menivät ohi sillä kun äiti ei antanut periksi vaan jätti minut kouluun eikä ottanut mukaan sinne kokoukseen. No nyt muutamaa vuotta myöhemmin alkoi ahdistuneisuus oksennustausin jälkeen. Minulla on ollut kauan oksennufobia ja kun sain oksennustaudin ahdistus on jäänyt päälle... Ja nyt on ahdistusta välillä ja nämä muut.. En todellakaan tiedä mikä minua vaivaa.. Auttakaa.. Tunnen itseni todella tyhmäksi koska välillä en tajua perusasioita enkä osaa vuoden aikoja... Koulussa lempinimeni onkin retu... Jos joku tietää niin voisiko auttaa?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hengenvaaralliset kiihdytysajot päättyivät karmealla tavalla, kilpailija kuoli
Onnettomuudesta on aloitettu selvitys. Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuteen. Tapahtumaa tutkitaan paikan päällä yhtei843852Ajattelen sinua iltaisin, aamulla, päivittäin
Ehkä siinä jo pientä vinkkiä. Oot jäänyt pahasti mieleen. Sun katse on niin syvä ja oot niin lempeä. Hyvä olla sun kanss1071822- 1091136
- 1001101
- 64946
Priden osallistujamäärä suuri pettymys!
Ei lähellekään sataatuhatta, vaikka mukaan on värvätty kaikki aktivistit jopa homot katolta heittelevä islamistinen aate165875- 42846
IS Viikonloppu 28.-29.6.2025
3- merkitty Kovis Erkki Vuokilalta. Oikean reunan (kuvituksellinen) pääkuva on hauska, mutta siitä johdetun sanan merkit57811Joku kysyy
Missä on syy? Jossainhan se syy täytyy olla persujen kannatuksen alenemiseen. Kannatuksen alneminen ei näy pelkästään g61780Huono grilli kokemus
Menimme grillille ostamaan ruokaa. Myyjät nauroivat meille, ja saimme todella asiatonta palvelua. Odotimme ruokaa innoll22751