Miksi naiset kyseenalaistaa?

Se on meille suomalaisille tyypillinen tapa, kiittää kehuista kyseenalaistamalla.

Kyllä se nainen on mielissään kumminkin. Ja hiljalleen se oppii kiittämäänkin kehuista.

kuin "Jaahas, mitäs kamalaa olet mennyt tekemään, kun mua jo etukäteen lepyttelet?"

...koskaan tykännyt tuollaisista kehuista. Ainoa kehu, johon koskaan olen vastannut kiitos oli se, kun yksi poika sanoi, että minulla on kauniit hampaat. Hän sanoi sen niin aidosti, että oikeasti uskoin, eikä hänellä ollut mitään omaan lehmää ojassa.

Jos mulle sanotaan, että olen kaunis, niin se ärsyttää, koska en ole kaunis ja jos joku sanoo niin, hän uskoo, että olen joko niin tyhmä tai turhamainen, että uskon sen ja se loukkaa.

Miksette te voi kehua sellaisilla asioilla, jotka on totta? Haluaisitko sinä, että tyttöystäväsi hokisi joka päivä, että sinulla on valtava kalu, jos ei ole? Miltä se tuntuisi?

vaikeaa osata ottaa kohteliaisuuksia vastaan oikealla tavalla. Mä oon ollu aikoinaan erityisen huono tuossa, suunnilleen saman tien nollasin miesten kehut kuittaamalla ne just tyyliin "älä nyt hulluja puhu, minä mikään nätti ole".

Huonosta itsetunnostahan nuo johtuu. Tai ainakin mun kohdalla johtui. Mä pelkäsin että mies vain pilailee mun kustannuksella tai että ottamalla kehun vastaan kiitollisena annan kuvan, että kuvittelen itsestäni liikoja. Tiedän tuon nyt olevan ihan hullua, mutta edelleen kohteliaisuuksia on vaikea ottaa vastaan. Mä saan edelleen pinnistää, jotta osaan kiittää asianmukaisesti enkä vähättele miehen sanomisia.

Jos lohduttaa, niin todennäköisesti naisesi kuitenkin aidosti ilahtuu kohteliaisuuksistasi, vaikkei osaa sitä sinun kannaltasi kovin kivalla tavalla ilmaistakaan.