Olen jo kaksi kertaa eronnut naisihminen, kahden lapsen (molemmat samalle miehelle) yksinhuoltaja. 2. aviomieheni oli väkivaltainen, ja erosin ensimmäisen varsinaisen käsiksikäymisen jälkeen.
Olen ajatellut etten enää koskaan ota meille miestä asumaan, olen saanut niin tarpeekseni!
Nyt kuitenkin tapasin venäläismiehen, joka on ihan ummikko. Sanotaanko että fyysinen kommunikointi sujuu hyvin... :). Minä en puhu sanaakaan venäjää. Meillä on kuitenkin mukavaa yhdessä, vaikka se ihan hullulta kuulostaakin.
Tulin ajatelleeksi, että monet suomalaismiehet ovat ottaneet kielitaidottomia vaimoja ties mistä päin maailmaa, ihan postimyynti-periaatteella. Miksei nainen voisi ottaa miestä vähän samalla lailla? Ihan vaan kaveriksi ja hyvänä pitäjäksi? Ei ole puhumisesta ollut aikaisemminkaan hyötyä! Olen korkeasti koulutettu, hyvin toimeentuleva naisihminen. Olenko ihan kahjo??
Olen ajatellut etten enää koskaan ota meille miestä asumaan, olen saanut niin tarpeekseni!
Nyt kuitenkin tapasin venäläismiehen, joka on ihan ummikko. Sanotaanko että fyysinen kommunikointi sujuu hyvin... :). Minä en puhu sanaakaan venäjää. Meillä on kuitenkin mukavaa yhdessä, vaikka se ihan hullulta kuulostaakin.
Tulin ajatelleeksi, että monet suomalaismiehet ovat ottaneet kielitaidottomia vaimoja ties mistä päin maailmaa, ihan postimyynti-periaatteella. Miksei nainen voisi ottaa miestä vähän samalla lailla? Ihan vaan kaveriksi ja hyvänä pitäjäksi? Ei ole puhumisesta ollut aikaisemminkaan hyötyä! Olen korkeasti koulutettu, hyvin toimeentuleva naisihminen. Olenko ihan kahjo??
Vastaukset 15
Vanhimmat
rakastajan vai oikean kumppanin. Rakastajana nyt menee, vaikkei osaisi yhtä ainutta sanaa viestiä toiselle. Sen sijaan pysyvä, toimiva parisuhde - ei ei. Parisuhteessa kun pitää pystyä kommunikoimaan kunnolla toiselle. Eleet ja ilmeet ovat hyviä viestimiä, muttei niillä nyt sentään kaikkea pysty toiselle ilmaisemaan. Joten joko otat hänet vain rakastajaksesi tai jomman kumman on alettava opiskella toisen kieltä... Tai voisihan hän enkkuakin opiskella, mikäli suomi tuntuisi hänelle hankalalta oppia
Se on tehnyt tätä monta vuotta, mollatakseen suomaisten naisten mainetta..ja alistakseen suomalaisia naisia, sillä on ongelma.
Missä sinä hänet tapasit? Suomessako?
Miten voi olla mahdollista selvitä Suomessa pelkällä Venäjän kielellä? Miksi hän on tänne tullut?
Tai sitten venäjän mafiaa! Voi olla että hän himosarjamurhaaja jonka genreen aloittaja ei vain kuulu.
voi elää kielitaidottomanakin, täällä asuu paljon venäläisiä nykyään. Muutama heistä osaa suomea ja iso porukka pärjää sillä. Asuuhan Suomessa länsirannikollakin paljon ihmisiä, jotka puhuvat vain ruotsia (tai ainakin väittävät niin :).
Tapasin hänet Suomessa. Hän on täällä töissä. En kylläkään tiedä mitä tekee kun en ole voinut kysyä...
Että juu et nyt kahjo ole.
Mutta varmaan kannattais tarkastaa vähän
omia "korkeasti koulutetun" ihmisen arviointitapoja.
Vaikka koulutus itsessään ei takaa
ollenkaan että olisi "elämä" handussa.
Kaikki voi olla vain pakoa jostain syvemmästä
ongelmasta.Suhde ongelmasi nimittäin.
Tarkoitan kahta liittoa ja kaksi lastakin joita sun tarvitsee huoltaa.
pakenemista, varsinkin toisen avioliiton jälkeen olen ollut ihan rikki, sain sen verran pahasti turpiini henkisesti ja fyysisesti. Ehkäpä haluan nyt olla se joka hallitsee ja päättää miten edetään? Haluan siis pysyä koskemattomana enkä ns.laita itseäni likoon?
Jos näin on, ei haittaa. Miehiin ei paljon ole luottamista, sen osaan tällä koulutuksella varmasti sanoa :). Ja elämä on tällä hetkellä handussa paremmin kuin vuosiin!
Olet hyvin tyypillinen tapaus tälle palstalle. Kaksi rikkonaista suhdetta takana mutta silti olet rakentamassa kolmanneksi suhteeksesikin "mahdottomuutta". Et opi, et sitten millään.
Jostain syystä jotkut ihmiset eivät vain kykene tasapainoiseen parisuhteeseen. Tämä koskee sekä miehiä että naisia. Aika usein taustalla on jokin lapsuuden trauma. Millainen oli isäsuhteesi? Entä lapsuuteesi noin ylipäätään? Elitkö lapsuutesi tasapainoisessa ja rakastavassa perheessä?
Tuolta kannattaa sitä vastausta hakea sillä luultavasti se sieltä myös löytyy.
Jos tästä uusimmasta suhteestasi saisi lyödä vetoa niin pistäisin vaikka taloni kiinnitykseen sen puolesta ettei suhde kestä vuotta pidempään. Ja jos aikaisemmat miehesi ovat kaikki olleet väkivaltaisia niin todennäköisesti on tämäkin.
Niin se vaan menee. Valitettavasti :(
kohta tähän vastaa joku palstan vakkareista joka on mesetellyt 3kk luku- ja kirjoitustaidottoman nigerialaisen kanssa kertoen miten on löytänyt nigerialaisestaan ikuisen rakkauden ja erinomaisen perheenisän. ja muut vakkarit sitten taputtavat vimmatusti käsiään yhteen.
1. aviomieheni ei ollut väkivaltainen, petti vaan. 2. aviomies halusi 1. yhdessäolovuoden jälkeen vangita minut kotiin ja suhteeseen ja kun en suostunut, hän löi. En pettänyt, en juonut, en nalkuttanut; ei ollut mies tyytyväinen.
Tasapainoista parisuhdetta ei oikein pysty näillä eväillä luomaan. Siinä mielessä voin toki syyttää itseäni: aika iso osa naisista olisi varmaan vaan pyrkinyt sietämään tilannetta eivätkä olisi eronneet. Minä en suostu olemaan kenenkään piika ja kynnysmatto. En ole etsimässä uutta parisuhdetta, mutta seksiä ja sylissäoloa kaipaan toisinaan. Tarkoitin viestilläni sanoa, että miehen kyseessä ollessa tällaista "suhdetoimintaa" pidetään hyväksyttävänä, mutta kuten huomaan, nainen ei niin saisi tehdä :)).
Hyvä yritys taas Watson. Getalife ja anna ihmisten elää
tuppaa pelaamaan hyvin suhteen alussa ja jopa yhden yön suhteissa. Aika pian se kuihtuu, ellei mitään muuta ole.
Sitä jos haluat, niin mikäs siinä. Mitähän mies mahtaa haluta? Sitähän et tietenkään voi tietää, kun et ymmärrä, mitä hän sanoo. Puhumisesta olisi hyötyä, usko pois!
Älä missään tapauksessa ota tuntematonta ihmistä asumaan lastesi kotiin!
Mitään vakavaa ei minulla ole ollut mielessä... En ole etsimässä mitään parisuhdetta. Edellisessä avioliitossa mies huusi minulle kaikki viikonloput suoraa huutoa, milloin mistäkin syystä, joten ehkä puhumattomuus sen vuoksi onkin niin kivaa :). Kukaan mies tuskin enää koskaan asuu meillä, niin paljon ole oppinut pitämään vapaudestani.
Olen kuullut että riidat suhteessa alkavat siinä vaiheessa kun on yhteinen kieli millä riidellä. Itse en voisi kuvitella suhdetta jossa ei olisi yhtään yhteistä kieltä
vaikka ei olisi yhteistä kieltäkään..
Ovatkos näiden "postimyyntiperiaatteella" tuotujen rouvien ja heidän herrojensa liitot sitten onnistuneet ilman yhteisen kielen opettelua, epäilenpä ettei.
Tosin jos nainen on erittäin nöyrä ja mies erittäin dominoiva siitä voi näyttää tulevan toisiaan täydentävä juttu mutta onko se eduksi kummallekaan (tämä nyt on tällaista stereotypioilla leikittelyä, onhan näitä dominoiva mies ja alistuva nainen suhteita ihan suomalaisissakin pareissa (esim mummoni ja ukki ja he ovat olleet 53 vuotta naimisissa jo mutta onko se onnellista aikaa kummallekaan sitä voi vain arvella kun toinen syyllisyydestä ja säälistä elää toisen varjossa ja toisen elämää ja pistää omat halunsa täysin syrjään)).
Rakastajan tosiaan saa ilman mitään kieltä (no tietynlainen kieli TAITO on toki plussaa mutta siinähän ei sanoja tarvita... sen saman saa ja vielä enemmänkin kun opettaa omaansa ja opiskelee toisen puhekieltä)
Itse en halua miestä joka ei osaa suomea edes auttavasti enkä etenkään, jos ei ole mitään mielenkiintoa suomen opiskeluun ja kulttuurin tuntemukseen ja sopeutumiseen. (Venäläinen nyt on kuitenkin helpompi sopeuttaa kuin monet muut tälläkin palstalla edustettuina olevat ulkomaalaiset.)
Pitää kuitenkin sanoa ettei nykyiseni osaa läheskään yhtähyvin suomea kuin oma mieheni mutta pienellä harjoittelulla koulin kyllä siitäkin sanamaakarin (kun ei sentän tarvitse aakkosista tai muista perusteista lähteä). Ahmed haluaisi kyllä kielikurssillekin vaan mistä sitä aikaa repii kun kokopäivän on töissä? muutenkin luonne on sellainen, että ei juttele paljoa kuin tuttavapiireissä... toisin kuin miehelläni, joka heittää kaikille juttua.)