Ootteko koskaan ajatellut mikä niissä vieraissa pohjimmiltaan on kiihottavampaa kuin omassa? Olisko niihin vaan pikkasen ihastunut ja sit kuvittelee niistä jotain muuta mitä ei omasta ole onnistunut saamaan? Ja mitä ei todellisuudessa niistä vieraistakaan saa irti. Vai onko toiseen tutustuminen aina kiihottavaa ja omaan on jo niin hyvin tutustunut, että on vaikea päästä tutustumeen enää sen paremmin? Vai onko kyse siitä että se veiras on kiinnostunut minusta ja sen jotenkin tuntee paremmin kuin oman siipan kiinnostuksen. Vai kiellettykö se vaan kiihottaa? Kertokaa mielipiteitä ja aatoksia. Näin vois ehkä saada sen omankin suhteen kiinnostavammaks.
mikä vieraissa kiihottaa
vienna
6898
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jaa vaikee kysymys ku en oo ite viel oikee ymmärtäny muutenkaan tätä "pettämisen filosofiaa"
minkä takia pitää parisuhdetta yllä jos pettää?? hmmm?? eri asia on tietysti aviossa olevilla jos heillä on lapsia, koska ero on aika traumaattinen tapahtuma lapsille. kyllä sen oman kullan pitäisi olla aina se kiinnostavin henkilö..
"kyllä sen oman kullan pitäisi olla aina se kiinnostavin henkilö."
Johtuiskohan se juuri tuosta pitäisi-ajattelusta. Parisuhteestakin muodostuu pakottava velvollisuus, josta on niin ihana välillä päästä vapauteen.
Musta tuntuu, että tuo on sellainen kasvupolku, jota kulkee niinku huomaamattaan. Ensin vaan tykkää moikkailla ja jutella "vieraan" kanssa sen enempää jatkoa miettimättä. Ajan kuluessa tulee tilanne eteen, jossa ollaan herkistyneinä (esim. humalassa) juttelemassa kahdestaan. Toinen tuntuu silloin mukavalta ja tutulta, jota voi helposti halata tai antaa/saada pusunkin, vaikka mielikuvitus helposti jatkaisi pitemmällekin ...
Näin se voisi mennä ja tähän jäädä, kun molemmat ovat jo varattuja. Parhaimmillaan tuo heränneen kiihkon ja hellyyden voisi viedä kotiin puolisolleen ja näin omaan parisuhteeseenkin tulisi hieman uutta poweria.
"Vieraisiin" en ole ajatellut koskaan mennä, vaikka se ajatuksena kiihottaakin. Mutta tuon ihastumisen olen kokenut ja se on kuin herättäisi karhun talviunilta. Eikä ole jäänyt edes omatunto vaivaaman.
Ja samalla linjalla ollaan.
kiinnostaa. Vihreämpi ruoho (klishee) mutta tottahan se. Omaan ja samaan tottuu ja rutinoituu. Piristäähän se toisinaan cafe au lait essolta ostetun pahvimukikahvin sijaan.
Mielenkiintoisia näkökulmia kaikki, mutta juuri nyt olen itse sitä mieltä että kyseessä on huomion hakeminen.
Ihastumiset ja pettämiset taitavat tapahtua varsin usein tilanteessa, jossa se oma parisuhde on väljähtänyt. Tässä tilanteessa useimmat etsivät huomiota muualta. Mikä onkaan ihanampaa kuin tuntea itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi edes hetken.
En halua puolustella pettäjiä millään tavalla, sillä pettäjä on aina vastuussa teoistaan. Se mitä tapahtuu pettämisen tai ihastumisen jälkeen on aina vähintään kahdesta ihmisestä kiinni.