Hyvin kuvasi tuo "Battle of Roses" meidän eroamme.
Minä myös rakastin kaikesta huolimatta veriseen loppuun asti.
Ex:kään ei oikein tiennyt miksi ei halua olla naimisissa kanssani.
Loppu onkin sitten hienosäätöä.
Vielä ei tosin olla saatu raadeltua toisiamme hengiltä.
Ehkä sekin päivä vielä koittaa?
Minä myös rakastin kaikesta huolimatta veriseen loppuun asti.
Ex:kään ei oikein tiennyt miksi ei halua olla naimisissa kanssani.
Loppu onkin sitten hienosäätöä.
Vielä ei tosin olla saatu raadeltua toisiamme hengiltä.
Ehkä sekin päivä vielä koittaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä on helvetti kotona, kun tehdään eroa. Taivas on ulkona, kun hoidetaan asioita julkisella paikalla.
Koska kiltti mies haluaa säilytää kiltin maineensa, vaikka hänen sisällään asustaa pah......
Itse olen seurannut erittäin läheltä fiksuja ja sivistyeitä eroja. Niissä on muistettava vain pari asiaa:
1) Täytyy osata luopua
2) Täytyy osata luopua
Vaikka rakastaisi.
Ellei osaa luopumisen jaloa taitoa, kaikki menee pieleen, kaikesta tulee vaikeaa sekä itselle kuin exälle kaikille sukulaisille, ystäville, tuttaville.
En osaa luovuttaa omaa lihaa ja verta olevia lapsiani jonkin psykopaattisen ja väkivaltaisen juopon käskytettäviksi!!
Se oli ns."äidin" valinta enkä mä sille mitään voinut!
Mikseivät edes huonot äidit osaa luopua lapsistaan?
Ja miksi perkeleessä sossu siunaa tämän vääryyksistä suurimman???!!!
On jumalauta vielä kirveellä paljon töitä tässä maassa!!
En ole väkivaltainen, psykopaattinen juoppo! Kaikkea muuta. Love&Peace.
Ns. huonot äidit eivät osaa luopua lapsistaan - ööööö, yllätys yllätys - sen takia, etteivät osaa luopua!
Ilmanmuuta luopuisin lapsistani avioerotilanteessa, jos se olisi lasteni paras. Jos lasten isä osaisi huolehtia edes heidän arkipäivistä tarpeistaan. Ja rakastaa/välittää. Mutta kun ei. Ei lähellekään kuten minä. Eikä se ole ihme, sillä olen hoitanut lapsiani koko heidän varhaislapsuuden (ja vähän päälle) kotona. Mieheni ei välittänyt - hän loi uraa 24h/vrk. Vieraantui lapsistaan totaalisesti. Se oli hänen valintansa.
Tiedän kyllä yhden tuttavan tuttavan, joissa perheen äiti on väkivaltainen psykopaatti, miehelleen, lasten isälle. Mies pysyy liitossa, koska valtataistelu lapsista eron jälkeen jatkuisi kahta kauheampana. En osaa sanoa asiaan yhtään mitään. Muuta kuin, että väkivalta on syvältä. Samoin kuin liiallinen alkoholinkäyttö.
Miksi isät vaikenevat väkivaltaisista puolisoistaan? Siksikö, kun yleensä ovat fyysisesti vahvempia?
Mutta silti; jos nainen ei osaa luopua lapsistaan ja käyttää heitä vihan välikappaleena miestä kohtaan - - - niin sitten miehen kannattaa luopua, vaikka se olisi periaatteessa väärin kaikkia kohtaan. Sillä ihmisiä on joskus helppo hämätä...: Jos osoittaa suurta mielenkiintoa- toinen on sitä vastaan. Jos on välinpitämätön, toinen on sitä vastaan. Eli jos tekee psykopaatille selväksi, että luopuu koko touhusta; "ota vain lapset itsellesi, ok. minulla onkin niitä ja näitä kiireitä, sitä sun tätä, en oikein PYSTYISIKÄÄN heistä huolehtimaan. Toinen saattaakin kääntää kelkkansa oitis: "mitä vid*ua aiot luistaa velvollisuuksistasi"? Ja mikäli toinen luovuttaa, ei voi enää käydä valtataistelua. SE on todella paha juttu psykopaatin mielestä...