Mulla ol hauska karaokeilta. Ihan issekseen viihdyin omassa seurassain. Kun oon oppinut että minä elän mun elämää, toiset omaansa.
Sen verran karaokejuontajille vinkiksi kun tuotta heinäseipäitä mukananne, valmentakaa niitä olemaan sitten muita kuin variksenpelättimiä.
Inhoan nyrkkiin naureskelelijoita. Miltä susta olisi tuntunut itsestäs jos olisin alkanut sulle hirnuu, korppina laulus aikana? Olisi mennyt oma vakanssisi kuralle!
Tietoksi, olen saapasjalkakissa, jonka saappaisiin ei muut pääse, eikä niitä ole nyljetty krokotiilin, eikä kärmeennahkoista. Teen oman esitykseni minuna, en kenenkään häipeijän näkökulmaa peläten!
Ah, mä nautin ja hyvä ihmiset saavat vähän aikaa miettiä, voiko elämä olla noinkin hauskaa? Mutta kattelemalla kouriinsa kikattelijoita, tulee aina sama tylsä fiilis, kelle vain.
Voi sinnuukin. Pysy kotonas, ei tuo nyt niin hääviltä näyttänyt tai kuulostanut sinunkaan tuulessa suhiseminen. Olkinainen, olkinainen, mites se jatkuukaan?
Seuraavan kerran naamas nähdessäni, tulen puhuttelemaan, nyt pääsit vielä vähällä! Kuka puhuu ryppyotsaisesta karaokesta, ne jotka sitä nyrkkien suojissa toisiaan pilkkaa. Mutta takahampaaskin nauro, ei voinu olla erottamatta sun näytelmääs pöydässä. Muttei ilosta vaan häpeästä. Outo yhdistelmä? Että tämäkin vielä - säädöt oli muuten hyvä säätäjä syvältä...!
Sen verran karaokejuontajille vinkiksi kun tuotta heinäseipäitä mukananne, valmentakaa niitä olemaan sitten muita kuin variksenpelättimiä.
Inhoan nyrkkiin naureskelelijoita. Miltä susta olisi tuntunut itsestäs jos olisin alkanut sulle hirnuu, korppina laulus aikana? Olisi mennyt oma vakanssisi kuralle!
Tietoksi, olen saapasjalkakissa, jonka saappaisiin ei muut pääse, eikä niitä ole nyljetty krokotiilin, eikä kärmeennahkoista. Teen oman esitykseni minuna, en kenenkään häipeijän näkökulmaa peläten!
Ah, mä nautin ja hyvä ihmiset saavat vähän aikaa miettiä, voiko elämä olla noinkin hauskaa? Mutta kattelemalla kouriinsa kikattelijoita, tulee aina sama tylsä fiilis, kelle vain.
Voi sinnuukin. Pysy kotonas, ei tuo nyt niin hääviltä näyttänyt tai kuulostanut sinunkaan tuulessa suhiseminen. Olkinainen, olkinainen, mites se jatkuukaan?
Seuraavan kerran naamas nähdessäni, tulen puhuttelemaan, nyt pääsit vielä vähällä! Kuka puhuu ryppyotsaisesta karaokesta, ne jotka sitä nyrkkien suojissa toisiaan pilkkaa. Mutta takahampaaskin nauro, ei voinu olla erottamatta sun näytelmääs pöydässä. Muttei ilosta vaan häpeästä. Outo yhdistelmä? Että tämäkin vielä - säädöt oli muuten hyvä säätäjä syvältä...!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Karaokelaulajat kiukuttelivat lauluvuorojen vähyydestä, että kuinka monta lappua mulle on tuotu ja vuoroja ei vaan tipu, eilinen ilta loistava muuten, oli NUORIA koulunsa ovet sulkeneita vastavalmistuneita, ylioppilaita, viehkeät asusteet päällänsä, nuoret miehet puvuissaan tyylikkäinä, Innolla yksin ja yhdessä He lauloivat upeita uusia biisejä.Mahtavan paljon todella hyviä laulajia heissä..37 laulajaa, ravintola-asiakkaita n.100 ..illan lopuksi halaukset ja kesäloman toivotukset...Kaikille valmistuneille ja ylioppilaille PALJON ONNEA VAAAAAAAN
Ei ryppyotsaisia manipuloijia, pöydästä kyttääjiä, pirun arvostelijoita, vaan hulvaton NUORTEN ilta! lisää tällaista! t. wanhempi KJ Female
Mä kunnioitin ylioppilaita olemalla pois arvon persoonassani heidän illastaan!
Lakki on kiva painaa ekakertaa päähän, sen jälkeen tulee turpaan, jos uskaltaa toisen kerran laittaa luntaharjanteelle. Koettu on.
Suotakoon se ensikerran ilo kaikille! Jopa karaokessakin.
Femalesta mulle tulee mieleen aika outo visio. Femakko, lemakko, emakko vai ni- fe- sä- ... sti?
Minä hoidan itse tämän asian, en tarvii arvailijoita ja olettajia.
Tai ilman? Mitä ihmeen ystävänpäiviä tarvitsee viettää kerta vuodessa, äitien, isien tai jotain halloweeni. Joka päivähän sitä juhlaa riittää jos vain haluaa. Tirsk! tirsk. Mä oon tästä mun kertomastani jutusta loukkaanut tosi syvästi, sillä tunsin ...
Ikinä ei illoissasi mua näy, vaan etpä varmasti kaipaakaan, koska sanon sanan tai kaksi!.
Kierretään eri ellipsillä nyt - ! Eiks oo kivaa???
KYNÄKLOPIN KIRJOITUKSESTA PITÄIS YMMÄRTÄÄ, PITÄIS OLLA TIETEN JOKU FROFESOORI ASESSOORI VAI MIKÄ SE OLI ETTÄ YMMÄRTÄIS..
kun ton verran sait hienoja sanoja peräkkäin!
Laula vielä, niin se kuulostaa hienommalta, uskottavammalta, eikö niin?
mitään tarvii ymmärtää, sehän on ihan tillentallen, eikäkö siis tillintallin.
Eihan häntä tarvitse ymmärtää.. Ei siitä. Sulla on suomenkieli vielä heikommassa jamassa.
Sitä mieli, mitä ulosanti. Ymmärtämättömyydestä on kiva syytellä ja herjata muita.
Miettikääs miten hauskan helppoa on sanoa; Toi on niin tyhmä, että mä en ymmärrä ollenkaan mitään - mitä "toi" kertoo. Tai on kertovinaan."
- Syvällä tiedon sopukoissa toista herjaava kertoo näin itsestään: "Minä olen niin tyhmä että en ymmärrä mitään, ja vielä tyhmempi kun halua edes selvittääkään mitään, tai kaikkein tyhmin kun en osaa edes tässä kohdin pitään suutani kiinni. Häpeän itseäni, mutta en kestä sitä, joten yritän parilla pahalla sanalla mollata ton toisen." Ja kun otetaan joku syyniin ja aina auotaan eriparialaleukoja, niin sitä sanotaan toisen mitätöinniksi, vaikka kyseessä on oma itsetunto-ongelma.
Lisää saan aivojumppaa, miten te?
Kieltämättä mä olen vähän alkanut provoilla. Mutta kun te olette niin hauskoja keskustelukumppaneita. Ihan oikeasti!
Ei kai kaikki tänne kirjoittajat sentään ole tillintällin?
Aika moni kuiteskin.
halutaan, niin jos kysymys kuuluu että mitähän TUOSTAKIN pitäisi ymmärtää, niin ei siihen mitään häntää tarvitse sotkea.
ei ole kyse tuostakin, vaan kyse on hänestä.
Siinä tosi olennainen ero!
Saivarrellaan ihan vapaasti vaan, kyll' käy...
Aloin miettiä sanaa saivarrellaan. Ei sama kuitenkaan varrella virran. Sai varrellaan, laulun raikamaan, linnutkin vaikenemaan. Toinen sai varrellaan pokattua mitalit, vangiten hetkeksi kuplat hajoavat. Ensimmäinen sai varrellaan, nokkosen noukkaisuja, polkiessaan polkua kapeaa, jotta toinen sai varrellaan, tietä sileää kulkea toisen imussa pyöriseskellä, ilman nokkosen ainuttakaan nipistystä.
Ensimmäinen oppi, mitä opetusta sai varrellaan elämän, toinen oppi, miten sai varrellaan karkeasta pehmeän ja harhasta palkinnon, tuntematta pistojaan sisimmässään, eläen voimasta saivarrella.
niin oli puhe nimenomaan tuostakin, eli siis kirjoituksesta.