Onko kukaan muu huomannut, että parin vuoden työkokemus yliopistolta (tutkimushommista) näyttäisi olevan paha miinus haettaessa työtä yksityiseltä sektorilta?
Luulisi, että sellaista arvostettaisiin, koska se on kuitenkin aika itsenäistä ja vaativaa, mutta eipä vaan työnantajat tykkää. Joissakin työhaastatteluissa on melko suoraankin vihjattu, että eipä sulla taida olla kokemusta "oikeasta työstä", ja niin on sitten jäänyt se paikka saamatta.
Luulisi, että sellaista arvostettaisiin, koska se on kuitenkin aika itsenäistä ja vaativaa, mutta eipä vaan työnantajat tykkää. Joissakin työhaastatteluissa on melko suoraankin vihjattu, että eipä sulla taida olla kokemusta "oikeasta työstä", ja niin on sitten jäänyt se paikka saamatta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hain vuosi sitten erästä paikkaa amk:sta ja paikkaa haki mm. erään suomalaisen yliopiston erään laitoksen amanuenssin sijainen. Itse olisin pitänyt häntä hyvinkin pätevänä työhön (kyse oli opinto-ohjaukseen läheisesti liittyvästä työstä), mutta häntä ei oltu kutsuttu edes haastatteluun.
Työnantajapuolella takuulla tiedettiin, mitä amanuenssin työhön voi kuulua (haastattelutilanteessa kaikki olivat vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita), mutta he eivät joko halunneet yliopistossa kovin pitkään työskennellyttä tai sitten haussa oli joku muu mennyt vähän pieleen.
...vaan myös akateeminen koulutus tuntuu olevan haittana!!! Itselläni ainakin tuntuu olevan niin, että useimpiin paikkoihin tunnun olevan enemmän tai vähemmän ylikoulutettu...
Yliopistokokemuksesta on etua vain haettaessa töitä yliopistoista, Suomen akatemiasta tms. organisaatiosta. Sen piirin ulkopuolella teoreettisen filosofian aineopinnot haiskahtavat pahasti - samoin tutkimusapurahakaudet. Ehkä ajatellaan, että hän hakee paikkaa vain, koska ei ole onnistunut uusimaan apurahakauttaan.
Yliopiston jargon siitä, että laajaa sivistystä arvostetaan, on pyllystä. Sitä arvostaa vain yliopisto itse. Muualla kaupallinen ja tekninen osaaminen rules. En pidä sitä mitenkään hyvänä asiana, mutta onpahan tullut työmarkkinoilla todettua.
Tekninen ja kaupallinen koulutus rules ja hyvä niin. Se perustuu realismille eli aitoja osaajia (jotka tekevät tulosta) tarvitaan. Arvostan myös kaikkia yliopiston käyneitä, mutta moni heistä on lukenut turhia aineita joita ei tarvita.
Suomessa yleisesti ottaen koulutusta ei arvosteta, koulutusta toki vaaditaan muttei arvosteta rahallisesti.
Tämä johtuu liian vasemmistolaisesta politiikasta joak suosii työläisiä ja työttömiä. Tulisikin taistella koulutettujen puolesta SAK/SDP mafiaa vastaan. On saatava paremmat tulot kun on kouluttautunut.
Tutkimustyöhönhän hakeutuu moni mielellään koska kokee tutkimisen helppona/rentona/vapaana/mukavana työnä verrattuna "oikeaan työhön"
Siksipä firman työnantajakaan ei välttämättä arvosta tutkijaa, koska tietää tutkimisen mukavavuuden verrattuna vaativampaan/stressaavampaan "oikeissa työpaikoissa tehtyihin oikeisiin töihin".
Kyllähän sitä jotkut ainakin teknisellä ja kaupallisella puolella tuntuu pääsevän ihan hyvin "oikeisiin töihin" yliopistoltakin. Riippuu tietysti paljon siitäkin, mitä on tullut tutkittua ja opetettua. Voi tietysti olla, että jos on hyvin pitkäksi aikaa jäänyt yliopistolle, ei sitä kaikki katso hyvällä.
Vielä vaikeampaa "kunnon hommiin" pääseminen tuntuu kuitenkin olevan silloin, jos on jämähtänyt johonkin jämäpaikkaan useammaksi vuodeksi epämääräisiin pätkätöihin. Silloin voi olla vaikea päästä myös arvostetumpiin valtion laitoksiin.