Mitäs mieltä olette yleisesti yhteenmuuttamisesta, miten ko asian voisi ottaa esille? Tuntuisiko esim. miehistä kummalliselta, jos nainen ottaa sen esille? Olemme olleet yhdessä vähän vajaa vuoden, josta olemme suurimman osan asuneet käytännössä saman katon alla. Ongelma on vain se, että aina pitää toisen postit hakea ja jotain tavaraa jos puuttuu..ja itse asun todella pienessä asunnossa. Eli kun kerta itselläni olisi haluja muuttaa yhteen kun kerta yhdessä muutenkin asutaan, toinen on tietysti että aika kallis varasto on tämä hänen asuntonsa ja kolmas..tänne asuntoon ei yksinkertaisesti mahdu. Tuntuu ihan masentavan siivous, ku hyvä ku persettä mahtuu kääntää=D Eli joka paikassa on tavaraa ja mikään tavara ei oo oikee hyvässä paikassa. Olenkin siis miettiny, että kysyisin mitä hän on ajatellut miten olisi sopiva aika..mutta jotenkin en tohdi, ja olen itse ehkä vähän vanhanaikainen, että pitäisin miehen aloitteesta enemmän. Mutta toisaalta minä olen se, joka täällä siivoaa, niin hän ei ehkä näe sitä ahtautta muuten kuin sitten ku joutuu tavaroita siirtelee koko ajan ja jotta saa jonku tavaran, nii pitää siirtää miljoonaa muuta. Miten kysyisin tätä, vai astunko nyt sitten miesten mannuille jos kysyn?=) Hän on kyllä sanonut, että saisin itsekin sanoa tunteitani ennen kuin hän sanoo, joten tässä sitä oliskin sitten kerrakseen rakkaudentunnustusta -hieman eri muodossa tosin. Ehkä sitä tavallaan "pelkää", että jos toinen onkin ajatellut että vaikka vuoden päästä tms..mut en tietysti katso, että vastaus missään muodossa on väärä. Jos hän haluaa, että ollaan vielä näin, nii se on tietysti mielestäni ok myös. Pitää tosin laittaa se varmaan siivoomaan, niin tietää viimestään mistä puhun=) En tosiaan itse raaski isompaan muuttaa, joko se olisi huono asuinalue tai sitten kallis vuokra (olen opiskelija). Mitä mieltä olette?
Yhteenmuutosta
pohdintaa
8864
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ihan kummalliselta että tuommosta on vaikee kysyä. Kai meitä ihmisiä vaan on niin erilaisia. Jos rakastatte toisianne niin eikös se ole mukava suunnitella yhteistä pesää?
Onhan se mukava jos mies tekee aloitteen, meillä se tapahtui noin kuukausi tapaamisesta. Mutta yhtä hyvin sinäkin voit sen ottaa puheeksi.
Niinhän se itsestäkin hassua on, mutta jotenkin sitä kuitenkin ujostelee tuossa=) Oon ite vähän näissä asioissa jotenkin ujo, en oikein tiedä miksi. Muuten kyllä voin tunteista puhua, mut ehkä sitten tämmöset "isot" tulevaisuuden asiat jotenkin jännittää. Hassultahan se kuulostaa. Pitää varmaan ottaa härkää sarvista ja kysyä, sittenhän se selviää mitä toinen on asiasta ajatellut=)
niin miksette punkkaa siellä miehen asunnolla? Vai onko sekin yhtä pieni?
Siinä tapauksessa olisikin sama muuttaa saman katon alle, itselläni nimettäin on niin paljon tavaroita, joita käytän arkena. Hänellä on isompi asunto, mutta hän tarvitsee yllättäin miehenä vähemmän arkena kaikenlaista kosmetiikkaa ynnä muuta. Itselläni on vielä koira, joten pitäisi kaikki koirankin tavarat viedä sinne ym. Ja se asunto on kauempana keskustasta. Ehkä nämä ovat tavallaan vetäneet meidät minun pienempään asuntoon.
Vuokrakämppiä on tarjolla eikä opiskelut sotke muuttojärjestelyitä.
> Itselläni on vielä koira, joten pitäisi kaikki koirankin tavarat viedä sinne ym.
koiran tavarat?
kaulapanta, ruokakuppi, ruuat ja vesikuppi, kynsisakset ja harja?
vai mitä muuta se oikein käyttää. ei tuossa nyt liikaa tavaraa ole muuttoa ajatellen...
ja meikit, et kai kanna niitä yksitellen, vaan kai ne nyt johonkin pussukkaan / säkkiin saa kasattua kuljetusta varten.
Itse ehdotin miehelleni puolenvuoden yhdessä olon jälkeen yhteen muuttoa, koska käytännössä hän oli asunut jo 4 kk luonani. Seuraamus päivän mykkäkoulu (pelästyin tosi pahasti). Kaksi viikkoa siitä hän vain ilmoitti sanoneensa asuntonsa irti ja toi tavaransa luokseni ilman neuvotteluja ajankohdasta.. itse olin ajatellut että myöhemmin mutta ajattelin vain että oltais puhuttu mitä kumpikin haluaa.. no kävihän se näinkin mutta enää en ota asioita esille.. saa itse ottaa seuraavat askeleet. Toisaalta joillakin miehillä se sanominen on yhtä vaikeaa kuin naisella..joten voi olla että saa odottaa koko ikänsä. :)
No me itseasiassa muutamme nyt yhteen. Mieskin oli pohtinut asiaa jo pitkään. Tulee kyllä helpommaksi, kun ei tarvitse aina toisen posteja olla hakemassa ynnä muuta..ja se on tärkeintä, että kummallakin on se koti..eikä se, että toisen koti on vaan koti ja toinen sitten vain..tyhjänä. Tietysti myös tuntuu turhalta maksaa vuokraa toisesta asunnosta, kun se on jo sen yli puoli vuotta ollut täysin tyhjillään..ja sitäkin ennen puolikäytössä jo pitkään. Onneks hyppyä ei siis suureen tuntemattomaan tule, homma jatkuu ihan samalla tavalla mutta vain hieman helpommin. Ei se kysyminen niin vaikeaa ollutkaan, vaikka ujostutti jotenkin=) Ja jollekkin aiemmalle tiedoksi, minulla tosiaan on koko ajan käytössä todella paljon tavaraa, joten siinä vaiheessa on melkein sama viedä loputkin kamat. Kunkin tavallaan;)