Olen eskariope pikkuisessa kyläkoulussa. Eräs naisopettaja on koulun henkinen johtaja ja työskennellyt samassa koulussa yli 30 vuotta. Itse olen ollut tässä työpaikassa noin 3 vuotta. Edeltäjäni irtisanoutui, koki, että häntä ei arvosteta eikä kuunnella. Minut jätetään ulkopuolelle, ei vastata aina edes tervehdyksiin, info ei kulje minulle asti, työtäni vähätellään. Eskariopet ovat rehrotin sanojen mukaan aina vetäytyneet heidän koulussaan omiin oloihinsa, enkä ihmettele! Olen kiltti ja ystävällinen. Tämä vanhempi naisopettaja suosii joitakin koulunkäyntiavustajia ylenpalttisesti, mutta on usein aika ilkeä minulle. Kyselee, pystytkö tähän jne. Valmistuin kasvatustieteen maisteriksi tänä keväänä. Kevätkahvilla muistettiin sijaista, joka jäi pois, sekä avustajaa, joka valmistui koulunkäyntiavustajaksi, mutta minua ei mitenkään. Työyhteisö on pieni, alle 10 hlöä. Nyt olen lomalla, mutta silti surullinen ja loukattu. Syyllistän itseäni koko ajan, vaikka kaikki järjelliset perusteet puhuvat sitä vastaan, että olisin tehnyt mitään väärää. Tämä varsinainen kiusaaja on tasapainoton ja epäkypsä. Uskon toisten pelkäävän häntä vaikka hän onkin muille mukava. Tosin ailahtelevainen heillekin joskus. Olen aivan hukassa, en tiedä mitä tekisin. Turhaa on pienessä kunnassa alkaa nostamaan kissaa pöydälle.
Opehuoneessa kiusataan...
Eskari
4842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...tosi paljon! Koeta jaksaa. Ja jos mitenkään voit, niin HAE MUUALLE! Tietysti on ikävää, jos sinä joudut vaihtamaan työpaikkaa, vaikka et ole itse tehnyt mitään pahaa, mutta se voi silti olla se kannaltasi paras ratkaisu: sinulle on tarpeen se, että sinua arvostetaan!
Se kevätkahviasia tosin: sellaisilla ehkä onkin tapana muistaa nimenomaan niitä, jotka lähtevät pois, valmistuvat tai saavuttavat vaikka sellaisen virstanpylvään kuin 20 vuotta työkokemusta. Eli ehkä kyse ei olekaan siitä, että koulun johto ei sinua arvostaisi?
Voimia sinulle! Toivon tosi paljon, että voisit nauttia kesästä ja unohtaa nuo työasiat ja mennä syksyllä töihin (ehkä jopa johonkin muuhun paikkaan...?) vahvana ja lannistamattomana.
tuossa työpaikassa, keskity vain luomaan hyvät suhteet lapsiin, heidän hyvinvointiinsa, ja saa kaikki ilo puhtaasti työstä. Jos tämä naishenkilö on ollut samassa työpaikassa jo 30 vuotta, niin kaipa hän muutaman vuoden päästä jää eläkkeelle tai edes osa-aikaeläkkeelle?
ihanasta tuesta! Mikäli minulla olisi vaihtoehto, etsisin toisen työn. Tässä on vaan niin mukavat työ- ja loma-ajat lasten kannalta, työpaikka on myös vakituinen (iso asuntovelka niskassa...)
Siitä kevätkahvista vielä... loukkaannuin vain siitä, että muita samana keväänä valmistuneita muistettiin, mutta ei minua, vaikka se oli työyhteisössä tiedossa, että valmistuin maisteriksi. Tilanne oli todella kiusallinen.
No, ehkä tämä tästä joskus selkiää. Viestisi lohdutti!! Ihanaa kesää sinulle!!
Kautta aikojen koulujen opettajien huoneet ovat olleet opettajien "helvetti" paikkoja, jossa juorutaan oppilaat ja oppilaitten vanhemmat. Voisin suositella erästä kirjaa, jossa erästä opettajaa kiusattiin ja hän jäin eläkkeelle ennen aikojaan. Kirjan nimi on "Kasvoton nainen". Se kertoo tämän naisopettajan opettajana olo ajan. Kollegojen nimet on kirjassa peitenimillä. Lainaa kirja kirjastosta.