Jos olet onnellinen

Mutta,jos en ole sinkku.Saako silloin kaipailla??Mitäs sanot Sepi?Onko se luonnollista?Kaipaan yhtä "soittajaa"......

kuulolla? kirjoitti:

Mutta,jos en ole sinkku.Saako silloin kaipailla??Mitäs sanot Sepi?Onko se luonnollista?Kaipaan yhtä "soittajaa"......

Minkäs me tunteillemme mahdamme. On kokonaan eri asia jos varattuna ryhtyy pitämään yhteyttä kaipauksensa kohteeseen, siinä käy helposti niin että kohta ei ole omaa eikä vierasta. Sinuna minä lähestyisin häntä vanhana ystävänä ja ainakin yrittäisin pitää frendipohjan suhteen päävaikuttimena. Ihmisellä saa ja pitääkin olla ystäviä. Mikäli sinusta tuntuu että et pysty pelkkään ystävyyteen, niin mielestäni on parasta että kaipailet vain hiljaa mielessäsi ja elät täyttä elämää nykyisesi kanssa.
Minä olen onnistunut tässä hommassa ja uskon että se onnistuu sinultakin kunhan pidät jalat tukevasti maassa. Meillä on varmaan kaikilla vastaavia kokemuksia. On ehkä erottu turhan hätäisesti ja jälkeen päin kaduttaa...
Ihmiset irtisanovat nykyisin ihmissuhteitaan melko kevein perustein. Aikoinani minulla oli tapana antaa hääsoitoistani seitsemän vuoden "työtakuu" mutta tämän päivän kyseenalainen ennätys on neljä kuukautta. Nykyisin minusta onkin tullut melkoisen kyyninen näissä hääsoitto asioissa. Järjestetään häät koska on kiva pitää juhlat ja sitten kun tulee se ensimmäinen erimielisyys ollaankin jo eroamassa. Minusta se ei ole aikuisten touhua...
Tässä oli minun mielipiteeni, mutta huomaa että se on vain minun mielipide. Sinä itse vastaat elämäsi ratkaisuista ja jos hakkaat päätäsi seinään niin se on sinun pääsi johon sattuu. Ei kukaan eikä mikään instanssi voi päättää näistä asioista puolestamme.
Toivon sinulle malttia ja tervettä harkintaa tässä asiassa.
terveisin: seppo

old_profile_47054 kirjoitti:

Minkäs me tunteillemme mahdamme. On kokonaan eri asia jos varattuna ryhtyy pitämään yhteyttä kaipauksensa kohteeseen, siinä käy helposti niin että kohta ei ole omaa eikä vierasta. Sinuna minä lähestyisin häntä vanhana ystävänä ja ainakin yrittäisin pitää frendipohjan suhteen päävaikuttimena. Ihmisellä saa ja pitääkin olla ystäviä. Mikäli sinusta tuntuu että et pysty pelkkään ystävyyteen, niin mielestäni on parasta että kaipailet vain hiljaa mielessäsi ja elät täyttä elämää nykyisesi kanssa.
Minä olen onnistunut tässä hommassa ja uskon että se onnistuu sinultakin kunhan pidät jalat tukevasti maassa. Meillä on varmaan kaikilla vastaavia kokemuksia. On ehkä erottu turhan hätäisesti ja jälkeen päin kaduttaa...
Ihmiset irtisanovat nykyisin ihmissuhteitaan melko kevein perustein. Aikoinani minulla oli tapana antaa hääsoitoistani seitsemän vuoden "työtakuu" mutta tämän päivän kyseenalainen ennätys on neljä kuukautta. Nykyisin minusta onkin tullut melkoisen kyyninen näissä hääsoitto asioissa. Järjestetään häät koska on kiva pitää juhlat ja sitten kun tulee se ensimmäinen erimielisyys ollaankin jo eroamassa. Minusta se ei ole aikuisten touhua...
Tässä oli minun mielipiteeni, mutta huomaa että se on vain minun mielipide. Sinä itse vastaat elämäsi ratkaisuista ja jos hakkaat päätäsi seinään niin se on sinun pääsi johon sattuu. Ei kukaan eikä mikään instanssi voi päättää näistä asioista puolestamme.
Toivon sinulle malttia ja tervettä harkintaa tässä asiassa.
terveisin: seppo

Kiitos mukavasta ja ennenkaikkea asiallisesta vastauksesta.Täällä ei useinkaan saa kunnon vastauksia tämän tyylisiin kysymyksiin,vaan useinmiten olet huora tai lumppu,jos satut ilmaisemaan tällaisia tuntemuksia.Mielipiteitä on niin monta,kun on kirjoittajaakin.....Ystävänä haluan hänet pitääkin,mutta tunnen että pilaan ystävyytemme,jos näytän ulospäin,mitä sisimmässäni tunnen.