Jos haluat päteä jonkun silmissä niin millä juuri sinä pädet? Lihaksilla, autolla, ammatilla, älyllä, kitaristin taidoilla, huumorilla, naisilla vai peräti pappatunskalla?
Millä pädet?
Tuukka
20680
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Minä päden lihaksilla, autolla, ammatilla, älyllä, kitaristin taidoilla, huumorilla, naisilla ja tilanteesta riippuen jopa pappatunskalla.
uunipotuilla,... mä muistin!!!
Löytyy muutama yhteinen paperi nobelistin kanssa ja pari maailmanennätystä. Sekä ne edelliset saavutukset.
Joskus saa hyvät naurut kun joku nainen selittää että tämä ei ole ollenkaan tarpeeksi.
Elämä on hauskaa, toisinaan.
pätemättömyydelläni. Brassailu ei oo mun juttu, tosin ei mulla kyl ees olis pahemmin millä brassailla joten ehkä se on ihan luonnollista.
Ei oo millä päteä. Ölisen kovaäänisesti sen sijaan.
Olen tuota pohtinut nuorempana paljonkin liittyen ammatinvalintaani. Ensin piti päästä kouluun johon oli vaikea päästä, viis siitä että kiinnostiko ala ollenkaan. Toiseen kouluun menin sitten sen takia mitä oikeasti halusin tehdä. Sitten tuli kriisi ja pohdinnat että miksi haluan tehdä tätä työtä ja oliskohan siellä pohjalla jonkinlaista pätemisentarvetta. Kai se ammatti jonkinlaista tarpeellisuuden ja elämän merkityksen tunnetta minulle antaa. Siitähän se pätemisen tarve kai tulee eli haluaa kokea olevansa tarpeellinen ja tärkeä yhteisössä.
pitkällä tukallani :_D
Päteä kun ei ole mitään millä päteä.
Muutaman kerran olen joskus tukkinut jonkun turvan sillä tosiasialla (jolla ei nykyään ole isompaa merkitystä) ettei minun lapseni ole äpäriä.. ei edes melkein (naimisiin menty raskausaikana).
Mutta tosiaan, eipä ole paljoa pätemisen aiheita eikä kyllä tarpeitakaan. Moon tavis. Hei mä taidan päteä tuolla :)
Avioliitto on vain yksi virallinen asiakirja. Nykymaailmassa ihan sama ollaanko naimisissa lasten syntymähetkellä vai ei. Toki avioliitto on merkittävä ja pyhäkin asia, silloin kun osapuolet ovat tosissaan ja rakastavat toisiaan. Mutta ei ole sen huonompi asia vaikka pari ei olisikaan naimisissa kun lapset syntyvät, he ovat samalla viivalla kuin avioparitkin.
Kertaa kohteena oli sellainen jonka tiesin ettei se ollut naimisissa ekan lapsen kohdalla. Jostain syystä se sitten alkoi mulle elvisteleen ja kun ei mua tuntenut niin vaihjaili au-lapsista yms vaikka mitä pönkittäen itseään, tarkoittaen ilmeisesti että minä olen huonompi ja lapset äpäriä tms. Meni sen turpa tukkoon sitten heti kerrasta kun latasin tosiasiat pöytään, ja hän osoittautuikin sillä omalla asteikollaan minua huonommaksi. Se oli hauska hetki :)
Ei tuolla avioliitolla nykypäivänä niin merkitystä ole. Mulle sillä kyllä oli. Halusin ehdottomasti olla naimisissa ennen kuin lapsia aletaan tekeen. Se ikään kuin varmistaa että tiedetään mitä ollaan tekemässä, ja ehkäpä vahvistaa yrittämisen halua enemmän.
Kyllä au-porukkaa kuitenkin vieläkin hieman kieroon katsotaan ettei ne nyt ihan samalla viivalla vielkään ole. Touho on kyllä muuttunut vaikkapa 50-lukuun verrattuna ja muuttuu vielä lisää.
"Kyllä au-porukkaa kuitenkin vieläkin hieman kieroon katsotaan ettei ne nyt ihan samalla viivalla vielkään ole. Touho on kyllä muuttunut vaikkapa 50-lukuun verrattuna ja muuttuu vielä lisää."
Voipi olla, mutta toisaalta nykyään avoliitot ovat yleistyneet. Kaikilla ei ole tarkoituskaan mennä naimisiin. Niissä tapauksissa he ovat kuitenkin aika lähellä aviopareja.
koskaan ollut tarvetta päteä kenenkään edessä.
Jos sellaista tarvetta olisi, niin olisin ihan varmasti väärässä seurassa jos ei ne ihmiset kerran hyväksyisi minua omana itsenäni.
Eikö oman osaamisen tai muun hyvän esilletuominen liity omaan itseen?
koskaan läheisten, rakkaimpien ihmisten seurassa tarvinnut tuoda esiin osaamisiani, korostaa hyviä puoliani tai päteä muillakaan tavoin. Olen vaan ollut. Toiset ovat silti huomanneet minusta jotain, vaikken tarkoituksellissti ole näitä piirteitä koittanut mainostaakaan.
päteä millään tai kenellekään. En ole kilpailuhenkinen. Se ei kuitenkaan poissulje sitä seikkaa että nautin mikäli ulkonäköäni, autoani tai tekemisiäni kehutaan. Mutta en hakemalla hae huomiota noista asioista.
Jos haluaisin hurmata esim jonkun niin yrittäisin tehdä sen sanoilla ja persoonallani. En pidä ajatuksesta että joku ihastuisi minuun pelkän ulkonäköni, tittelini tai autoni vuoksi.
ihan millä vaan. Oottehan te kaikki lukeneet mun kommentteja.
aina työhaastattelussa. Pitäiskö sitä päteä jossain muualla?
Niinkuin tuossa aiemmin jo yritin sanoa: jokainen haluaa olla tarpeellinen(muutenkin kuin työn kautta)ja se on sitä pätemisen tarvetta. Tässä on vähän sama juttu kuin kateellisuudessa. Sitä ei haluta tunnustaa vaikka se kuuluu ihan normaaliin ihmisen elämään.
mä päden sillä, missä olen hyvä eli olemalla oma itseni. Mä olen sen verran itserakas, että olen aina luottanut sen olevan paras toimintatapa.
voin sanoa olevani melko pätevä tanssijana...