Petin avomiestäni maaliskuussa, kun olin kännissä ja tapasin yhden ihastukseni. Meillä ei ollut mennyt kovin hyvin muutamaan kuukauteen ja seksiäkin oli harvoin. Kerroin hänelle tilanteen ja jatkoin tämän uuden miehen tapailua. Kunpa olisin silloin tajunnut puhaltaa pelin poikki ja yrittää tosissani korjata liittoni. No tyhmä kun olin niin en suostunut edes yrittämään avomieheni kanssa enää. Sain häneltä kukkia ja hän aneli minua takaisin, mutta kun olin niin sokea.
Nyt, melkein kolme kuukautta myöhemmin olen edelleen tiiviisti yhteydessä ihastukseeni ja meillä on todella mahtavaa yhdessä, mutta jokin puuttuu. Olen kiinnostunut hänestä, mutta kaipaan silti yhteistä elämäämme exäni kanssa. Olen hänestä mustasukkainen ja pelkään että hän löytää uuden, vaikka hän on sanonut ettei niin tule tapahtumaan pitkään aikaan. tottakai minun on se hyväksyttävä koska itsellänikin on toinen.
Jotenkin musta vaan tuntuu että tämä uusi ihastus ei tule olemaan minun osaltani kestävää. Tuntuu että kaikki muu ympäriltä unohtuu kun olemme yhdessä ja laiminlyön harrastukseni ym. hänen takiaan. Tuntuu että vain ja ainoastaan seksi näyttelee suurinta roolia tässä suhteessa.
Näen usein unia exästäni ja mietin häntä todella paljon. Viime viikonloppuna kannoimme exäni kanssa tavarani uuteen asuntooni ja se tuntui hyvältä, koska tiedän että hetki erillään voisi tuoda meidän tiemme vielä joskus yhteen. Sitten se miten kertoisin tälle ihastukselleni tilanteen on toinen juttu. Olen jo kertaalleen ottanut "eron" hänestä kun halusin miettiä asioita, mutta viikon päästä olimme taas yhteydessä minun aloitteestani. Hän olisi halunnut minun muuttavan luokseen, mutta minusta se olis vielä liian aikaista, kun en edes tiedä mitä haluan. Tämä on elämäni vaikein tilanne. Teen mitä tahansa niin jonkun sydän särkyy. eniten tämä satuttaa tietysti exääni ja minua. Olen niin pettynyt itseeni.
Nyt, melkein kolme kuukautta myöhemmin olen edelleen tiiviisti yhteydessä ihastukseeni ja meillä on todella mahtavaa yhdessä, mutta jokin puuttuu. Olen kiinnostunut hänestä, mutta kaipaan silti yhteistä elämäämme exäni kanssa. Olen hänestä mustasukkainen ja pelkään että hän löytää uuden, vaikka hän on sanonut ettei niin tule tapahtumaan pitkään aikaan. tottakai minun on se hyväksyttävä koska itsellänikin on toinen.
Jotenkin musta vaan tuntuu että tämä uusi ihastus ei tule olemaan minun osaltani kestävää. Tuntuu että kaikki muu ympäriltä unohtuu kun olemme yhdessä ja laiminlyön harrastukseni ym. hänen takiaan. Tuntuu että vain ja ainoastaan seksi näyttelee suurinta roolia tässä suhteessa.
Näen usein unia exästäni ja mietin häntä todella paljon. Viime viikonloppuna kannoimme exäni kanssa tavarani uuteen asuntooni ja se tuntui hyvältä, koska tiedän että hetki erillään voisi tuoda meidän tiemme vielä joskus yhteen. Sitten se miten kertoisin tälle ihastukselleni tilanteen on toinen juttu. Olen jo kertaalleen ottanut "eron" hänestä kun halusin miettiä asioita, mutta viikon päästä olimme taas yhteydessä minun aloitteestani. Hän olisi halunnut minun muuttavan luokseen, mutta minusta se olis vielä liian aikaista, kun en edes tiedä mitä haluan. Tämä on elämäni vaikein tilanne. Teen mitä tahansa niin jonkun sydän särkyy. eniten tämä satuttaa tietysti exääni ja minua. Olen niin pettynyt itseeni.
Vastaukset 15
Vanhimmat
vahingoniloinen, mutta yritän.
Siis:
Tuota se nyt tarkoittaa, kun sanotaan, että Elämä On. Se on just tuota: huomaa, tajuaa ja uskoo viimeinkin, että itse on tehnyt mokan. Virheitä sattuu myös itselleen, ei pelkästeen muille luusereille.
Tervetuloa vaan maanpinnalle, totuuksien äärelle. Joissakin tapauksissa pettymys itseensä on ainut keino kasvaa.
Jos sua yhtään lohduttaa, tuo ei välttämättä ole elämäsi kauheinta aikaa, kun joskus katselet taaksepäin. Voi olla, että pahempaakin on vielä tulossa.
Jumalauta minua v*tuttaa kaltaisesi halvat naiset.
Heti kun vähän kääntää selkäänsä niin ollaan naimassa jotain "ihastusta", prkl.
Minne on kadonnut toisen ihmisen kunnioitus?
Valitettavasti kaltaisiasi joutonaisia on paljon.
Vielä vuosi sitten olisin minäkin tuominnut sinut alimpaan helvettiin, mutta en enää. En ole ollut sen kummempi itsekään. Oma tilanteeni ei ollut noin seksivoittoinen, mutta yhtä kaikki en ollut rehellinen exälleni. Sitä ennen olin vannonut itselleni ja muille, ettei minulle niin kävisi koskaan ja että minulla on hyvin korkea moraali. Mutta niinpä vain kävi.
On turha olla tekopyhä. Arvostan kyllä todella paljon niitä, jotka aidosti pysyvät rinnalla vastamäessäkin ja vaikka eroavatkin, tekevät sen tyylillä, mahdollisimman vähän toista loukaten. Ellei itsellä ole kokemusta kiusaukseen joutumisesta, ei kannata puhua mitään, saati tuomita.
Muinsta lasten ei pitäisi seurustella vaan leikkiä nukeilla.
joo sama tilanne mulla mutta muijani teki samanlaisen tempun, eikä tosiaankaan ole siitä kertonut yhtään mitään muuta kuin ei kuulu enää mulle. yksi kaunis kerta puhelin soi ja se oli sitten siinä se. vituttaa vaan niin helvetisti ja sydäntä särkee valtavasti mutta minkäs teet, pakko vaan hammastapurren mentävä eteenpäin ja koitettava löytää elämänilo ja tarkoitus uudelleen...
3kk sitten avovaimoni jätti minut mutta ei kylläkään kertonut syytä meillä oli 2 lasta ja selitystä en ole sille asialle saanut miksi näin kävi... mutta veikkaisin jotain samantyylistä kuin sinulla on nyt menossa, vielä 2viikkoa sitten lähetin hänelle kukkia ja yritin vielä korjata välejämme siinä kuitenkaan onnistumatta, silloin sain jäätävän puhelinsoiton häneltä ja se oli viimeinen pisara meidän suhteessa, todellista rakkautta vaan ei voi unohtaa joten täytyy vaan jotenkin nyt luovia eteenpäin ja odottaa josko valo alkaisi taas paistaa risukasaankin.
Elämässä tekee väkisin virheitä. Kun lisätään johonkin hieman aikaa, saatetaan huomata, että se veikin parempaan suuntaan. Ei ehkä aina, mutta kuitenkin opit jotain itsestäsi ja ehkäpä osaat suhtautua eri tavalla tulevaisuudessa.
Sinä taidat toimia vaihtovirralla. Anteeksi julmuuteni. Olen harvoin ilkeä mutta nyt tekisi mieleni vähän piikitellä...
Kahdella tuolilla ei voi istua. Siinä putoaa varmasti tuolien väliin ja lätsähtää lattialle. Mistä sitten otat kiinni. Ei ole omaa eikä vierasta. Minusta sinun pitäisi nyt tarkkaan miettiä sitä mitä sinä haluat elämältäsi. Olet hankalassa valintatilanteessa ja sinun on itse tehtävä ratkaisusi. Ei ole sellaista instanssia tai auktoriteettia, joka voisi päättää tässä asiassa puolestasi. Pyydän anteeksi jos kuulostin julmalta, mutta näin asiat mielestäni ovat.
Tsemppiä!
toivottaa: seppo
niin olisikohan se sitten aika tosiaan ottaa niskasta kiinni ja valita se tie mitä haluaa oikeasti kulkea tulevaisuuteen, tosissaan jos sitä pitää kahta miestä niin äkkiä voi käydäkkin niin ettei enää ole kumpaakaan jos tosiaan huono tuuri käy. mutta koeta saada sinulle sopiva ratkaisu aikaiseksi ja ei se ruoho ole vihreämpää siellä aidan toisellapuolellakaan, tulee sekin aika vielä eteen kun nukutaan perseet vastakkain alkurakkaus on sitä huumaa ja seksiä pitää harrastaa kokoajan... mikä on ihan kivaa. ja kaikki muu maailmassa unohtuu kunnes taas joskus sitä tipahtaa jaloilleen ja huomaa olevansa taas samassa tilanteessa mistä joskus halusi pois...
huomasin sen itsekkin että ei se huuma kauaa kestä sen uudenkaan kanssa, ei mennyt vuottakaan kun olin taas samassa tilanteessa ja yritin sitten palata exäni luo mutta hänellä olikin sitten jo uusi ja kadun kyllä loppuikäni virhettä kun lähdin hetken ihastuksen matkaan, silloin en pysähtynyt ajattelemaan mitä todella halusin parisuhteeltani ja elämältäni ja nyt se on jo myöhäistä siltäosin. nyt yritän vain löytää yhtä ihanan ja rakastettavan miehen kuin exäni oli.
tietääkö ex miehesi suhteestasi uuteen? jos tietää niin tuskin hän sinua enää takaisin ottaa tai tahtoo vaikka matelisit maata pitkin... ja tietääkö uusi ihastuksesi tästä että rakastat oikeasti sittenkin vanhaa miestäsi ja vain huvittelet uuden kanssa?
rohkeasti vaan ensin vanhan kanssa asiat selviksi ja jos päädytte jatkamaan niin uudelle kenkää ja jos ei niin jäähän sinulle sitten vielä se uusi kaveri joka ehkä vielä vuodenkin päästä on kiinnostunut sinusta tai sinä hänestä kun ihastus hälvenee ja arki alkaa. mutta muista se että vain sinä voit päätöksesi tehdä.
siis exäni tietää uudesta, mutta ottaisi minut yhä takaisin. Olen päättänyt etten seurustele kummankaan kanssa, vaan katselen tilannetta ja olen kuitenkin väleissä molempien kanssa.
Ylättävän paljon kuulostaa omalta jutultani. Vähän on-off -meininkiä tän ihastuksen kanssa, enkä tiedä voidaanko nyt oikeestaan enää niin ihastuksestakaan puhua... seksi kyllä kiinnostaa, mutta muusta en niin tiedä. Hajonnut suhde on saanut asiat aika eri valoon. Exän kanssa kohtuullisissa väleissä. Välillä helvetinmoinen ikävä menetettyä "vanhaa elämää" eikä tiedä mitä pitäis tulevaisuudelta odottaa. Päällimmäinen tunne on mainitsemasi pettymys. Vaikka turha kai marista kun itse asiansa hoitanut.
kirjoita tänne sitten kuinka juttusi etenee... mitä teet ja kuinka elämä siitä sitten lähtee liikkeelle...
mä yritän selvittää tänne miten jatkossa menee...
Huomena olis veljen häät jossa exäni on bestiksenä. Ihan kiva juhlia yhdessä, eikä sitä tosiaan tiedä millaisen päätöksen ilta saa.
Huomasin juuri miten mustis mä hänestä olen, kun hän sanoi että oli saanut vakiokuppilansa työntekijältä lapun kossa pyydettiin kahville illalla.. hän ei mennyt, mutta silti oon mustis. Voi että näitä mun tunteita ja tätä kaikkee. ihan syvältä.