Vanhat meren rantakalliot

olisko eurajoella?

Jos maankohoaminen on viime aikoina maamme länsirannikolla ollut noin metri vuosisadassa, niin 4000 vuotta vanhat meren rantakalliot lienevät nyt noin 40 metriä merenpinnan yläpuolella.

Onkohan missään kootusti esitetty Länsi-Suomen komeimpia (paljaita, jyrkkiä) rantakallioitamme, mielellään sellaisia jotka ovat lähellä autotietä?

Onko mikään muu geologinen prosessi synnyttänyt samanlaista muodostumaa kuin on meren rantakallio, eli voiko erehtyä, vai onko näin että jos muodostuma vanhalta rantakalliolta näyttää niin juuri se sen on pakko olla?

9

1201

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jäämassojen

      alla hioituneen silokallion voi käsittääkseni helposti sotkea aaaltojen hiomaan kallioon.

      Korjatkoon joku viisaampi jos muistelen väärin.

      • alkuperäinen ihminen

        En tarkoittanut silokalliota, vaan ... hmmm ... mikähän on oikea sana ... korkeaa ja jyrkkää rantakalliota jonka 'juurta' meren aallot ovat kuluttaneet ja siinä juurella on usein irtonaisia kivenmurikoita, eli sellaista dramaattisen näköistä lähes pystysuoraa kalliorantaa jota vasten ei kukaan kivikautinen purjeveneilijä olisi halunnut paatillaan jauhautua (vaikka eipä sellaista kivikautista veneilijää tosin ollutkaan). Vähän niinkuin Kig Kong -elokuvan tyylistä rantakalliota ;-)


      • Suomesta
        alkuperäinen ihminen kirjoitti:

        En tarkoittanut silokalliota, vaan ... hmmm ... mikähän on oikea sana ... korkeaa ja jyrkkää rantakalliota jonka 'juurta' meren aallot ovat kuluttaneet ja siinä juurella on usein irtonaisia kivenmurikoita, eli sellaista dramaattisen näköistä lähes pystysuoraa kalliorantaa jota vasten ei kukaan kivikautinen purjeveneilijä olisi halunnut paatillaan jauhautua (vaikka eipä sellaista kivikautista veneilijää tosin ollutkaan). Vähän niinkuin Kig Kong -elokuvan tyylistä rantakalliota ;-)

        kuvaamanlaisiasi kallioita mistään nykyisenkään meren rantaviivoilta?

        Kallioperämme on kovaa ja jääkauden jälkeiset rantaviivat ei kauaa samassa tasossa pysyneet, joten voi olla vaikea löytää aaltojen silottamia rantaviivoja pystykallioista. Mutta voi kai niitä jostain löytyä.

        Aikoinaan noita muinaismerien rantaviivoja kierreltyäni ne tunnisti lähinnä rantakivikoovyöhykkeestä.


      • alkuperäinen ihminen
        Suomesta kirjoitti:

        kuvaamanlaisiasi kallioita mistään nykyisenkään meren rantaviivoilta?

        Kallioperämme on kovaa ja jääkauden jälkeiset rantaviivat ei kauaa samassa tasossa pysyneet, joten voi olla vaikea löytää aaltojen silottamia rantaviivoja pystykallioista. Mutta voi kai niitä jostain löytyä.

        Aikoinaan noita muinaismerien rantaviivoja kierreltyäni ne tunnisti lähinnä rantakivikoovyöhykkeestä.

        Raumalta ainakin löytyy nykyisen meren rannalta. "Kolmas Petäjäs" (aiemmin saari) oli eräs tällainen paikka, mutta se taitaa olla jo satama-aluetta, joten maitse sinne ei helpolla pääse luvallisesti.

        Kun kallio on kyllin korkea ja jyrkkä niin eiköhän meri voi sitä vasten isojen irtokivien kanssa jonkin tuhat vuotta kolkuttaa.


      • luulija
        alkuperäinen ihminen kirjoitti:

        En tarkoittanut silokalliota, vaan ... hmmm ... mikähän on oikea sana ... korkeaa ja jyrkkää rantakalliota jonka 'juurta' meren aallot ovat kuluttaneet ja siinä juurella on usein irtonaisia kivenmurikoita, eli sellaista dramaattisen näköistä lähes pystysuoraa kalliorantaa jota vasten ei kukaan kivikautinen purjeveneilijä olisi halunnut paatillaan jauhautua (vaikka eipä sellaista kivikautista veneilijää tosin ollutkaan). Vähän niinkuin Kig Kong -elokuvan tyylistä rantakalliota ;-)

        Ei ole Suomessa meren kovertamoia rantakallioita kuten esim. Doverissa liki 100 kalkkikivi törmä. Meillä kalliot ovat aivan liian kovia ja vedenkorkeus ei ole tarpeeksi kauaa samassa kohdin. Veden pitää myös keretä huuhtoa ainekset kauemmaksi. Suomessa romahtaneet kalliot jäisivät/ jäivät niille sijoillee.
        Kaikki silokalliot jotka ovat suunnilleen näkyvissä, ovat silloisten merien, (myös järvien, koska oli jääjärvi vaiheita), huuhtomia,koska vesi oli silloin ylempänä suhteessa maanpintaan


      • alkuperäinen ihminen
        luulija kirjoitti:

        Ei ole Suomessa meren kovertamoia rantakallioita kuten esim. Doverissa liki 100 kalkkikivi törmä. Meillä kalliot ovat aivan liian kovia ja vedenkorkeus ei ole tarpeeksi kauaa samassa kohdin. Veden pitää myös keretä huuhtoa ainekset kauemmaksi. Suomessa romahtaneet kalliot jäisivät/ jäivät niille sijoillee.
        Kaikki silokalliot jotka ovat suunnilleen näkyvissä, ovat silloisten merien, (myös järvien, koska oli jääjärvi vaiheita), huuhtomia,koska vesi oli silloin ylempänä suhteessa maanpintaan

        Mitä sitten ovat mm. Eurajoen ja Rauman seudulla olevat vanhoilta meren kantakallioilta tai saarten jyrkiltä rannoilta näyttävät muodostumat? Miten ne ovat syntyneet?


      • alkuperäinen ihminen kirjoitti:

        Mitä sitten ovat mm. Eurajoen ja Rauman seudulla olevat vanhoilta meren kantakallioilta tai saarten jyrkiltä rannoilta näyttävät muodostumat? Miten ne ovat syntyneet?

        Kolilla katsoin sen "kolin alaparkin" luona on paljasta kalliota joissa oli kuin sellainen kovera tyrskyjen hakkaama kohta, mutta sekin liene muutenkin sellainen ilman aaltojen vaikutusta. Mainitsemissasi kohdissa lienee muutenkin jyrkkä kohta kalliossa, ilman aaltojen suuremmin sitä muokkaamatta.


    • setä nooa

      Lahden alueella Tiirismaan mäki on Etelä-Suomen korkein maastokohta. Sieltä rinteestä löytyy
      vanhan meren rantakivikko. Jotain tietoo tässä.
      http://www.mikroliitti.fi.aikakaa/aikakaa3.htm
      (linkki ei aukea, mutta litorina haulla googlesta sivu löytyy).

    • aaapeeeseee

      Että 4000 vuodessa ehtii aika tavalla kertyä biomassaa entisten rantakallioiden päälle.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma

      Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.
      Maailman menoa
      241
      2608
    2. Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala

      Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka
      Maailman menoa
      12
      2162
    3. Israel euroviisujen 2.

      Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is
      Uskonnot ja uskomukset
      323
      1880
    4. Persujen puoluekokous 2026

      Missä ja Milloin pidetään ?
      Maailman menoa
      103
      1639
    5. Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?

      Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois
      Maailman menoa
      86
      1546
    6. Mun mielestäni on tosi loukkaavaa

      Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra
      Ikävä
      200
      1250
    7. Mikä se viehättävin

      Asia on kaivatussasi?
      Ikävä
      67
      1200
    8. Tiedän satavarmasti ettet tule koskaan

      Uskaltamaan mitään. Ei me tulla edes näkemään koskaan.
      Ikävä
      25
      1131
    9. Mikä kaivatussasi

      Viehättää ulkoisesti ja mikä sisäisesti?
      Ikävä
      50
      1083
    10. Rakas nainen ymmärsin

      Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl
      Ikävä
      73
      1016
    Aihe