En ymmärrä miehen logiikkaa.
Hänet määrättiin maksamaan lastemme etusmaksuja 400 euroa kuussa. Hän päivitteli lasten elatuksen tarpeen laskentaa ja ihmetteli miten noin paljon muka lapsiin käytetään. Hänen mielestään naimisissa ollessamme lapsiin ei koskaan käytetty niin paljon rahaa, kuin siinä laskelmassa. Hän myös haluaa, että minä käytän myös omista tuloistani sen oman osuuteni lapsiin. Eli valtataistelu jatkuu.
Kai hän pelkää, että käytän hänen rahansa johonkin ilotteluun tms?
Hänen mielestään jo silloin aikoinaan lapsilisillä saa ostaa vain lapsille vaatteita tai muuta tarpeelista. Muu ostetaan palkalla. Minun mielestä lapsilisillä saa ostaa myös ruokaa ja lelujakin.
No, onneksi nyt voin käyttää lapsilisät ja elatusmaksun parhaaksi katsomalla tavalla eli kyllä aion ostaa niillä ruokaa, lapsille vaatteita ja leluja. Aion jopa tankata autoani tuolla rahalla, koska kuljetan lapsiani päivähoitoon ja harrastuksiin!
Hänet määrättiin maksamaan lastemme etusmaksuja 400 euroa kuussa. Hän päivitteli lasten elatuksen tarpeen laskentaa ja ihmetteli miten noin paljon muka lapsiin käytetään. Hänen mielestään naimisissa ollessamme lapsiin ei koskaan käytetty niin paljon rahaa, kuin siinä laskelmassa. Hän myös haluaa, että minä käytän myös omista tuloistani sen oman osuuteni lapsiin. Eli valtataistelu jatkuu.
Kai hän pelkää, että käytän hänen rahansa johonkin ilotteluun tms?
Hänen mielestään jo silloin aikoinaan lapsilisillä saa ostaa vain lapsille vaatteita tai muuta tarpeelista. Muu ostetaan palkalla. Minun mielestä lapsilisillä saa ostaa myös ruokaa ja lelujakin.
No, onneksi nyt voin käyttää lapsilisät ja elatusmaksun parhaaksi katsomalla tavalla eli kyllä aion ostaa niillä ruokaa, lapsille vaatteita ja leluja. Aion jopa tankata autoani tuolla rahalla, koska kuljetan lapsiani päivähoitoon ja harrastuksiin!
Vastaukset 107
Vanhimmat
pelkäksi "raha-automaatiksi" itsensä tuntevan isän. Mieheni oli juuri vastaavanlaisessa tilanteessa erottuaan. Hänellä oli silloin kaksi vielä alaikäistä ja yksi jo täysi-ikäinen lapsi. Kaksi vanhinta opiskelivat ja siksi elarisopimukseen kirjattiin, että puolet mieheni maksamasta summasta menee näiden kahden vanhimman avustamiseen. Se helvetin akka ei antanut senttiäkään, auton kyllä vaihtoi ja mieheni maksoi elareissaan senkin. Se akka ei kertonut koskaan jälkikasvulleen millaisen elarisopimuksen oli ex-miehensä kanssa tehnyt ja ruikutti vain, että mies ei maksa mitään ja miltei nälkää tässä nähdään. Ämmä kävi itsekin töissä!!! Lopulta mieheltäni pumpattiin elarirahat tuplasti kun akka meni ja laitatti vielä jo kertaalleen maksetut elarit ulosottoon. En tiedä millä konstilla se onnistui, mutta kai diakonissan pelkkään sanaan uskottiin sitten niin paljon. Siksi suorastaan oksetti lukea kitinääsi. Tuollainen 400 euron elari on aivan liian suuri jos lapsia on vain yksi. Mieti nyt itsekin helvetin idiootti. Nyt olen niin kiukkuinen, että voisin kiskoa hampaat yksitellen suustasi, jos näkisin sinut.
sana lastemme on monikko ja lapsemme yksikkö. Jos lapsia on esim. 3 niin summa on lain määräämä alin.
Molemmat ovat ne lapset tehneet, ei ole lasten vika, jos vanhemmat eivät tule toimeen ja eroavat. Jos ennen on mennyt kahden palkka perheen pyörittämiseen, niin mihin ne kulut katoavat jos asutaan erillään?
Lapsia on kolme. Eikö 400 euroa ole ihan kohtuullinen summa kolmesta lapsesta?
Vieläkö sinulla ahdistaa?
Niin. Lasten menoihin lasketaan meillä ainakin:
-yleiset kustannukset (ruoka vaate)
-lasten osuus asumiskustannuksista
-päivähoitokulut
-koululaisen aamu-ja iltapäivätoiminta
-vakuutusmaksut
-harrastukset
Siitä otetaan pois lasten tulot, jotka ovat lapsilisät ilman yksinhuoltajakorotusta.
Siitä selviää lasten elatuksen tarve. Tietyn kaavan mukaan sitten lasketaan kummankin vanhemmat osuus tuosta summasta.
Ja muuten. Minä maksan prosentuaalisesti enemmän lasten elatuksesta, koska minulla on tällä hetkellä parempi maksukyky.
Kyllä se voi mennä niinkin päin, että äiti maksaa enemmän. Mutta en ole katkera, koska se on vain rahaa.
Enemmän olen huolissani exmiehen katkeruudesta. Minusta hän on ihan turhaan katkera.
Minusta pahimpia riidankylväjiä ovat expuolisoiden uudet vaimot, jotka ovat katkeria siitä, että heidän uusi miehensä käyttää rahaa ja aikaa lapsiinsa.
Lapset ovat muistutus siitä, että mies on ollut ennen naimisissa. Exvaimo on aina läsnä ajatuksissa, kun lapset ovat läsnä.
Mies ei olekaan niin rikas, kun uusi vaimo oli luullut, kun osa rahoista menee vanhalle perheelle.
Uusi vaimo on kateellinen, mustasukkainen ja tosiaan katkera.
Siksi kai monille miehet eivät sitten tapaa niin paljon lapsiaan ja elatuksmaksuja ei makseta, jos uusi puoliso ei ymmärrä tilannetta ja hankaloittaa koko hommaa?
Annetaan vaan riidankylväjien ykköspalkinto uusille vaimoille. Hyvänä kakkosena eksät, jotka kertovat lapselle, että isä ei välitä, kun ei osta sitä ja tätä, ethän halua mennä sinne, vaikka olisi tapaamisaika...
Käteiselläkö se sun miehes niitä elareita maksoi kun ei kyennyt jälkikäteen osoittamaan niitä maksaneensa?
minähän selitin jo kertaalleen saatanan, perkeleen, vitun ääliö, että toimitimme pankin tositteetkin (jälkeenpäin hankitut, maksoivat helvetisti) ulosottomiehelle todisteeksi, mutta kun ei uskonut silmiään. Taisi olla samassa kompuksessa tämän diakonissan kanssa. Akka asui niihin aikoihin pienellä paikkakunnalla ja seurakunnan työntekijät olivat aika monessa mukana.
Melkoisen kakkosen mies on ottanut! Ainakin pahasuisen riidankylväjän!
selvällä suomen kielellä kirjoitettua tekstiä, jossa ei ole edes kirjoitusvirheitä pahemmin.
Mutta aiheesta vielä, mistäköhän johtuu, että mieheni tyttäret ja poika haluavat pitää yhteyksiä minuun, mutta eivät äitiinsä. Joulutkin äitee viettää yksin. Jälkikasvu ei enää viitsi edes soittaa äidilleen joulutervehdyksiäkään.
olet ilmi selvästi mielisairas sadisti.
Toivon sydämestäni ettei miehesi ex erehdy laskemaan lapsiaan sinun lähellesi.
Olet siis pystynyt aivopesemään miehesi lapsetkin äitiään vastaan. Olet mielisairas sadisti!
Ei sellaista olekkaan kuin alin elatusmaksu.
Se on ylin jonka kunta maksaa, jos isä ei maksa, eikä äiti kykene elättämään lapsia.
elättää lapsiaan. Kunnan maksama elatusmaksu peritään isältä ulosottoteitse, ellei isä muuten maksa.
Onko kunta maksuautomaatti ? Eli jokaisesta lapsesta saa 130 euroa, jos etällä ei maksukykyä tai maksuhalua, vaikka lähihuoltaja olisi miljonääri ?
ystävälläni oli miljoonaomaisuus, mutta ei tuloja. Isällä ei ollut tuloja eikä omaisuuttakaan. Maksamatta jäi elarit ja kunta maksoi ne äidille.
Samainen äiti nosti myös työttömyyskorvausta, vaikka oli itse hankkiutunut työttömäksi perinnön saatuaan ja eli leveästi omaisuutensa koroilla.
ulosmitataan etävanhemmalta.
Ja ole tyytyväinen, 400 ukolta, 400 yhteiskunnalta ja 400 sulta itteltäs, kyllä sillä elää. Jos ukko vikisee, anna vikistä. Mutta älä ala kostaa vikinöitä mollaamalla lapsille isäänsä.
Minusta koko suomen sossulaitos on ihan vääristynyt. Miksi lapset edelleen annetaan 90% äidille. Pitäisi jakaa tasaisemmin, eli monesti mies on se parempituloinen, lapset jääkööt isälle ja äiti olkoot se elareiden maksaja myös. Ei niin, että isä on pelkkä maksuautomaatti.
Kulut tasan tulojen mukaan ja ainahan riitaa riittää kun lapsia ei voi sahata kahtia.
normiäijä tuskin on katkera niistä elareista sinänsä. Mutta se elareiden määrääminen menee siihen samaan konkurssiin, kun se keskivertoäijä kipataan perheestä ulos ja joutuu rakentamaan itelleen ihan uuden todellisuuden.
K4eskivertoäijällä on ikävä lapsiaan ja se vuokraa esim asunnon, jossa on yksi huone enemmän kuin hän itse tarttis: lapsille, kun ne tulee käymään. Hän hankkii sinne jotain huonekaluakin jne.
Eli, keskivertoäijä yrittää etäisänäkin hoidellä asioita myös omassa taloudessaan. Siinä voi mennä hetki, ennen kuin sopeutuu siihen, että ne lapsen "todelliset" kulut on siellä missä lapsi asuu: kaikki muu on omaa ylimääräistä valintaa.
Silloin kun asutaan vielä yhdessä, ne lapsen kulut on siellä talouden kokonaiskuluissa sisällä, eikä niitä näe. Voi olla, että asia ei aukene sille ex-vaimollekaan, koska hänelle jää se alkuperäinen talous, alkuperäisine kuluineen: tulonmuodostus vain eron myötä muuttuu. Mies näkee siellä vuokrakaksiossaan asian toisin: hän ei tiedä mitä rahalle tapahtuu, eikä hällä siellä ole käsitystä lapsen kuluista. Hän näkee vain, kuinka iso osa tuloista siirtyy muualle.
Elarit on vaike asia, koska se iloinen maksaminen edellyttää luottamusta myös eron jälkeen exien kesken: ja eiköhän se luottamus juuri siinä kohtaa ole pohjalukemissa.
Oma kokemus on se, että mitä pidempi aika erosta on, sitä helpompaa elarien maksaminen on. Alussa se sattui itseäkin. Olisin sillä rahalla mielelläni rakentanut lapsille kodin itseni luokse. Ajan myötä se näkökulma oikeni ja mieli tasottui. Mutta kyllä se vei aikansa.
Jos se ex-vaimo (jolle oletettavasti jää aiempi yhteinen asunto ja lapset) ytahtoo jotain tehdä rakentavasti, niin se olis tuo luottamuksen molemminpuolinen säilyttäminen, ihan siksi, että oma arki on helpompaa. Kaikenlainen ylimääräinen sotiminen ja haastava asenne tekevät asiat vain hankalammiksi.
En yritä kaataa vastuuta naisen niskaan, miehellä on sama vastuu: on nieltävä tosiasiat ja sopeuduttava.
Noin minä sen aikoinaan koin. Onneksi siitä on jo kauan.
Olipa hyvä ja asiallinen vastaus. Nyt ymmärrän mistä katkeruus johtuu. On hankalaa aloittaa uuden kodin perustamista, kun osa rahoista menee vähän kuin hukkaan. Se ei tarkoita kai sitä, ettei arvostaisi omia lapsiaan?
Ehkä tosiaan auttaisi, jos tekisin laskelmia ja näyttäisin mihin rahat oikeasti menevät, vaikka se tosiaan tuntuu epäluottamuslauseelta minua kohtaan. On totta, että luottamus ja arvostus minua kohtaan on nyt lähes nolla. Ei kai sitä muuten ois erottukaan.
Eihän sitä tarvitse tehdä loppuelämää. Sen verran, että toinen sopeutuu tilanteeseen.
tarvi olla tilivelvollinen exälleen. Mutta siinä on just se, että kun sitä uutta todellisuutta lähtee rakentamaan tyhjästä, niin ei kerta kaikkiaan VOI nähdä, miten ne suhteet tulee järjestymään. Lähtevä osapuoli iokään kuin vie ne lapset - siis sen perheenä elämisen todellisuuden - mukanaan sinne sinkkuboksiin. Kestää kuukausia, ellei vuosia, ymmärtää sisällään, että mun lapset ei ole osa mun arkea.
Itsekin rakentelin niitä ylimääräsiä huoneita asuntoihini - ja tähän asti olen asunut isommissa asunnoissa, mitä olisin ite tarttenut, ihan vaan siksi, että mun sielu on vaatinut mua varaamaan tilan lapsilleni. Nyt mun vanhempi lapsi on 24-v ja nuorempi täyttää seuraavaksi 18. Alan tottua siihen että niillä on elämä... :-)
Mulla on kuitenkin ollut se onni, että kyseinen exä, lasteni äiti, osasi aina hoidella mun kanssa asiat asialinjalla. Tiukkaakin vääntöä aikanaan käytiin, mutta koskaan ei sorruttu loan heittämiseen tai kostamiseen,(ihan ekoja kuukausia lukuunottamatta). Pikkuhiljaa saatiin molempien arki sujumaan ja "riittävän samankaltainen" näkemys elatusasioista aikaseksi. Sen jälkeen ei oo tarvinnu neuvotella asioista kuin satunnaisesti.
Elatusavulla turvataan entisen vaimon elintaso koska usein kun mennään uusiin naimisiin osallistuu uusi mies elinkustannuksiin ja elatusapu on vain ex-vaimon tulonlisää.
Kun mies menee uusiin naimisiin osallistuu hän entisen ja uuden perheen elatukseen.
Itse olen sitä mieltä kun nainen on yksinhuoltaja pitäisi saada elatusapua kun perustaa uuden perheen maksakoon uusi mies menotkin.
Elatusavun ideahan on turvata lapsille(ex-vaimolle) sama elintaso kuin heillä oli kun vanhemmat yhdessä mutta miksi miehen elintaso saa tippua,monet akat tuhlaa rahat itseensä ostaa esim uuden auton ja mies joutuu ostamaan lapsille polkupyörät ym
Ps.olen onnellisesti naimisissa(vielä)
"turvataan entisen vaimon elintaso" Hei haloo.... jos mies saa palkkaa käteen vaikka 1500,- ja perheessä on kolme lasta, niin meneekö tuosta summasta vain 400,- perheen elättämiseen ja loppu jää omiin humputuksiin, tuskimpa vaan. Ei ne perheen kulut pienene avioerolla.
Kirjoitit myös: "Kun mies menee uusiin naimisiin osallistuu hän entisen ja uuden perheen elatukseen."
Saattaahan siellä miehenkin uusioperheessä olla sen uuden puolison lapsien isällä osuus heidän elämänsä rahoittamiseen. Lisälapsia tekee ne joilla on siihen varaa.
Siinä kävi vain niin, että mies maksoi euroissa noin 600/kk. Ja oli mustaa valkoisella, että tuosta summasta jää nuorimman elatukseen 200 e/kk ja kummallekin opiskelevalle tyttärelle menee 200 e/kk. Tyttäret eivät saaneet senttiäkään, vaan miehen entinen käytti rahat itse mm. auton vaihtoon. Jos puhutaan suoraan ja käytetään raakaa ilmaisua, hän kavalsi rahat. Kierointa hommassa oli se, että miehen entinen sanoi taas tyttärilleen, että hän saa pojasta 200 e/kk (totta), mutta että oli sovittu, että mieheni maksaa suoraan tyttärilleen kummallekin 200 e/kk. Eli valehteli suoraan. Tyttäret eivät uskaltaneet kysyä asiaa isältään ja vasta pari vuotta sitten selvisi totuus. Mieheni otti kopiot elarisopimuksesta ja lähetti kummallekin tyttärelle oman kappaleen. Kumpikaan ei ole sen jälkeen ollut missään yhteyksissä äitiinsä. Miettivät vielä, tekisivätkö kavalluksesta rikosilmoituksen poliisille. Siinä menisi "uskovaisen" akan työpaikka, jos seurakunta, jossa hän työskentelee saisi vihiä siitä että heillä on palkkalistoilla kavaltaja joka esittää niin hurskasta, niin hurskasta että.
Aloittajan mielestä minä olen syyllinen koko sotkuun, mutta kyllä se syyllinen on mieheni lasten äiti, joka KALVALSI RAHAT. Tyttäret olivat kovasti ihmetelleet, mistä äiti oli saanut äkkiä rahaa vaihtaa autoa, mutta äiti oli vain selittänyt eläneensä pihisti. Ja samaan aikaan valitti koko ajan ettei raha riitä! Minä olen pahoillani mieheni puolesta, häntä vietiin kuin litran mittaa tuossa asiassa. Autoin minkä pystyin, mutta tuulimyllyjä vastaan on paha taistella. Kovin isku oli kun, jo kertaalleen maksettuja elareita alettiin ulosmitata. Hankimme miehen tiliotteista kopiot usean vuoden ajalta (oli kallis paukku) ja toimitimme ne voudin virastoon. Ei auttanut, vaikka sieltä näki selvästi, että mies oli maksanut entiselleen juuri sen mitä oli sovittu. Ja me venytimme penniä ja mietimme mitä laskuja voisimme siirtää maksettavaksi seuraavan kuun palkasta!!! Mutta uskon, että miehen entiselle tulee vielä paskainen loppu.
opiskelijan elatustuesta joka AINA maksetaan opiskelijan omalle tilille, eikä lähivanhemman.
mies tajusi mikä ajatus siinä oli taustalla. Mies ajatteli pääsevänsä helpommalla kun maksaa kaiken entiselleen ja tämä hoitelee loppujakelun, sén sijaan että maksaa itse kolmelle tilille (eli minä olisin käytännössä hoitanut maksatuksen).
Jos nämä opiskelijaneitoset olivat täysi-ikäisiä, ei elatusmaksuja suinkaan makseta tyttöjen äidille vaan suoraan 18 vuotta täyttäneen täysivaltaisen lapsen tilille kattamaan osaltaan opiskelukustannuksia.
sua noissa asioissa. Ei oo vaan halunnut sulle kertoa oikeesti paljonko on halunnut exälleen maksaa.
kopio elarisopimuksesta. Sain sen silloin kun taistelimme ulosottomiestä vastaan. Ja minä hoidan myös mieheni raha-asiat = maksan laskut ja siksi minun hallussani ovat hänen nettipankkitunnuksensakin. Eli pystyin tarkistamaan milloin tahansa miehen tilin saldon jos oli jotain laskuja maksettavana ja neuvoteltiin kumman tililtä maksettiin. Yleensä minun. Siksi minä vihaan sitä ämmää, koska hänen vuokseen jouduin käyttämään myös säästöni meidän normaaliin elämiseemme. Miehen palkasta jäi käytännössä vain tupakkarahat, kun olimme maksaneet yhtiövastikkeen ja sähkölaskun miehen tililtä sen jälkeen kun olin maksanut sen elarin.
Mutta se ämmä halusi kostaa myös minulle, mutta paskaisen lopun tulee kokemaan. Siitä pidän huolen. Kirkossahan ollaan hyvin tarkkoja nyt työntekijöiden maineesta. Pieni paljastus ja se on siinä. Mutta eihän kalvaltaja muuta kaipaakaan.
ja vielä kerran sanottuna. Koska hoidin ja hoidan edelleenkin myös miehen raha-asiat, eli maksan kaikki hänenkin laskunsa, katsoi mies että oli minunkin kannaltani helpompaa että raha meni yhdelle tilille ja että entinen vaimo hoitaa jaon. Vaan eihän se niin sitten mennytkään. Nyt ovat tyttäret tekemässä rikosilmoitusta äidistään, ellei tämä maksa jälkikäteen korkoineen sitä osuutta joka heille olisi kuulunut.
että olisi "helpompaa", että rahat maksetaan yhdelle eli väärän henkilön tilille. Höh! Vähän sama kuin jos samassa firmassa töissä olevien puolisoitten palkka maksettaisiin vaimon tilille koska se on työnantajalle "helpompaa" ja vaimo sitten antaisi miehen osuuden tälle suoraan. Heh, heh.
sillä miksi minun olisi pitänyt uhrata aikaani siihen, että naputtelen rahaa lähtemään monelle eri tilille. Minulle riitti se, että maksettiin yhdelle tilille ja lisäksi vielä maksoin mieheni tililtä tietenkin hänen nuorimmaisensa kännykkälaskun. No, mies on jo 22-vuotias ja maksan edelleenkin hänen kännykkälaskunsa mieheni tililtä. Alkaa olla jo mitta täynnä, vuoden ajan mies on jo lupaillut että hän soittaa operaattorille ja muuttaa laskutusosoitteeksi pojan osoitteen. Poika ei voi itse muuttaa osoitetta, koska liittymä on mieheni nimissä ja avattu pojan ollessa alaikäinen.
kerran tammikuulla ja laittaa sitten menemään toistuvina kerran kuussa. Tuskin olisi ollut ylivoimainen tehtävä naputella kolme tositetta yhden sijaan. Selittelysi ontuu pahan kerran.
Ja ihan turha selitellä, ettei ulosottomies usko tositteita, kyllä se olet sinä jota on vedetty höplästä, vaikket sitä itse uskokkaan.
Tiedän siis sentilleen mitä mies on sopinut maksettavaksi ja mitä hän on maksanut, koska hän on ne delegoinut minulle maksettavaksi. Mies ei halunnut minun laittavan niitä elareita jatkuvaan maksatukseen, koska teki tuntityötä siihen aikaan ja palkkapäivä oli kaksi kertaa kuussa. Koska palkanlaskija oli vähän kokematon, oli välillä palkka tosi pieni, kun laskija ei ollutkaan ehtinyt laskea kaikkia tehtyjä tunteja mukaan ja välillä taas iso, kun tuli niitä maksamatta jääneitä tuntejakin mukaan. Siinä firmassa oli vielä ongelmanna se, että esimiehet eivät aina heti toimittaneet hyväksyttyjä tuntilistoja palkanlaskijalle, joten palkat tulivat kyllä, mutta vähän miten sattui. Onneksi palkanlaskija halusi oppia ja oli topakka ja homma alkoikin sitten hoitua. Tämä historia siksi, että ainut asia minkä mies sai entisensä kanssa sovittua, oli se että mies maksoi aina siitä isommasta palkasta ne elarit. Niinpä minäkin jouduin aina odottamaan, kunnes mies oli saanut palkkalaskelmat. Sitten vasta tiedettiin, mitä maksetaan.
Koko ongelman ydin:
"Siksi minä vihaan sitä ämmää, koska hänen vuokseen jouduin käyttämään myös säästöni meidän normaaliin elämiseemme."
Miksi sinä sitten otit miehen, jolla on myös muita velvoitteita? Ei ne lapset ole pelkästään exän hankkimia. Et sinä exää voi köyhästä miehestä syyttää. Jos sinua ottaa päähän käyttää omaa rahaasi yhteiseen elämiseen, olisit ottanut rikkaamman miehen!
Ja kerro nyt vielä, että olit aluksi se ns. toinen nainen, eikö vaan? Se on kyllä ihme, miksei nämä kakkoset käsitä, että vaikka saisitkin miehen eroamaan vaimostaan, ei se vielä tarkoita sitä, että saisit myös koko miehen omaisuuden käyttöösi.
Seuraava katkera valitus kuullaan, kun mies kuolee ja tämä uusi vaimo vinkuu, miten miehen omaisuus meni perinnöksi lapsille eikä hänelle.
Sellaista se on...
Taitaakin olla miehessa jotain vikaa, ei exässä tai tässä nykyisessä. Hoitokohan entinen vaimo samalla tavalla kuin nykyinen vaimo? Ei maksoi kaikki miehenkin laskut ja joutui käyttämään omia säästöjä elämiseen?
Mihin miehen rahat sitten menivät? Miksei hän huolehdi omista raha-asioista?
Ehkäpä tälle miehelle tekisi hyvää joskus huolehtia itse itsestään? Se tekisi hyvää monelle muullekin miehelle.
kuin kruunuksi asialle voin ilmoittaa sen, että hän jätti myös asunto-osakkeen entiselleen. Jos olisi ollut ilkeä, olisi vaatinut ositusta ja vasta jälkikäteen saimme tietää, että tuo asunto olisi voitu katsoa miehen osuudeksi elatusmaksuista. Eli miehen ei olisi tarvinnut enää maksaa senttiäkään.
Tuossa säästöjeni käytössä otti päähän se, että tiesin sen ämmän elävän leveästi mieheltäni pummaamillaan rahoilla. Tuntui todella pahalta nähdä kuinka mies valvoi yökaudet ja mietti näitä asioita. Mutta jotenkin tuntuu siltä, että meidät kakkosvaimot halutaan aina laittaa roiston rooliin, eikä haluta nähdä että se todellinen konna on se katkera entinen, joka haluaa kostaa kaikin mahdollisin keinoin. Siitähän tässäkin on kyse. Akka on kiihkouskovainen ja kun on vielä paha sukurasite skitsofreniaan, voidaankin laskea yhteen yksi plus yksi. Mies kertoi kerran kuinka hänelle oli soitettu juuri kun hän oli päässyt Helsinkiin sieltä entiseksi muuttuvan vaimon luota. Nainen oli lukinnut itsensä vaatehuoneeseen ja ulvoi siellä kuin eläin. No, mies joutui hyppäämään takaisinpäin vievään junaan ja houkuttelemaan naisen ulos vaatehuoneesta ja nainen vietiin suoraan sairaalaan. Silloin mies keräsi loputkin tavaransa ja lähti lopullisesti. Muutama kuukausi (5-6) tämän jälkeen, kun ero oli jo astumassa voimaan tapasimme me mieheni kanssa toisemme. Ämmä yritti vielä kutsua itsensä meille kylään. Olisi tietysti yrittänyt manipuloida miestä palaamaan takaisin. Mutta mieheni sanoi että kun oli mielisairaasta päässyt eroon, hän pitää huolen siitä ettei tarvitse sitä naista enää nähdä.
Niinpä vanhimman tyttären häihin sai kutsun mieheni, en minä. Ja mies ei myöskään mennyt häihin, koska ilmeni että miehen entinen oli kieltänyt kutsumasta minua. Tytär oli aikonut kutsua kummatkin, mutta viime tipassa hän oli taipunut äitinsä tahtoon. Tästä jäi ikuinen kivi hiertämään meidän välejämme. Kun toinen tytär avioitui, yritti äiti taas samaa, mutta tytär oli pamauttanut äidilleen että pysy poissa sitten ja lähetti minulle kutsun. Samoin saattaa käydä kolmannenkin kanssa sitten aikanaan.
minun nimissäni. Tietysti hän osallistuu lainojen maksuun ja maksaa yhtiövastikkeen, mutta hänen nimeään ei näy missään papereissa. Tämä siksi, että jos hän kuolee ennen minua, ei ainakaan se entinen akka pääse "vahtimaan lasten etua", eli tulemaan meidän kotiimme millään tekosyyllä.
Nämä sun kirjoituksesi voi varmaan miehesi seuraava nainen kopioida suoraan ja esittää samat valitukset. Että on kaikki omaisuus sinun nimissäsi nykyään. Ole nyt siitä edes tyytyväinen. Mies vain painaa töitä ja tienaa ja sinä siellä napsuttelet tietokonetta, teet tilisiirtoja ja kannat kaunaa entiselle vaimolle ja perheelle.
Mikä sitä sun miestäs oikein vaivaa! Miksei se itse ota omia asioitaan omaan hoitoonsa. Naisen, joka menee yhteen eronneen ja perheellisen miehen kanssa, pitää osata erottaa toisistaan miehen entiseen elämään liittyvät velvollisuudet ja tämä nykyinen yhteinen elämä.
eikä kyseessä ole ne jo vuosia sitten loppuneet elarit vaan se, että raha ei mennyt sinne minne piti. Onko sitä nyt niin helvetin vaikeaa ymmärtää, että kyseessä on se, että se akka kavalsi, siis KAVALSI, ja tavuittain vielä KA-VAL-SI. Mies puhui asiasta myös lakimiehen kanssa ja tämä kehoitti tekemään naisesta rikosilmoituksen, mutta mies ei halunnut tehdä sitä, koska poika oli silloin vielä alaikäinen.
Ja syy miksi minä hoidan kaikki miehen raha-asiat on yksinkertainen. Mies ei osaa käyttää nettipankkia. Tulostan hänelle aina vielä tositteeksi tiliotteen, jotta hän näkee mitä olen maksanut ja paljonko tilillä on rahaa. Nyt meillä menee hyvin, mutta silloin kun se akka painoi päälle, oli vaikeaa.
Siis ne lapset ovat nyt täysi-ikäisiä, jokainen.
Ja mitä kaunaa minä kannan niille lapsille, välit ovat hyvät, ainoastaan vanhimman kanssa vähän väkinäiset hääkahnauksen vuoksi, mutta kahden muun kanssa jopa sydämelliset. Mutta ettehän te kusipäät mitään usko ettekä ymmärrä.
on mennyt ojasta allikkoon.
Toivottavasti hän vielä joskus löytää naisen joka rakastaa häntä eikä hänen rahojaan.
Kuulumme kumpikin alle 2000 euroa kuussa ansaitseviin, mutta nätisti eläen olemme saaneet kumpikin jotain sukanvarteenkin. Elämämme helpotti heti, kun elareista päästiin eroon. Kaikki riidat meillä johtuivat rahasta. Oli välillä todella kireää, olinhan tottunut vuosittain tekemään parikin lomamatkaa ja nyt sai laskea tarkkaan pääseekö edes Ruotsinristeilylle. Mutta kosto on suloinen sille entiselle akalle.
Miksi ylipäänsä sekoitit omat rahasi ja elatusvelvollisen miehesi rahat? Eikö ollut mahdollista tehdä selkeä sopimus talouden erillisyydestä miehen kanssa ainakin niin pitkäksi aikaa, kun mies maksoi lastensa elatusmaksuja. Ei tarvitsisi nyt uikuttaa ex-vaimolle mennyttä omaisuuttasi ja tekemättä jääneitä ulkomaanmatkojasi??? Vai kenen rahoilla ne elarit oikein maksettiinkaan?
Ja: jos sinä itse omakätisesti olet maksanut nettipankissa aikuiselle tyttärelle kuulunneet elarit tämän äidin tilille, niin ketä oikeastaan voit siitä syyttää?
nykyajan tekniikkaa. Hän on vain todennut, ettei kiinnosta ja parempi kun minä hoidan asiat. Mutta parempi lopettaa tähän, koska näköjään minusta, joka olen yrittänyt pitää mieheni puolia sitä ex-ämmää kohtaa pidetään mielisairaana sadistina. Mielenkiintoista, miten aina saadaan väännettyä kakkosvaimosta syyllinen. Ehkä nämä entiset omaavat sitten niin huonon itsetunnon, että kaikki paska pitää kaataa toisten päälle. Tässä meidänkin tapauksessa miehen entisen vaimon äiti oli skitsofreenikko, toinen sisko on viettänyt suurimman osan elämästään mielisairaalassa ja kolmannen siskon tytär on suurimman osan vuodesta hoidossa, kaikilla skitsofrenia. Miehen entinen on oireillut vahvasti. Joten kuka se mielisairas mahtaakaan olla?
häntä karkeasti olisi suhtautuminen ollut toinen. Ihmistä joka nimittelee muita tökerösti ei vaan oikein pysty arvostamaan.
siksi, että he ovat hankkineet omilla toimillaan oikeutuksen tähän. Minäkin huorittelen erästä ämmää puhuessani hänestä ja perusteita ei tarvinne esitellä. Pelkästään se, että joku on kiihkouskovainen saa minulla ainakin niskavillat pystyyn ja aggression pintaan. Saati että tuollainen "uskovainen" tekee mitä itse haluaa rahoilla, jotka eivät kuulu hänelle. Sanoisin että kyseessä on varas.
Muuten työssäni nimittelemme asiakkaitamme usein heidän tietämättään esim. vitun idiooteiksi jne.
näyttää olevan ihan ikiomasi. Minkä muut sille voivat, jos sinulla joku oma mielipide ja asenne on.
Sitä vain ihmettelen, että miksi noin valtavasti otat pulttia MIEHESI asioista ja entisestä elämästä. Se on hänen historiansa, ei sinun.
sanoa miehellesi, että menee väärälle tilille ja pitää maksaa tyttären tilille suoraan. Kun niin pätevästi hoitelet miehesi asioita, niin mikset sitten tätäkin oikaissut?
siellä se lukee selvällä suomen kielellä, jos nyt satut sitä ymmärtämään. Koska oli allekirjoitettu siis ALLEKIRJOITETTU sopimus, jonka mukaan raha meni äidille. Mikä minä olin puuttumaan tuohon asiaan, oli niin räjähdysherkkä aihe muutenkin.
Itsekin olen "se uusi vaimo" ja silti kyseenalaistin kirjoittamasi.
Minun miehelläni on myös lapsi edellisestä avioliitosta ja minä olen vähintäänkin ylpeä siitä, että mieheni hoitaa lapsensa elariasiat kunniallisesti. Mitään muuta en edes hyväksyisi.
Kun hänet tapasin ja kuulin lapsesta, ymmärsin myös heti, että hänellä on paljon taloudellisia velvoitteita siihen suuntaan. Se oli itsestään selvää. En siis kuvitellutkaan, että mieheni osallistuisi koko palkallaan meidän yhteiseen elämäämme.
Eikä minulle silti tullut mieleenkään syyttää hänen ex-vaimoaan tästä tosiasiasta. Yhdessähän he lapsen olivat hankkineet. Ja yhdessä vastaavat lapsen elatuksesta.
Sen sijaan minä olen kantanut korteni kekoon myös lapsen kulujen maksamisessa. Onhan hän minullekin tärkeä ihminen ja haluan olla mukana mahdollistamassa esim. harrastuksia ja elämyksiä / kokemuksia, joita hänen vanhemmillaan ei muiden menojen vuoksi ole aina mahdollista toteuttaa.
Ja vielä: jos jonain päivänä tämä ihana tyttö menee naimisiin ja hänen äitinsä kokisi ristiriitaiseksi minun tulemisen häihin, jäisin suosiolla kotiin!!! Enhän minä kuitenkaan ole tuon lapsen vanhempi, vaikka tärkeä aikuinen olenkin. Äidillä on kuitenkin ensisijainen oikeus olla paikalla. Enkä kyllä missään nimessä myöskään osoittaisi tytölle pahastumistani. Sehän on HÄNEN päivänsä. Miksi minun pitäisi se pilata aiheuttamalla pahaa mieltä.
Mielestäni ajattelusi on täysin kieroutunutta. Kuulostaa siltä, että annat rahan mennä rakkauden edelle. Se on toki sunun valintasi, mutta sääliksi käy sekä miestäsi, hänen lapsiaan ja ex-vaimoaan. Et varmasti tee elämää helpoksi kenellekään heistä.
Jos miehelläsi on jotain valitettavaa sen suhteen, miten ex-vaimo on rahoja käyttänyt, on se vain ja ainoastaan miehesi ja hänen ex-vaimonsa välinen asia. Sinulla ei ole siihen nokan kopauttamista. Ja koska kaikesta kirjoittamastasi voisi päätellä, että miehesi ei asiaa edes halua ratkaista, pitäisi sinunkin tyytyä siihen.
Ja mitä itsetuntoon tulee, minun tulkintani on, että SINULLA on huono itsetunto, kun taistelet tuulimyllyjä ja entistä elämää vastaan. Etkä selvästikään tajua, että tuollaisella katkeruudella menneisyyttä kohtaan pilaat sekä nykyisen että tulevan elämän niin itseltäsi kuin puolisoltasikin.
minulle on muuten miehen ensimmäinen lapsenlapsi aivan yhdentekevä. Pentu täyttää heinäkuussa kai jo kaksi vuotta, enkä ole nähnyt sitä kertaakaan eikä ole väliksikään. Pennun äitiin välit ovat kunnossa. Perhe asuu toisella puolella Suomea ja nykyisen kalliin bensan aikana mieskään ei käy siellä enää kuin kerran korkeintaan kaksi kertaa vuodessa. Mutta äitiinsä tämä tytär ei ole missään yhteyksissä. Kertoi kerran aivan suoraan, että hän oli päättänyt muuttaa kotoa heti opiskelupaikan saatuaan ja niin myös kävi. Sen jälkeen ei ole äitiään halunnut tavata muuten kuin pakollisissa tilanteissa. Äiti pilasi muuten tyttärensä häätkin, lähti kesken syömisen pois ovet paukkuen. Tästä tytär ei itse kertonut, mutta eräs perheen ulkopuolinen henkilö kertoi tämän minulle. Tämä henkilö oli nimittäin vihkipapin vaimo.
terveet tasapainoiset ihmiset. Tänne kirjoittelee usein myös henkilöitä, jotka ovat kovasti saaneet siipeensä ja heidän tasapainonsa horjuu, siitä varmaan johtuvat jotkut aivan käsittämättömät kommentit.
Ihmiset saattavat työstää pahaa oloaan ilkeillä kirjoituksilla, tällä tavoin he pyrkivät saamaan itseluottamustaan pala palalta takaisin.
Toivottavasti kaltaisiasi "järki päässä" kirjoittajia löytyy, jotka jaksavat kirjoittaa tänne ns. normaaleja kirjoituksia. Näillä kirjoituksilla saatetaan auttaa kolhittuja osapuolia löytämään taas oikeita arvoja elämäänsä.
miksi sinä olet köyhä ja katkera. Tuolla asenteella ei elämässä voi pidemmälle päästäkään.
kirjoitettu,näin toimii täyspäiset kypsät aikuiset,täällä on kaikki jollaintapaa katkeria,kaunaisia, kateellisia ja mustiksia ihmisiä,toivottavasti niiden lapset ovat onnellisia ja tyytyväisiä...
puolesta ei yleensä ole tapana tehdä päteviä sopimuksia.
En ole vielä penniäkään elatusmaksuja seenut saatika muuta avustusta, koska lapset asuvat toinen minulla toinen isällään. Nyt kuitenkin toinenkin lapseni on muuttamassa luokseni ja exäni on sanonut maksavansa noin 400-500/kk.
No, mitä tämä merkitsee minulle:
Nykyinen asumisjärjestely ei enää käy, koska asuntoni on liian pieni, joudun sen myymään ja muuttamaan vuokralle.
Sopivankokoisen vuokra-asunnon kustannus tulee olemaan nykyisiin asumismenoihin verrattuna noin 400/kk lisää.
Käytännön syistä ei myöskään vuoroviikonloppu systeemi enään toimi, eli lapset tulevat olemaan minulla lähes kokonaan, eli oma vapaa-aikani loppuu lähes täysin.
Kulut siitä (ruoka, vaatteet, lääkkeet, koulutus jne) että lapset on luonani kokoajan tulevat nousemaan huomattavasti. Yksin ollessani ruokakauppalasku viikon aikana saattaa olla alle 20 euroa.
Niinpä...enpä osaa sanoa mikä olisi nk. oikea hinta tälle kaikelle....näin kun paperille laittaa ei hyvältä tunnu ei, oikeastaan pääsisin paljon helpommalla, kun tilanne olisi toisinpäin, vähemmän ruokaa, pienempi asunto vähemmän menoja, elatusmaksu tulojeni mukaan...ehkä voisin sitten jopa auton vaihtaa.
On se sitten kamalaa, että joudut ottamaan molemmat lapset luoksesi. Ja elatumaksu vain 500, no onhan se kahdesta eli 250 lapsesta. Ja vielä asuntoa joudut vaihtamaan, ei ole varaa auton vaihtoon, kova kohtalo. Mietihän sitä asuntotratkaisua... selviäisiköhän siitä alle 500 euron lisäkuluilla...
Mielelläni maksan exälleni itse sen 400 tai 500 kuussa, unohdan lapset, vastuun, huolen ja alan elämään vallattoman huolettomia sinkkupäiviä.
Luuletteko todella hyvät idiootit, että tuollaisilla rahoilla mitään autoja ostellaan! Voi vain vinkiksi sanoa, että pääkaupunkiseudulla 3h k on noin 700-800e/kk 4h 900->/kk. Nykyinen kaksio maksaa lainalyhennyksineen noin 400/kk. Ai niin unohdinhan sanoa, että nykyisellä korkotasolla lyhennys on pelkkää korkoa ja vastiketta, eli älä pelkää, myydessä ei todellakaan jää käteen kuin rupia.
Nyt ei enää puhuta mistään pikkunassikoista vaan nuorista, jotka tarvitsevat jo oman huoneen. Lukiokirjat maksavat noin 100-150e/kk. Jo yksinomaan laskin lukioon maksaa noin 170€. Yo-kirjoitusmaksu on 25€/aine. Lääkkeet maksavat noin 30€/kk jne jne jne....Kumman paikan "pelissä" itse valitsisit?
Ai niin unohdin vielä..koska exäni jäi asumaan yhteiseen asuntoomme minun muutettua pois, on vielä nuo kulutusluottolainat huonekaluista, kodinkoneista, no nehän maksan minä, ei exä.
Nojoo... maksoinhan hänen autolainansa ennen eroa, joten lapsille 250/each on kyllä aika pientä, kun hänen tulotasonsa on 4000 euron nettoluokkaa.
Minäkö ahne?? Tuskinpa, rahat voi mennä suoraan lasten tileille, en niitä itselleni kaipaa.
Tarinassa alkaa olla aukkoja. Maksoit 4000 netto tienaavan miehen autonlainan ja läksit kodistanne tyhjin käsin ?
Olet nyt elänyt kaksiossa yhden lapsen kanssa, mutta kolmioon muutto kahden lapsen kanssa saa elämän sekaisin. Entäs tällainen: vuokraa kaksiosi pois 500e ja vuokraa teille kolmio, lisäkuluja 250e. Sen toisen 250 voit antaa sille huutolaislapselle joka muuttaa luoksesi, toisenhan elätät nytkin.
Vuokraan siis kaksioni 500e, edelleen menee laina+vastike, vuokratulosta joudun kuitenkin maksamaan veroa, eli todellinen tuotto siitä olisi ehkä noin 30€/kk käteen, tämän jälkeen vuokraisin sitten kolmion, jossa kulut vesimaksuineen olisi noin 800€/kk, eli repisin jostain 800€-30€... siis 770€, nykyiseeen verrattuna siis 370€/kk enemmän. Sanoinko jo, että nyt jää laskujen jälkeen ja elämiseen noin 500€/kk. Tuon jälkeen jäisi 500€-370€, eli 130€/kk..jolla sitten ostetaan koulutarvikkeita, ruokaa, vaatteita, kirjoja... ainiin autonhan minä ostan eiköniin. Lasten 250€..jos näin asiat menee pysyy ihan vain heidän rahana, koska en ole koskaan keneltäkään, lainannut enkä rahaa ottanut. Teini-ikäiset osaavat jo huolehtia raha-asioistaan luotan niin.
Ja tiedätkö miksi tähän lähden...koska minä välitän lapsistani, kun taas heidän isänsä kääntää heille selkänsä kokonaan, eli mitään vuorotapaamisia ei ole ei 50/50, ei vuoroviikonloppu vaan minulle 100%.
Eikä elämä todellakaan mene sekaisin, mutta on minullakin oikeus olla huolissani siitä miten me selviämme.
Ja tuohon epäilyysi..exäni on aina rakastanut rahaa enemmän kuin minä..minä taas olen rakastanut enemmän rauhaa kuin tappelua ja ollut liian kiltti. En lähtenyt tyhjin käsin otin muutamia tavaroitani kuten vaatteet, muutamia astioita jne.. v**lun säestämänä.
Sen verran ylpeä olen, että jos kaiken itse lapsilleni voisin kustantaa ei exän tarvitsisi vaivautua "ostamaan vapauttaan" lapsista eurollakaan. Nyt hänelle lopputulos tulee olemaan (lasten omia puheita), että hänet unohdetaan...maksoi tai ei. Sitä saa, mitä tilaa...sääli lasten kannalta sääli hänen kannaltaan, itse voin onneksi katsoa peiliin puhtain paperein.
Mikäs sille teidän isukille tuli, kun nyt noin vapaaehtoisesti luopuu lapsensa lähihuoltajuudesta? Eikös täällä kovaan ääneen huudeta, että puolet lapsista isien lähihuoltajuuteen.
Vuokraluloista saat vähentää lainan korot ja vastikkeen. Vaikka nettoasumiskulusi nousivat 300, 500 elari ei kelpaa, vaan se pitää martyyrimaisesti antaa lapsille taskurahaksi. No, onhan sitten kiva kiukutella.
En kiukuttele, kerroin vain erään tarinan. Ja nytkö yhtäkkiä pitäisikin pitää rahat itse, kun jo ehdit tuomita sen, miten äiti haluaa itselleen rahat autoon.
Koitahan sinä päättää olivatko ne rahat nuorille ja heidän tarpeisiin, ei suinkaan taskurahaksi vaan ihan puhtaasti vaatteisiin, bussikortteihin, harrastuksiin, kouluun....
Tässä tapauksessa on kyseessä mies, jonka mukaan kaiken ratkaisu on raha, sillä voi ostaa vapauden, sillä voi ostaa itsensä ulos kaikesta vastuusta...huom! KAIKESTA!
Et ilmeisesti osannut lukea tarinastani kahta asiaa.
1. Tottakai on huoli siitä miten itse selviän, kun alan jälleen kerran muokata elämääni uusiksi. Tiedän, että selviän, olenhan aina selvinnyt (ilman apua).
2. TÄRKEÄMPI asia: Nuorten katkeruus siitä, että isä heille kääntää selkänsä ja ostaa itsensä "ulos" heidän elämästään RAHALLA!! Ei sille ole hintaa..ei 100 ei 500 ei edes 1000!
ilkeästi ajatellen...tuleepa mieleen, että tämä halu alkoi kummasti vahvistua keväällä lapsilisän lakattua.
Itsehän viestissäsi valitit, ettei ole vara vaihtaa autoa ja hankkia isompaa asuntoa ja isä tienaa enemmän.
Onko isä ilmoittanut, ettei halua olla lasten kanssa tekemisissä ? Kääntänyt selkänsä ? Ja sinä lietsot vihaa ja katkeruutta... Olisko neuvottelu mitään ? Jos isä ratkaisee kaiken rahalla, jota hänellä on, voihan hän kustantaa opiskeluboxin lapsille. Ai niin, mutta eihän sekään sinulle kelpaisi, kun isä on paska jätkä. Nyt halautkin olla rakastava äiti, vaikka aikaisemmassa viestissä haaveilit sinkkupäivistä ilman vastuuta ja uudesta asutosta..
...ironiaa...
(naurua) että ihmiset on yksinkertaisia!!
...valitin?? en missään, analysoin tilannetta lähinnä, mutta olet itse ilmeisesti ihminen, jolle kaikki asiat on valittamista.
Ei isä ole paska jätkä, en ole missään niinkään sanonut, toisille raha on vain tärkeämpää toisille ihmiset, realistisesti häntäkin analysoin ja jopa tavallaan ymmärrän, en vain hyväksy kaikkea.
Lapset on kuitenkin ne, joita pitää puolustaa.
Autoni olen tähänkin asti itse ja omin voimin hankkinut, joten älä niistä huolta kanna, nekin kirjoitukset oli ironiaa, sitä ei vain jäyhä suomalaismieli aina ymmärrä. Taitaa sinun tunnelle ottaa, kun Suomsta löytyy vielä vahvoja naisia.
En ole katkera elatusmaksusta, lapsista on kuluja. Enkä jaksa olla katkera ex:n lausunnoistakaan. Alkuun olin. Hän kun oli sitä mieltä, että minulla ei ole oikeutta uuteen kotiin. Hän esitti laskelman tuloni 2000 - vuokra 400 - elämiseen 500 - muut kulut 100 jää 1000 euroa, joten elatusmaksu on 4x250 euroa. Pyysi hyvä-hyvyyttään vain 900. Sossu laski, että 600, jonka olen mukisematta maksanut. Se, harmittaa,että ex yrittää lasten kautta maksattaa milloin mitäkin, tai "lapset eivät halua tavata". Tähän kiristykseen en ole lähtenyt.Olen perustanut uuden kodin, jossa lapsille on huone varalla. Järjestän lapsille ohjelmaa kun tulevat, ostan synttäri- ja joululahjat. Halusin olla heidän kanssaan enemmän tekemisissä, katkera ex ei mitenkään tue tapaamisia. Sovitutkin tapaamiset peruuntuvat 50/50. Että kun kysyt miksi miehet katkeria... jos heitä pidetään maksuautomaattina, jonka muuten voi syrjäyttää lapsen elämästä.
äitejäkin pidetään maksuautomaattina! Meillä se ainakin on niin. Koska isällä ei koskaan ole rahaa (paitsi kaljaan), niin minultahan rahaa pitää riittää aivan kaikkeen lasten elatukseen.
Eiköhän kaljavelluisällekin ole määrätty elari. Jos on alle 130, tai jättää maksamatta, yhteiskunta kuittaa. Olet kuitenkin läsnäoleva maksuautomaatti, osaatko sanoa lapsille ei...
parisuhteessa, niin harvemmin isälle silloin on elareita määrätty.
Niin oli meilläkin, että "perheen pää" eli täysin minun kustannuksellani. Ei osallistunut mihinkään menoihin.
Erottiin ja elareista osaa luikerrella kiitettävästi. Kaupunkihan ne sitten on hoitanut ja elämä on helpottunut huomattavasti.
Samaa ihmettelen. Olen todennut myös, että pelkää minun nauttivan rahoista. Joopa joo. 8-10-vuotiaiden kulutus on käsittämätön, kyllä ne omatkin tulot menevät siihen tasan tarkkaan. Ei yh todellakaan pääse/ehdi/raski juosta juhlimassa, ei tämä ainakaan.
Uskomattominta, ja lasten kannalta inhottavinta on se nuukuus, kun miehen tulot ovat kuitenkin todella suuret, joten ei pitäisi edes paljon kirpaista.
Kunpa olisi aikoinaan tiennyt kenen kanssa lapsia tekee....
Ja voin rehellisesti sanoa, että jos häippäsee ja jää elarit maksamatta, ei minua henk.koht. haittaa. Minä hoidan kyllä lapsilleni ruoan, vaatteet ja asumisen. Lasten vuoksi on kuitenkin taisteltava, se on heidän oikeutensa josta lähivanhemman on huolehdittava.
Muistathan ainakin kerran viikossa mainita, että isällä olisi vara ostaa sulle nää, mutta on niin nuuka ja ilkeä... Ja muutenkin "tukea" lapsen suhdetta isäänsä. Josset puhuisi pahaa isästä ja kannustaisit tapaamisiin saattaisi lapsen ja isän suhde säilyä. Isä voisi hankkia jotain lapsen valitsemaa, eikä äidin syytösten ja kiristyksen alla.
1: otsikossasi kirjoitat isistä monikossa. Aloitat kuitenkin heti omalla yhden miehen esimerkillä.
2: mainitsemassasi tilanteessa miehellä ON oikeus tietää mihin maksu perustuu. Ei olisi ensimmäiset lapset, joilla avioliiton aikana elintaso on pienempi kuin vanhempiensa eron jälkeen. Tämä on kokemuksen syvä rintaääni sillä olen mainittu "voittaja" erossa. Olin isällä joka toinen viikonloppu, jolloin isä osteli minulle kaikenlaista kivaa, mutta niin osteli äitikin ja vielä kehtasi kehua saavansa isältäni hyvät rahat. Silloin olin vain matkustajana tilanteessa mutta aikuisena asia on alkanut suorastaan vituttaa... siis äitini silloinen asenne. Hän vain halusi kostaa isälleni, joka oli ja on maailman paras isä minulle. Olisi ollut ilman materiaakin, mutta eihän lapsi niitä vastaan taistele ;)
3: mies on oikeassa: TOTTAKAI sinä käytät omista tuloistasi lapsiin. Siis kuvittelit, että mies kustantaa lastenelämisen kun sinä vain pidät heitä luonasi?
Ehkä teidän lasten elatustarve on syytä tarkistaa. Ehkä olisi syytä tarkistaa myös se kumpi on lähivanhempi. Kokeilisit olla ettävanhempana puolikin vuotta, elatusmaksuja maksellen. Tietäisit millaista se on. Mielummin mieskin ottaa lapset ja maksaa mitä niihin menee ja vaikak kiristää omaa vyötään, kuin että makselee rahanahneelle eksälle eikä lapsiaan juuri näe.
Tämähän on arka aihe ja aiheuttaa kiivasta keskustelua.
Tuli mieleeni, että muistuttaa ihan perinnönjakoriitoja. On tutkittu, että kun perilliset tuulevat tappelevansa rahasta ja omaisuudesta, he oikeasti tappelavatkin vanhempiensa rakkaudesta.
Ketä isi tai äiti rakasti eniten?
Tuntuu, että tässäkin raha on rakkauden korvike. Siis jos on pettynyt rakkaudessa puolisoon eli saanut sitä rakkautta puolisolta niin otetaan sitten siltä rahat.
Tai puolisolle ei anneta rahaa, koska ei siltä saanut rakkauttakaan.
Ja kaikilla on paha olla.
Ei rahalla rakkautta saa!
Lapsi rakastaa rahasta tietämättä.
Lapsi osaa aikuistuttuaan kyseenalaistaa vanhempiensa motiivit.
Sinä (=aloittaja?) olet tappelun toinen osapuoli. Lopeta sinä viisaampana?? tappelu. Katso asioita lapsen näkökulmasta äläkä omastasi.
Mistä siinä oikeasti taistellaan, kun taistellaan elatusmaksuista ja niitten suuruudesta? Päivänselvä asia on se, että yhteisistä lapsista on elatusvelvollisuus molemmilla vanhemmilla. Ei se tehtävä ja velvollisuus siitä mihinkään häviä oltiin yhdessä tai ei. Lasten pitää asua, syödä, saada asianmukaista vaatetusta, hoivaa, opetusta, kasvatusta, virikkeitä, terveydenhoitoa riippumatta siitä asuuko isi ja äiti yhdessä vai erikseen. Kaikkeen tähän valitettavasti kuluu rahaa ja ne kulut pitää vanhempien kesken jakaa.
Ei voi muuta todeta kuin että aika pitkälle on varmaan kysymys vallankäytöstä exän asioihin ja jonkunlaisesta epäluottamuksesta entisten puolisoitten välillä. Etä haluaa kontrolloida rahan voimalla entisen puolisonsa elämää. Sellaiset parit, jotka pystyvät eroamaan niin että lasten asioista sopiminen sujuu kitkatta ja luottamus näissä asioissa säilyy, ovat varmaan eropäätöksensä loppuun asti harkinneet. Mitä sitä exää kiusaamaan, kun kerran on päässyt eroon. Asialliset asiat hoidetaan, mutta muuten ei tartte haikailla enää suuntaan eikä toiseen.
Täällä on varmaan mennyt monet naiset nyt sekaisin keskenään.
Minä olen "eiymmärrätätä" eli aloittaja. En mielestäni tappele exmieheni kanssa. Yritän vain ymmärtää hänen ajoittain pilkahtelevaa katkeruuttaan. Sainkin hyvän vastauksen eräältä eronneelta. Päätinkin heti avoimesti kertoa ja näyttää expuolisolleni mihin elatuksmaksut menevät niin kauan kuin on tarpeellista ja kumpikin oppii uuteen taloustilanteeseen. Exmies arvosti todella paljon sitä, kun näytin hänelle eilen keräämiäni laskelmia.
Sitten täällä on se "???"-nimimerkki, joka on miehensä entiselle puolisolle hyvin, hyvin vihainen.
Sitten on "eronnut..." -nimimerkki, jolla on omat elatus- ja asumiskiemuransa. En itsekään ole selvillä miten ne menee.
Pääsitkö kärryille mefergigi? :)
Mikä sun pointti alotuksessas oli ?
että sait asioita eteenpäin exäsi kanssa. Kuulostaa siltä, että voitte saada aikaan vielä hyvää yhteistyötä.
Luottamus ja avoimuus on sellasia niukkuustekijöitä eroissa. Muutenhan sillä ei niin väliäkään, onko luottamusta vai ei, mutta juuri lasten kannalta sillä on iso väli. Jos toinen ei oo oikeesti hullu, niin kaikkeen käytökseen on joku järjellinen syy. Sen syyn voi saada selville ja tulla sen kanssa toimeen.
Olen katellut tätä ketjua pitkin aikaa ja tää on ihan normiketju: asiallinen asia sortuu ihmisten väliseksi haukkumiseksi ja panetteluksi :-). Mutta eropalstalla lienee lähinnä ihmisiä, joiden erosta on vain vähän aikaa. Tunteet kuohuvat täällä ihan kuin oikeessakin elämässä. Kaikkia on loukattu ja kaikilla on puolustettavaa. Täällä on hyvä kaataa paska palstan niskaan. Jospa se jeesaa sitte, kun on taas sen pahan exän kanssa kasvotusten?
No, minä sain tästä keskustelusta sen mitä halusin ja sain sen sinulta -ukko-. Halusin ymmärtää exmieheni katkeruutta rahan suhteen. Rahan joka menee lapsille. Hänen omille lapsilleen.
Ainahan sitä tarjotaan 10 huonoa ja yksi hyvä neuvo.
Tämä ketju jatkukoon hamaan tulevaisuuteen. Varmaan jatkuukin, jos sitä toista osapuolta ei koskaan yritä edes ymmärtää.
Empatiaa, myötätuntoa, sitä vaaditaan.
Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta olisi hyvä edes yrittää joskus vaihtaa näkökulmaa.
Miltä tuntuisi olla toisen saappaissa?
Kovasti olet inttänyt täällä vastaan niille jotka mielestäsi ovat väärässä, ja sinun ajatusmaailmaasi vastaan.
Sellaistako avioliittokin oli, yritit muuttaa miehen ajattelutapaa vastaamaan omaasi, ja koska et onnistunut haukut nyt miehen todeten miten huono ihmisenä hän on?
Ne saappaat, koita hankkia vaikka aurinko paistaisi.
Sepä on monen eron syy: nainen haluaa muuttaa miehen kun ei hyväksy tätä omana itsenään.
Ei vain naiset halua muuttaa miestä. Myös mies voi ladata epärealistisia odotuksia ja toiveita naiselle.
Pitäisi olla joku supervaimo. Ensinnäkin käydä töissä, siivota koti, laittaa ruokaa, kasvattaa lapset ja pitää tämän kaiken lisäksi myös mies tyytyväisenä ja tyydytettynä. Naisen omia harrastustarveita ja tapoja ei ymmärretä. Naisen omaa elämätapaa ja jopa luonnetta yritetään muokata paremmaksi. Aikomukset ovat hyvät, mutta silti ei toisen aikuisen ole tarkoitus kasvattaa toista. Eikös sitä sanotakin, että tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla?
Puhun siis omasta kokemuksesta.
En silti sano, että jomman kumman tapa elää olisi ollut väärä. Nämä kaksi tapaa ei vain sopinut yhteen. Minä luovutin jo vuosia sitten exmieheni muutosyritykset. Aloin vain odottamaan. Exmies luovutti vasta noin vuosi sitten. Siksi kai eromme on omituisen helppo. Erokriisit ja pettymykset on käyty läpi jo aikoja sitten...
Puoliso haluaa muuttaa toisen mieleisekseen, mutta lopullinen päätös muuttumisesta jää kuitenkin itselle. Viimeinen virhe on miellyttämisen halusta ja rakkauden menettämisen pelosta luopua itsestään ja yrittää muuttua sellaiseksi kuin toinen haluaa ja odottaa. Se ei kerta kaikkiaan onnistu ja johtaa lopulta katkeruuteen. Itsestä ja minuudesta pitää pitää kiinni. On erinomainen merkki siitä, ettei oikeasti sovita yhteen, jos vain toinen joutuu tekemään kompromisseja ja luopumaan itselleen tärkeästä.
milloin elatusmaksut ja lapsilisät tulee toiselle palkanlisäksi.meillä on viikko/viikko systeemi lapsilla,minä olen niin sanottu lähihuoltaja,mutta tuet menee ex-vaimolle,kun tuntu ettei hän muuten saa itseään ja lapsiaan rahoitettua(töissä käyvä ihminen),ajattelin,että ei lapsilla äitinsä tykönä ole hyvä olla,jos on jatkuva huoli rahasta.nytkö on aikaa kulunut ja olen vähän laskenut,mitä hän käyttää rahoista lapsille,niin hän hyötyy semmosen 200 euroa joka kuukausi,jonka panee omiin(ei lasten hyväksi)menoihin.minä nyt kumminki kustannan yli puolet menoista.
Jos teillä on sopimus jonka mukaan sinä olet lähihuoltaja, voit hakea Kelalta muutosta asiaan lapsilisien osalta. Kylmästi vaan. Tai sitten ensin keräät näytön exäsi väärinkäytöksistä osoittaaksesi ettei maksujen osoite ole todellakaan oikea.
Mun mielestä nuo lähi"äidit" on turhankin suojeltuja. Koville vaan, ja sossut ja Kelat kanssa. Oikeudenmukaisuuden nimissä.
äiti lainareissa koska ei ole kovinkaan äidillistä käyttää lapsiaan koston välineenä.
lähihuoltajuuden pitäminen minulla oli lasten kannalta paras ratkaisu,mutta miehenä on hankala saada tahtoaan läpi(aivan järkeviäkin).halusin lasten osoitteet pysyvän itselläni enkä välittänyt rahasta.lapsenvalvojan puoluellisuus kyllä ihmetytti näin nykyaikana,kyllä kai moni isä ajetaan nurkkaan,jos he eivät osaa puolustaa itseään.minusta pitäisi olla jonkinlainen tilivelvollisuus,jos toinen antaa rahaa johonki määrättyyn tarkoitukseen(ei nyt joka kuittia tarvitse näyttää)
Kaikenlaisia tarinoita kuulee... hyvänä esimerkkinä suullisesti tehdyt sopimukset vaikkapa elatusmaksuista, jotka sitten peritään lain voimalla uudestaan, tai exälle jätetystä luottokortista, jota siekailematta hyväksi käytetään.
Minusta olisi reilua, jos lapset ovat vanhemmillaan 50/50 ei minkäänlaista rahansiirtoa tarvitse, toki molemmat vanhemmat voivat lapsilleen ostaa mitä tarpeelliseksi katsovat...omasta tahdostaan.
Jos lapset ovat vain toisella vanhemmalla on ihan ymmärrettävää, että lapsen menoihin toinenkin osallistuu. Se mikä on "oikea" summa on varmasti erittäin vaikea määritellä.
Mielestäni pitäisi verrata yksin elävän peruskuluja siihen, kun lapset lasketaan mukaan ja tämä ylijäämä jakaa vanhempien kesken puoliksi maksettavaksi (eli asuminen, vaattet, ruoka, lääkkeet, koulutus, harrastukset....) ja tietty huomioida myös lapsilisät laskelmassa, jos näitä tulee. Jonkinlainen korotus lähivanhemmalle pitäisi myös muistaa antaa siitä, että huoli, vastuu ja hoitovelvoite on hänellä pääsääntöisesti. Laskenta voisi olla hieman hankalaa, mutta ei todellakaan mahdotonta.
Tämä teoriatasolla, kuitenkin aina pitäisi muistaa se, että lapset eivät ole pelinappuloita, asiat pitäisi pystyä käsittelemään asioina aikuisten kesken.
Rahojen käytöstä pitäisi etävänhemman saada todisteet, koska kieltämättä paljon väärinkäytöksiä tapahtuu.
"Rahojen käytöstä pitäisi etävänhemman saada todisteet, koska kieltämättä paljon väärinkäytöksiä tapahtuu."
Miten on väärinkäytökset mahdollisia, jos etä maksaa lapsesta 200 ja lähivanhemman osuus on 200 siihen lisätään lapsilisä 100, eli yhteensä 500,- tästä pitää maksaa lapsen ruoka, hygienia, harrastukset, vaatteet, lelut, koulutarpeet, lääkärit, lääkkeet, viikkorahat, asuminen ym.ym. kyllä täytyy olla kysymyksessä aika fakiiri, joka kovasti alle tuon summan lapsen elättää.
500,- kuukaudessa tarkoittaa n. 16,- / päivä. Käydessäsi ystäväsi kanssa kahvilassa pullakahvilla on tuo summa mennyt, millä tulee kattaa lapsen kaikki kulut päivässä.
Miten te lasten vanhemmat kehtaatte, luulisi että lapsi olisi teille sen verran tärkeä, ettette riitelisi mitättömistä rahoista.
Etävanhemman, joka ei ymmärrä mihin raha menee, tulisi pitää lasta luonaan vaikka välivuosi, siinä se alkaisi totuus selviämään.
...olen kuullut useammankin kerran miten äiti on saanut vaikkapa Stockan rinnakkaiskortin käyttöönsä, ensin on ostettu vain ruokaa..sitten pikkuhiljaa hivutettu kaikenlaista lisää, kunnes kortti on ollut pakko sulkea.
Tiedän myös tapauksia, jolloin isä maksettuaan elatusmaksun useammasta lapsesta on huomannut äidin poistuneen pariksi viikoksi etelään (valitettuaan ensin rahan tiukkuutta).
Tuskin kukaan mies (tai nainen), joka 100% exäänsä luottaa mitään valvontaa haluaisikaan, mutta ymmärrän hyvin niitäkin, jotka haluaisivat enemmän rahan käytöstä tietää, onko se väärin?
Onneksi itse ei ole ollut tarvis koskaan ko asioista riidellä, osaamme neuvotella ja keskustella vaikka emme kaikesta aina samaa mieltä olisikaan.
kun minulle märistiin,ettei ole varaa hoitaa asioita,nyt sitten toukokuussa käytiin etelänmatkalla,ei oikein tuo logiikka pelaa.
Mistäs tiedät ettei joku herraskainen maksanut hänen matkaansa? Ei hän kai sulle sitä kehtaisikaan kertoa? Mutta sossu tai kela tms voisi kyllä kysellä asiasta. Ehkäpä herraskainen suostuisi maksamaan myös lapsistakin.
joka ei hyväksynyt systerin ja lasten etelänmatkoja, koska ne tehtiin hänen mielestään HÄNEN rahoillaan. Jumalauta kuinka nauratti, se ukko tosiaan luuli että hänen maksamansa 130,-/kersa/kk riittäisi etelänmatkoihin. Sen mielestä sen ei olisi kuulunut maksaa mitään elareita, jos systerillä oli kerran rahaa matkustella.
Hyvin yleinen on käsitys, etteivät eronneet vanhemmat saisi käydä etelässä, eikä muutenkaan päättää rahan käytöstään itse. Tätä yleistystä on molemmin puolin, "kyllä sillä on vara sitä ja sitä", mutta ei lapsilleen osta tai "taas oli mankumassa ostamaan sitä ja sitä lapsille" vaikka itellä on vara...
selvitetty asioita,niin ex-vaimo sai rahaa takautuvasti,ne hän käytti omaan etelänmatkaan,jos olisi ottanut lapset mukaan,niin eihän siinä mitään,mutta lapsekki tyyrättiin minulle,niin ettei he moneen viikkoon nähneet äitiään.meillä on normaalisti viikko/viikko järjestelmä lapsilla.
se vaimo ne lapset elätti sillä aikaa, kun sinä et vielä maksanut osuuttasi?
Oletettavasti omalla rahallaan.
Joten kun rahat tulivat takautuvasti, hän lähti OMALLA rahallaan etelään, kun sinä maksoit velkasi pois.
Niin helvetin simppeliä!
Vai oletko sitä mieltä, että nyt kun maksat LAPSIEN menoista osuutesi, ei ex-vaimosi saisi käyttää OMAA rahaansa mihinkään yleellisyyteen. Tai jos käyttää, sinun kuuluisi maksaa LAPSIESI menoista vähemmän?
Vai kyseleekö joku sinulta mihin sinä käytät ne rahat, jotka jäävät SINULLE elareiden jälkeen?
Tuskin!
Mikä siinä on niin vaikea hahmottaa:
Lapsille kuuluvat rahat
Vaimon rahat
Miehen rahat
Sinä voit päättää vain viimeisestä, kun ensimmäinen on jo sopimuksilla sovittu. Vaimon raha-asiat eivät kuulu sinulle senttiäkään.
olen lähihuoltaja ja lapset asuivat pääsääntöisesti minun luona ennenkuin vahvistettiin huoltajuus.rahan siirtoja on järjestetty sen takia,että ex-vaimo pystyisi huolehtimaan asumisen ja lasten siellä olon,jos olisi huolehtinut ensin tärkeimmät ja mennyt sitten vaikka sinne missä pippuri kasvaa,niin ei kuulu minulle,mutta nyt kuluu kaikki ilmanaikuseen.
luin vain viimeisen viestisi, huomaamatta, että olit kuvaillut tilannettanne enemmänkin edellisissä. Tein tulkintani liian nopeasti. Sorry. otan sanat takaisin.
....ihminen on hemmetin hyvä selittelemään asioita itselleen....parhainpäin ja löytämään omalle toiminnalle hyvät pätevät syyt myöskin osoittelemaan toista.
En puhu systeristäsi vaan yleensä.
Esimerkiksi on niitä, jotka käyttävät ne exältä tulleet rahat vaikka vuokran maksuun tai ruokaan ja sitten hyvin perustein lähtevät "omalla rahalla" reissuun (ilman lapsia tietty).
Ihminen uskoo jopa itse omiin vaikuttimiinsa ja selityksiinsä, kun itsensä tarpeeksi hyvin psyykkaa, puolustaen kantaansa kynsin hampain.
Maksoin lapseni vaihto-oppilasvuoden 6000 €,joka oli X:n kanssa sovittu kuitattavaksi elatusmaksuista.No nyt se vaatii kaupungilta taannehtivasti elatusapuja,jotka siten tulevat taas maksettavakseni.X ei ole osallistunut sentilläkään mihinkään lapsensa kuluihin,lapsilisätkin kuittaa itselleen toimittamatta edes niitä lapsellensa vaihto-oppilasmaahan.Kun ei ole kirjallisesti tehtyä sopimusta,on kaupungin (minun) maksettava.Siis tulonsiirtoa vai ei?
Elatusvelvollisten liittoon, liity vaikka jäseneksi. Liitosta saat hyviä neuvoja!!!
vaikka haluan edelleen perheeni takaisin yhteen niin en ole siitä katkere että maksan lapseni hyvinvoinnista tietyn summan kuussa koska rakastan kuitenkin lastani ja exsääni todella paljon ja en halua että he joutuvat kärsimään rahan takia... ehkä sitten voin miettiä kantaani uudelleen kun ja jos perheeseeni tulee uusi elättäjä...
tosin en ymmärrä sitäkään jos isän tarvii maksaa sitten kokonaan lapsen kaikki menot ilman että äiti ottaa niihin osaa ollenkaan...