Nyt seuraa hiukan outo kysymys teille arvon neidit: Voiko mies olla mielestänne liian hyvännäköinen? Tilanteena olisi vielä se, että haussa olisi ainoastaan jotakin pitempiaikaista, ei yhden yön juttuja.
Varmasti moni pitää unelmanaan, että Bratt Pitt tms. kävelisi vastaan, mutta miten olisi todellisuudessa, voisitko kuvitella alkavasi seurustelemaan hänen kanssaan? Miten käyttäytyisit hänen seurassaan? Voisitko olla oma itsesi?
Kyseessä ei sitten ole mikään viisikymppinen kaljamaha, joka elää ikuista nuoruuttaan:) Ja se yksi olisi ihan riittävä, mieluiten vielä ihan tavallisen näköinen.
Varmasti moni pitää unelmanaan, että Bratt Pitt tms. kävelisi vastaan, mutta miten olisi todellisuudessa, voisitko kuvitella alkavasi seurustelemaan hänen kanssaan? Miten käyttäytyisit hänen seurassaan? Voisitko olla oma itsesi?
Kyseessä ei sitten ole mikään viisikymppinen kaljamaha, joka elää ikuista nuoruuttaan:) Ja se yksi olisi ihan riittävä, mieluiten vielä ihan tavallisen näköinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eiköhän se ole niin että "lika barn leker best", eli suhteellisen samantasoisia ihmiset suosii.
Oman kokemukseni perusteella naisen kiinnostus miehen ulkonäköön laimenee ja muuttuu iän ja kokemuksen myötä. Siis vakisuhdetta haettaessa. Näin poikkeuksellisen hyvännäköinen voikin olla kokeneemmalle naiselle jonkinasteinen turn off.
Kolmesta miehestäni ensimmäinen oli erittäin hyvännäköinen, toinen myös mutta vähän feminiinillä tavalla. Nykyiseni ei taas vastaa perinteisiä hyvännäköisyyskäsityksiä ehkä juurikaan, mutta pesee muissa ominaisuuksissa edelliset.
Ensimmäinen nuoruuden suhde oli juuri sitä mitä olettaa saattaa, pettämistä ja mustasukkaisuutta (molemminpuolista). Olin kyllä itsekin suhteellisen "suosittu", mutta eihän se kivaa ollut kun muut naiset kuolasivat miehen perään. Siitä tuli vähän sellainen valtataistelu, kilpailu ja sellainen kaataa suhteen ennen pitkää.
eiköhän liian hyvännäköisellä ole vähän toisenlaiset ongelmat kuin naisen saaminen yhdeksi yöksi tai sadaksi vuodeksi. Kumpikin kyllä hoituu mikäli on ylihyvännäköinen. Se onkin sitten eri asia onko nainen kiinnostunut Sinusta persoonana vai jostain muusta.
Voi olla vähän huono juttu olla sexy mies joka uppoaa naisiin kuin voi sulaan voihin, luonteen korruptoituminen lähes väistämätötä.
voi olla liian hyvännäköinen. Ja vaikka olis kuin hyvännäköinen, niin makumieltymyksiä on monta ja kukaan ei ole kaikkien makuun. Itse olen kai melko hyvännäköinen (saatan olla liiankin), mutta olen aina kiinnittänyt huomiota muuhunkin kuin ulkonäköön. Minun kiinnostukseni saa heräämään ennemminkin vähän persoonallinen ja herkän oloinen mies. Sellainen joka on vähän sivussa, joka katselee muita ja vaikuttaa syvälliseltä, sen sijaan että itse paistattelisi keskellä muiden katseissa. Esim. bändejä katsoessani katson usein soittajia sivustalla ja taustalla ja mietin heidän olemustaan ja persoonallisuuttaan. Solisti keskellä on vähemmän mielenkiintoinen, jotenkin liian kliseinen huomion keskipiste. Jos joku tyrmää sillä perusteella että toinen on liian hyvännäköinen niin se musta kertoo lähinnä heikosta itsetunnosta ja hyvä itsetunto on seurustelussa tärkeää. Niinpä on hyvä jos osa porukasta karsii jo itse itsensä pois. :)
N. 10v sitten tapasin miehen, jonka ulkonäkö on kuin suoraan mallikatalogista. Töikseen teki fyysisiä töitä, joten kroppakin aivan kohdallaan. Selvisi, että hän on minua 6 vuotta nuorempi, mutta silti leimahti tulenpalava rakkaussuhde, josta intohimoa puuttunut.
Ei tarvinne kertoa, että naiset tuijottivat avoimesti ja homot tulivat kertomaan, että tiedätkö, että sulla on ihana mies. Silti tuon kauniin kuoren alla oli mitä vaatimattomin ja ystävällisin gentlemanni, joka lähinnä vaivautui naisten( ja varsinkin miesten) huomionosoituksista. Ulkomaanreissuilla häntä ei koskaan arvattu suomalaiseksi, vaikka sukujuuret ovat perihämäläiset.
Suhde kesti melkein neljä vuotta kunnes itse tein virheen: keskityin uraan ja työtekoon ja pidin häntä itsestäänselvyytenä. Laiminlöin suhteen ja lopulta totesin, että keskityn nyt uralla etenemiseen ja ilmoitin, että eiköhän tämä ollut tässä. Parin viikon päästä tämä mies vielä halusi jutella ja sanoi, että olen hänen suuri rakkautensa, eikä halua lopettaa näin. Itse ilmoitin, että olen häntä vanhempi ja miehen on aika hakea ikäistänsä seuraa.
Tein elämäni virheen. Tajusin asian pitkän ajan kuluttua. Juttelimme aina silloin tällöin kuulumisia. Nyt - viisi vuotta eron jälkeen - olemme molemmat sinkkuja ja alkaneet taas lähentyä. Ja se tunne ei ole kuollut. Olen päättänyt, että jos vielä päädymme yhteen en hänestä luovu koskaan. Annoin aikaisemmin oman huonon itsetuntoni puhua ja kärsin ikäerosta, tuntui, että muut ihmettelivät miksi tuonnäköinen mies on itseään vanhemman naisen kanssa.
Senkin tajusin vasta liian myöhään, että suurin osa ihmisistä ei tiennyt ikäerostamme. Olen ikäisekseni nuorekas ja mies ikäisekseen miehekäs. Olimme kuulemma ihannepari. Jos henkisesti kaikki toimii niin unohtakaa omat pelkonne ja antakaa mennä!
todella hyvännäkösiä on yksi 100:sta ja sillee harva.Tai sit ei kukaan.Sillä kokonaisuus ratkaisee.Enkä alkas haaveilla elämästä minkään filmitähden kanssa se ei ole todellista, kuten ei tää nettimaailmakaan.Sit ko oikeesti tapaa ihmisen se saattaa olla ihan muuta.Kauneus on pitkälti katsojan silmissä ja harvassa on todellllaaaaa komea ja kaunis ihminen ja mikä se on??jokaiselle eri asia...
Oletko sinä sellainen, liian komea?
Ei se kuori vaan sisäpuoli ratkaisee. Viestisi perusteella tuskin kovin nopeasti sielunkumppaniasi löydät.
Haluatko aidon suhteen vai kiiltokuvasuhteen?
hyvän-näkönen. Ei ainakaan ole sellaista vastaan tullu. Brad pitt ei ole komea,ihan tavis.
... siis komea, hyvin toimeentuleva, naiseni mukaan hyvä sängyssä, uskollinen, rauhallinen.
Koskaan en haluisi luopua naisestani, joka on mielestäni kaikkein kaunein.