Olisin kysellyt käsityksiänne mustasukkaisuudesta lähinnä seuraavaan kokemukseen liittyen. Olemme avo uusioperhe itselläni in 2 poikaa 11 ja 5 ja avovaimollani 2 tytärtä. Vanhempi poikani ei luonani suostu käymään koska ei pidä vaimostani. Viikko sitten pojallani oli syntymäpäivä johon menin ja ilmoitin siitä jo etukäteen avovaimolleni. Hän oli samaan aikaan menossa sisarensa luo. Olin 2.5 tuntia tapaamassa lastani ja palattuani helvetti jälleen alkoi. Mykkäkoulua ja ensimmäinen kysymys oliko grillipihvi hyvää. Olen ilmeisimmin menetellyt väärin tavatessani toisen kerran lastani tänä vuonna hänen kotonaan. Kyse ei kuulemma ole mustasukkaisuudesta. Hänestä on ymmärrettävää ja lasten etu että hän itse osallistuu exsänsä kanssa lastensa koulun päättäjäisiin. Minä olen tässä asiassa menetellyt väärin ollessani syntymäpäivillä ja syödessäni siellä viipaleen pizzaa ja palan kakkua. Onko muilla kokemuksia vastaavasta ja onko suhtautuminen mielestänne mustasukkaista. Asia on ajanut suhteemme aivan kriisiin
Mustasukkaisuutta ?
Pieleen meni
5991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Poikasi ei pidä vaimostasi; miksikähän?!? Lapsen vaistolla tajuaa vaimokkeesi itsekkääksi ja kylmäksi ihmiseksi...
"Lapsen suusta kuulee totuuden" joo, varmasti kuulee, mutta tuskimpa tuossa on aivan kyse siitä. Uusioperheessä todella usein käy niin,ettei lapsi/lapset pidä heti äidin tai isän uudesta kumppanista. Oudolta tuo vaimon käytös kuulostaa,mutta tuskinpa hän mikään hirviö on.
Onko naisesi ihan terve psyykkisesti? Ei ainakaan sille kuullosta. Ymmärrettävästi suhteenne on kriisissä ja hänen on aika kasvaa henkisesti tai sitten on vittumainen suhde edessä tai ero.
Äitinä. Erosimme kun tyttö oli 3v (nyt 14), ja tyttö oli "isin tyttö". Erotessamme isällä oli jo toinen, eikä joutanut paljoa lapsen kanssa olemaan. Kun isä muutti naisystävänsä luo pääsi tyttärenikin joskus viettämään viikonloppua, ehkä kerran kuussa isänsä luo, oli silloin 4v. Tällä naisella oli myös oma lapsi, noin samanikäinen poika kuin tyttäremme oli.
Kotiin tullessaan lapsi itki monta yötä, oli ahdistunut ja allapäin. Luulin tämän johtuvan eroahdistuksesta, isän ikävästä, yritin tottakai parhaani mukaan lohdutella. Niin pienellä kun ei ole omia sanoja kertomaan tunteista. Lapsi ei mielellään edes halunnut lähteä enää. Ja sitten vierailut ja yhteydet sieltäpäin loppuivatkin.
Viimeisestä vierailusta (n. vuoden, puolen vuoden päästä, en muista enää) isä soitti ja halusi jutella, puhuimmekin monta tuntia paikallisessa kahvilassa. Hän kertoi vierailuiden päättymisen syyksi tyttöystävänsä suhtautumisen lasta kohtaan ja vahvisti tietämättään lapsen katkonaisia kertomuksia pahan olon syistä. Siis en udellut, tentannut enkä painostanut lasta kertomaan mitään, kyselin vain yöllisten itkukohtauksien aikana että mistä on paha olo ja mikä itkettää.
Että kyllä vain, jos ei uusi emäntä lapsesta tykkää tai on mustasukkainen, niin osaa kyllä tehdä puolustuskyvyttömälle lapselle pahan olon ja käyttää henkistä väkivaltaa isän huomaamattakin.Samoin on tietenkin myös toisin päin.
Omana kommenttina sanon, että sinänsä naurettavaa ja äärettömän julmaa käytöstä aikuiselta ihmiseltä, pientä viatonta lasta kohtaan. Lapsi on syytön, viaton olento jonka elämää meidän jokaisen tulisi puolustaa, tukea ja suojella, olimme ne itse synnyttäneet/siementäneet eli emme. Sitä vartenhan me olemme olemassa?
Itse en ainakaan sellaista miestä huolisi joka ei lapsiani hyväksyisi, tai entisiään kävisi katsomassa. Mutta sehän on jokaisen oma valinta, onko kumppani sen arvoinen että haluaa menettää ajan lastensa kanssa ja jättää jälkeläisensä vaille huolenpitoaan ja hellyttään.
Miksi sitä nyt sitten kutsuukin, mustasukkaisuudeksi, omistamisenhaluksi, peloksi, itsetunnon puutteeksi. Onko hänen eronsa johtunut miehen pettämisestä, ei ole käsitellyt asiaa tai se on jättänyt syvän arven tai oletko sinä pettänyt jo avioliiton aikaan, silloin pelkää, että teet sen myös hänen kanssaan.
Sinun on puhutava vakavasti avokkisi kanssa ja sanottava jopa, että hänen tarvitsee hakea apua ellei tilanne muutu. Muuten elämäsi on jatkuvaa taiteilua, kriisiä, huonoa omaatuntoa. Edessä on rippijuhlia, valmistumisia, kihlajaisia, hautajaisia....