Olen kovin yksinäinen, ystäviä on, lapsetkin tehty, tyttö ja poika, tai oikeammin jo aikuisia kumpikin.
Kaipaisin rinnalleni en pelkästään kesäkollia, vaan ihan elämänmittaista juttua.
Yksinäisyys tulee vastaan kaikkialla, naistenlehdet pursuavat toisensa löytäneitä julkkiksia, ja tuntemattomiakin, alle viisikymmppisiä, ne lehdet puskevat otsikoin, kuinka vietät kesää kumppanisi kanssa..minkä kumppanin?
Yksinäisyys iskee vastaan kahviloiden terasseilla, pariskunnat keskustelevat kuka mistäkin, nuoremmilla kiiltävät vastaostetut sormukset nimettömissään, vanhemmat vastarakastuneet kulkevat käsikkäin.
Yksinäisyys tulee vastaan kaikkialla, ja se sattuu, tuntuu pahalle.
nauti yksinäisyydestäsi sanovat, ne, joilla on kotonaan joku, joka ottaa mielellään öisin viereensä, jakaa arjen, ilot ja surut.
Löydät kyllä vielä jonkun, sanoo se, joka löysi jo, ja hehkuu onnea.
Onhan mulla kolli, mutta se naukuu, puskee ja kehrää. Onhan mulla ystäviä, joidenka kanssa vietän aikaani, onhan mula lapset, ne isot, joita ei kotona näy, paitsi toisinaan.
Missä ovat ne paljon puhutut yksinäiset ikäseni kunnon miehet, jotka etisvät oikasti kummpania, ei
yhdenyön seikkailua?
Eivätkä pyöritä montaa yhtäaikaa??
suomi24 treffit on koettu jo, ja sydän särkyi monesti.
missä vika, sillä en ole ruma, hoitamaton, hamssu, vaan liikkuva, hoikka, eloisa, mutta en mikään missi kuitenkaan..
Kaipaisin rinnalleni en pelkästään kesäkollia, vaan ihan elämänmittaista juttua.
Yksinäisyys tulee vastaan kaikkialla, naistenlehdet pursuavat toisensa löytäneitä julkkiksia, ja tuntemattomiakin, alle viisikymmppisiä, ne lehdet puskevat otsikoin, kuinka vietät kesää kumppanisi kanssa..minkä kumppanin?
Yksinäisyys iskee vastaan kahviloiden terasseilla, pariskunnat keskustelevat kuka mistäkin, nuoremmilla kiiltävät vastaostetut sormukset nimettömissään, vanhemmat vastarakastuneet kulkevat käsikkäin.
Yksinäisyys tulee vastaan kaikkialla, ja se sattuu, tuntuu pahalle.
nauti yksinäisyydestäsi sanovat, ne, joilla on kotonaan joku, joka ottaa mielellään öisin viereensä, jakaa arjen, ilot ja surut.
Löydät kyllä vielä jonkun, sanoo se, joka löysi jo, ja hehkuu onnea.
Onhan mulla kolli, mutta se naukuu, puskee ja kehrää. Onhan mulla ystäviä, joidenka kanssa vietän aikaani, onhan mula lapset, ne isot, joita ei kotona näy, paitsi toisinaan.
Missä ovat ne paljon puhutut yksinäiset ikäseni kunnon miehet, jotka etisvät oikasti kummpania, ei
yhdenyön seikkailua?
Eivätkä pyöritä montaa yhtäaikaa??
suomi24 treffit on koettu jo, ja sydän särkyi monesti.
missä vika, sillä en ole ruma, hoitamaton, hamssu, vaan liikkuva, hoikka, eloisa, mutta en mikään missi kuitenkaan..
Vastaukset 6
Vanhimmat
sanotaan, mutta vaikeaahan se on kumppania löytää jos on kotona viihtyvää sorttia eikä harrastusten tai työn kautta voi tutustua vapaisiin miehiin
yksi vaihtoehto on löytää uusi harrastus jota kautta saada uusia ystäviä jotka taas voisivat tutustuttaa sinut johonkin sinulle sopivaan mieheen tai vanhat ystäväsi voisivat miettiä tietäisivätkö he tuttavapiirissään ketään sopivaa
isolla paikkakunnalla on helpompaa löytää juttuseuraa menemällä vaan juttelemaan jonkun kanssa, siitä se lähtee kun on saanut pään auki, lenkillä, kaupassa, miksei kirjastossakin
positiivinen ajattelu yleensä saa mielen iloiseksi ja sen huomaa muutkin, eli hymyile niin sinulle hymyillään ja yleensä sitä tullaan juttelemaan herkemmin vaikka vaan hymyilisi silmillään
joskus se kumppani tulee vastaan silloin kun sitä vähiten odottaa ja aina ei edes ensimmäisellä kerralla tajua että tämä on minua varten tarkoitettu, etsinnät saa lopettaa
voihan olla että on jo joku tuttavapiirissä joka olisi sopiva kumppani mutta jostain syystä ei itse sitä ole vielä oivaltanut
lykkyä kaikille kumppanin etsijöille, katselkaa ympärillenne!
Kiitos vastaajalle=)
Mutta kuitenkin olen iloinen pulputtaja, työskentelen asiakaspalvelussa kunnan palveluksessa, ja tapaan paljon miehiä.tämä paikka on 85% pelkkiä miehiä.. Mutta jostain syystä vain ei nappaa, ja se tuntuu aika kurjalle, sillä tää paikka on varsinainen siittola, eli pariskuntia on syntynyt..
Olen tunnettu hymystäni, ja siitä, että ilo pintaan vaikka sydän räytyisi.
Saatan alkaa pulista jonkun kanssa tuosta noin vaan---
En sitten tiedä, missä mättää. Ja joskus, ja aika useinkin tuntuu, etten enää koskaan tule löytämään rinnalleni elämäkumppania, jonka kanssa alkaisi rakentamaan tulevaisuutta, nytkun lapsetkin jo isoja, eivätkä asu kauaa enää äidin helmoissa, yksinäisyys uhkaa todella..
Toivokaamme parempaa, kuitenkin
Juu,mulla on taas sellainen heikkous seuran haussa että olen aika ujo.etenkin tuolla julkisila paikoilla,koska pelkään "pakkeja" ja sitä myötä "julkista nolaamiseksi tuloa"-eli itseluottamukseni ei ole niitä kovin hyviä,vaikka nyt ei naama kai aivan kamalan näköinen ole.
Vähän on outokumpua vatsan kohdalla,mutta sekin johtuu osittain lääkityksen haittavaikutuksista.
Viimeisin aloittamani lääke lihotti 15 kiloa alle vuodessa,vaikka ennen aloitusta varoitettiin "vain" 3-5 kilosta.
Että nyt on mitat n.180/98
No,"se on vain elämää ei sen enempää"
-eikä vähempää...
Ja suurehko este mun kohdalla taas on,kun haluaisin tupakoimattoman seuralaisen ja jos vielä olis raitiskin niin olisin "onneni kukkuloilla"-mutta ei auta toivoa mahdottomia:(
Mutta mukavaa kesän jatkoa sulle toivottelen-ja onnea sen oikean hakuun
t. Mies 31
Muttei sitä kukaan usko, et Sinäkään.
muusta kun siitä että minun kohdalleni ei ole osunut ketään, ja omalla kohdalla on uskonpuute.
Muille kyllä tuntuu tärpäävän aika helposti...
Mutta ei mullakaan "tärppää" sen koommin vaikeastikaan-saati helposti:(
-ettet ole tältäkään osin yksin,jos se yhtään oloasi helpottaa?