Mitä olis pitäny tehdä toisin?
Ihastuin opiskelupaikastani tuttuun tyttöön. Aloteltiin juttelut mesessä. Alkuun olin häneen ihastunut ja varmaan hän itsekin sen huomasi, mutta ei siihen reagoinut. Juteltiin vajaa puoli vuotta ja tyttö kertoi omia murheitaan ja muita kuulumisiaan. Ja juttu tuntui sujui.. suhde muuttui vähitellen kaverilliseksi ja meistä tuli vaan kavereita.
Tyttö alkoi kuitenkin ilmeisesti kiinnostua minusta ja keskustelut alkoivat venyä. Myös omakin kiinnostukseni tyttöä kohtaan heräsi jälleen. Juttelimme mesessä jopa kokonaisen yön, jonka aikana tyttö antoi vapaaehtoisesti kännykän numeronsa, flirttaili ja kutsui minut leffaankin. Lähetin hänelle seuraavana päivänä tekstarin, jossa kiittelin vielä kerran leffakutsusta ja kerroin, että ehkä voisimme seuraavanakin yönä taas mesetellä, jos olisi tilaisuus. Itselläni oli kuitenkin muita pakollisia menoja, joten mesettelyt jäivät siltä yöltä.
Sitten tapahtui jotain. Tyttö meni hiljaiseksi. Ei enää piitannut mesettelyistäni paljoakaan ja lopetti keskustelut kesken kaiken. Suunniteltua leffailtaa hän ei perunut, mutta kutsui kavereinsa vielä jälkikäteen mukaan. Kävimme sitten katsomassa pätkän porukalla ja lähdimme kotiin. Tyttö viihtyi koko illan kaverinsa kanssa.
Juttu hiljeni tyystin joksikin aikaa ja olin kysymysmerkkinä. Mikä meni pieleen?
Jälkeenpäin sanoin mesessä tytölle vielä suoraan, että olen häneen totaalisesti kusessa ja kysyin tytöltä suoraan, että mikä häntä vaivaa kun hän meni niin hiljaiseksi (kerroin asiat hänelle suurinpiirtein samallailla kuin tässä nyt, suoraan). Vastaukseksi sai vain sen, että kavereihin ei ollut juuri sillä hetkellä paljon muutenkaan aikaa.
Hän meni vuodatuksestani muutenkin aika hämilleen. Hänellä tuntui olevan aina välillä vaikeuksia ymmärtää logiikkaani ja sanoikin sen vielä suoraan. Jutun kertominen oli kyllä muutenkin vähän hankalaa ja takkuista, kun ei tahtonut löytää sopivia sanoja. Hän kuitenkin pyysi anteeksi kun oli hämmentänyt minua ja jaksoi kuunnella sanottavani. Kysyin myös, että olinko tehnyt tai sanonut jotain väärää, kun juttu oli pysähtynyt kuin seinään. Sellaista syytä ei kuitenkaan löytynyt. Sanoin lopuksi, että haluaisin pitää hänet kuitenkin edes kaverinani, jos ei muuta. Juttu päättyi näihin aatoksiin.
Sen jälkeen on ollut melkein pari viikkoa hiljaista.
Jutusta olen päässyt kyllä yli, mutta vieläkin minua hämmentää, että mikä meni lopulta pieleen? Olin hänestä kiinnostunut, kuten hänkin jossain vaiheessa minusta. Luulen, että toiminta flirttailu tilanteessa ei omalta osaltani oikein onnistunut. Olisiko flirttiin pitänyt vastata jollain muullakin tapaa kuin vain kulmia kohottelevilla hymiöillä ja normaalilla jutun väännöllä? Oliko tekstiviestien lähettely liian pikaista toimitaa?
Viimeinen oljenkorsi oli asioiden puhuminen suoraan, jolla oli tarkoitus yrittää hakea kysymyksiin vastauksia ja korjata väärinkäsitykset tai muut mokat, jos sellaisia olisi tullut esiin. Mutta koko tempun anti jäi aika vähäiseksi. Mahdollisuus olisi ehkä ollut pelastaa kaverisuhde, jonka olisin edes toivonut säilyvän. En kuitenkaan tiedä oliko avautumisestani lopulta enemmän hyötyä vai haittaa.
Enään ei ole juurikaan kortteja joilla tätä peliä pelaisi, mutta seuraavaa erää ajatellen olisi tästäkin sotkusta ollut kiva saada jotain opittavan arvoista irti.
Kertokaa puolueeton mielipide siitä olisiko jotain pitänyt tehdä tai jättää tekemättä. Miten kuuluu toimia flirttailevan naisen kanssa? Kuinka taas vältetään se, ettei tätä vahingossakaan karkoteta? Muita mielipiteitä...
Ihastuin opiskelupaikastani tuttuun tyttöön. Aloteltiin juttelut mesessä. Alkuun olin häneen ihastunut ja varmaan hän itsekin sen huomasi, mutta ei siihen reagoinut. Juteltiin vajaa puoli vuotta ja tyttö kertoi omia murheitaan ja muita kuulumisiaan. Ja juttu tuntui sujui.. suhde muuttui vähitellen kaverilliseksi ja meistä tuli vaan kavereita.
Tyttö alkoi kuitenkin ilmeisesti kiinnostua minusta ja keskustelut alkoivat venyä. Myös omakin kiinnostukseni tyttöä kohtaan heräsi jälleen. Juttelimme mesessä jopa kokonaisen yön, jonka aikana tyttö antoi vapaaehtoisesti kännykän numeronsa, flirttaili ja kutsui minut leffaankin. Lähetin hänelle seuraavana päivänä tekstarin, jossa kiittelin vielä kerran leffakutsusta ja kerroin, että ehkä voisimme seuraavanakin yönä taas mesetellä, jos olisi tilaisuus. Itselläni oli kuitenkin muita pakollisia menoja, joten mesettelyt jäivät siltä yöltä.
Sitten tapahtui jotain. Tyttö meni hiljaiseksi. Ei enää piitannut mesettelyistäni paljoakaan ja lopetti keskustelut kesken kaiken. Suunniteltua leffailtaa hän ei perunut, mutta kutsui kavereinsa vielä jälkikäteen mukaan. Kävimme sitten katsomassa pätkän porukalla ja lähdimme kotiin. Tyttö viihtyi koko illan kaverinsa kanssa.
Juttu hiljeni tyystin joksikin aikaa ja olin kysymysmerkkinä. Mikä meni pieleen?
Jälkeenpäin sanoin mesessä tytölle vielä suoraan, että olen häneen totaalisesti kusessa ja kysyin tytöltä suoraan, että mikä häntä vaivaa kun hän meni niin hiljaiseksi (kerroin asiat hänelle suurinpiirtein samallailla kuin tässä nyt, suoraan). Vastaukseksi sai vain sen, että kavereihin ei ollut juuri sillä hetkellä paljon muutenkaan aikaa.
Hän meni vuodatuksestani muutenkin aika hämilleen. Hänellä tuntui olevan aina välillä vaikeuksia ymmärtää logiikkaani ja sanoikin sen vielä suoraan. Jutun kertominen oli kyllä muutenkin vähän hankalaa ja takkuista, kun ei tahtonut löytää sopivia sanoja. Hän kuitenkin pyysi anteeksi kun oli hämmentänyt minua ja jaksoi kuunnella sanottavani. Kysyin myös, että olinko tehnyt tai sanonut jotain väärää, kun juttu oli pysähtynyt kuin seinään. Sellaista syytä ei kuitenkaan löytynyt. Sanoin lopuksi, että haluaisin pitää hänet kuitenkin edes kaverinani, jos ei muuta. Juttu päättyi näihin aatoksiin.
Sen jälkeen on ollut melkein pari viikkoa hiljaista.
Jutusta olen päässyt kyllä yli, mutta vieläkin minua hämmentää, että mikä meni lopulta pieleen? Olin hänestä kiinnostunut, kuten hänkin jossain vaiheessa minusta. Luulen, että toiminta flirttailu tilanteessa ei omalta osaltani oikein onnistunut. Olisiko flirttiin pitänyt vastata jollain muullakin tapaa kuin vain kulmia kohottelevilla hymiöillä ja normaalilla jutun väännöllä? Oliko tekstiviestien lähettely liian pikaista toimitaa?
Viimeinen oljenkorsi oli asioiden puhuminen suoraan, jolla oli tarkoitus yrittää hakea kysymyksiin vastauksia ja korjata väärinkäsitykset tai muut mokat, jos sellaisia olisi tullut esiin. Mutta koko tempun anti jäi aika vähäiseksi. Mahdollisuus olisi ehkä ollut pelastaa kaverisuhde, jonka olisin edes toivonut säilyvän. En kuitenkaan tiedä oliko avautumisestani lopulta enemmän hyötyä vai haittaa.
Enään ei ole juurikaan kortteja joilla tätä peliä pelaisi, mutta seuraavaa erää ajatellen olisi tästäkin sotkusta ollut kiva saada jotain opittavan arvoista irti.
Kertokaa puolueeton mielipide siitä olisiko jotain pitänyt tehdä tai jättää tekemättä. Miten kuuluu toimia flirttailevan naisen kanssa? Kuinka taas vältetään se, ettei tätä vahingossakaan karkoteta? Muita mielipiteitä...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vaikea sanoa, mikä hänet alunperin pysäytti. Ehkä hän tosissaan aluksi innostuikin, mutta seuraavana päivänä hetken into oli laantunut, eikä todellista kiinnostusta vain syttynyt. Toinen vaihtoehto on, että hänellä on jotakin muuta säätöä, mahdollisesti ex jonka kanssa on vielä tilit hieman selvittämättä.
Avautumisesi oli joka tapauksessa virheliike. Heittäydyit hänen "käsivarsilleen". Ei naiset halua selaista miestä. Malttia peliin jatkossa. Kyllä tunteistaan tietenkin kannattaa kertoa, mutta pikku hiljaa edeten. Jos olet heti lääpälläsi ja näytät sen, tyttö kokee että olet ihastuksesta sekaisin vain hänen ulkonäöstään johtuen.
Yksi vaihtoehto on, että tyttö on luonteeltaan ailahtelevainen ja vaikea tapaus. Tuskin sinä sellaista haluat vaivoiksesi...
..peiliin. Et voi välttämättä näkyvästä käyttäytymisestä päätellä eri tilannetekijöitä, saati toisen ajatuksia. Jospa kokeilisit keskustelua. Ehket ole hänen silmissään avautunut liikaa, vaan olet ihan jees.
Avautuminen oli ehkä virhe. Pidin sitä viimeisenä valttina, mutta se olis kai pitäny jättää käyttämättä.
Katsoin pelin jo siinä vaiheessa kuitenkin menetetyksi, enkä nähnyt jutussa enää paljonkaan hävittävää, koska typy oli jo mennyt hiljaiseksi. Jotain pelastettavaa siitä silti olisi ehkä voinut löytyä, jos tyttö olisi jonkun korjattavissa olevan mokan maininnut. Avautumisen seurauksia oli hankala arvailla ja ajattelin, että turha sitä juttua on ruveta mutkan kautta kertomaan, kun sen voi suoraankin sanoa. Kysyin vielä aluksi, että haittaako häntä jos kerron asiat suoraan ja sensuroimattomina...
Tietenkin olisi kai ollut paras esittää tytölle vaan kysymykset ja jättää omat fiilikset kertomatta. Ajattelin, että kysymyksille tulee hieman enemmän painoarvoa, kun kertoo myös tunteensa. Eikä hänen tarvitsisi silloin etsiä syytä siihen, että miks rupeen tuollaisia juttuja kyseleen.
Casanova oli kiero äijä, jos ei puhunu suoraan...
vähän hullua ajatella, että kyse olisi jostain yhdestä mokasta. Että jos sen korjaisit, niin sitten kaikki hyvin?
Mutta kun se on niin, että kiinnostusta joko on, tai sitten ei. Kun olette alunperinkin olleet vain kavereita, niin tyttö ei varmaankaan ole sinusta siinä mielessä kiinnostunut.
Se flirttailu mesessä on varmaan ollut vain jokin päähänpisto silloin yöllä.
Voi tietysti olla sekin, että tyttö on ujo, siksi meni hiljaiseksi? mutta jos tunnet hänet ennestään, niin tiedät varmaan onko tuosta kyse.
Niin voi kyllä olla. Aina voisi tietenkin yrittää parhaansa mukaan selitellä ja pyydellä anteeksi, jos on joku temppu tullut vahingossa tehtyä, niin että tyttö on loukkaantunut. Ei se ehkä kuitenkaan olisi auttanut. Turha yritys, mutta yritetty kuitenkin...
Päähänpisto se hänen yrityksesnä todennäköisesti on vain ollut ja kiinnostus on sitten nopeasti loppunut. Näin sitä itsekin pohdiskelin ennen leffaa ja sen jälkeen, mutta tilanne vaan hämäsi sen verran, että sain kanssa päähänpiston puhua turpani tyhjäksi.
Tyttöäkin ehkä koko juttu harmittaa samoin, kun itseänikin nyt liian suorat puheeni... Tavoitteena on tällä hetkellä lähinnä kaverisuhteiden palauttaminen, jos se vielä on mahdollista. Kaverina hänet kuitenkin haluaisin pitää.
Ujoudesta ei varmaankaan ole kyse, sen verran hyvin hänet kuitenkin tunnen.
Eli flirttailee avoimesti, mutta ei oikeesti kiinnostakaan mikää muu kun huomio. Kaikki naiset ovat tavalla tai toisella huomionkipeitä. Jostain syystä he tarvivat huomiota miehiltä ja mikä parempi keino kuin heittäytyä teaseriksi. Ikävä kyllä moni mies sitten ihanstuukin oikeesti.
Jos juttu mistä tahansa syystä menee puihin noinkin varhaisessa vaiheessa (ennen kuin on edes alkanutkaan), ei siinä mitkään selittelyt eikä kyselyt auta. Eikä missään nimessä kannata mennä avautumaan kovin suorin sanoin, mutta senhän jo huomasit ja tajusitkin. Oman kokemukseni perusteella kaikki hyvät suhteet käynnistyvät ja etenevät kuin itsestään eikä siinä kummankaan tarvitse paljon miettiä. Kaveeraamaan en ex-ihastuksien kanssa lähtisi, ellen olisi ehdottoman varma että haluan hänestä sittenkin nimenomaan ja pelkästään vain kaverin.
No kaverina hänet tahtoisin pitää siinä mielessä, että edes jotenkin tulisi juttuun. Samoissa ympyröissä kuitenkin pyöritään opiskelujen ja muiden takia. Aikaisempi kaverisuhdekin siellä taustalla jonkun verran painaa..
Mutta ehkä kannattaa kuitenkin pitää tytsyyn jonkun aikaa hieman välimatkaa, että ilmapiiri ehtii rauhoittua ja yrittää sen jälkeen kaverina välejä parannella, jos siltä puolelta jotain haluja sellaiseen löytyy. Mutta jo ei niin ei. Juttuja tulee ja menee. Seuraavalla kerralla osaa olla astetta fiksumpi. Tack.
Minä en olisi naisena lämmennyt. Silloin kun nainen juttelee miehelle pitkään, miehen pitäisi tarttua tilaisuuteen teoilla - ei sanoilla. Olisit itse pyytänyt leffaan. Kun hän pyysi, sun olisi pitänyt vaan lähteä tai jos se ei olisi sopinut, et olisi saanut sanoa, että mesetellään ja sitten sulla onkin muuta. Tilaisuudet ja tunteet menee ohi. Et tullut miehenä edes vastaan etkä ottanut ohajksia käsiin. Silloin kun luvataan mennä meseen, sinne mennään mimmin takia ja kiireen vilkkaa kivaa naista pyydetään leffaan. Olet ilmeisen nuori, joten ehkä tyttö oli liian reipas sulle, kun et pysynyt mukana. Ei auta sanoa, että tykkää jos ei saa naista edes treffeille kahdestaan....
Vaikka itse olen nainen, en flirttaile, koska koen, ettei nätin ja fiksun naisen tartte sitä tehdä. Sitäpaitsi haluan miehen, joka huomaa mut muutenkin, ettei tartte kerätä erikseen huomiota. TOki nainen voi kiusatakin, mutta kivalle, kunnolliselle tytölle ei kuulu flirttaus - ei vaan tartte. Musta on ihanaa, kun mies tietää, mitä haluaa ja ottaa sen naisen reippaasti treffeille. Kyllä nainen kieltäytyy jos ei halua (toki tavat kieltäytyä voi olla erilaisia ja joskus voi kestää vähän aikaa, että saa selville, mutta ei paria pyyntöä kauempaa) ja varmastikaan ei kieltäydy, jos haluaa treffeille. Ita ite se nainen, jonka haluat.
tekstarinne ja alkakaa elää f-to-f -elämää.
...on eletty ja elellään aina kun tilanne sallii ;)