Sanotaan, että kun ihmiset kokevat vääryyttä, hyvin monet haluaisivat ajatuksissaan tehdä vaikka mitä kamalaa kostoksi. Suurin osa ainoastaan ajattelee tekevänsä. Joskus tulee ajateltua myös toisten ihmisten kokemia vääryyksiä ja vihaiseksi sen takia.
Pyydän anteeksi kaikkia sellaisia omia tekojani, joilla olen aiheuttanut lisää pahaa maailmaan.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta eteenpäin voi yrittää parantaa.
Omat vihantunteeni ja pahan oloni yritän käsitellä keskustelemalla ystävieni kanssa asioista tai jos asia on siihen sopimaton, niin sitten vaikka tällaisten palstojen kautta.
Joiden pitäisi toimia anonyymeina.
Pyydän anteeksi kaikkia sellaisia omia tekojani, joilla olen aiheuttanut lisää pahaa maailmaan.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta eteenpäin voi yrittää parantaa.
Omat vihantunteeni ja pahan oloni yritän käsitellä keskustelemalla ystävieni kanssa asioista tai jos asia on siihen sopimaton, niin sitten vaikka tällaisten palstojen kautta.
Joiden pitäisi toimia anonyymeina.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiitos avoimesta ja rehellisestä
näkökulmasta. Olet hyvä ajattelija ja kirjoittaja.
Joskus asoiden käsittely saa kummallisia muotoja.
Se ei ole kenenkään tarkoitus.
Epätoivoinen ihminen saattaa joutua kummalliselle tielle. Tielle, jota ei ole edes olemassa. Sillä tiellä ihminen ei ole vain yksin.
Siellä ihminen on yksin vailla määränpäätä, vailla historiaa, vailla tulevaisuutta.
Elämästä kiinni saaminen on unenomaista.
Helppoa. Mutta ei todellista eikä tavoiteltavaa.
Hyvä ystäväni teki itsemurhan sen takia, ettei toipunut rakkaussuhteen karillemenemisen aiheuttamasta tunnemyrskystä. Pidin sitä joskus aika kummallisena ratkaisuna; kehenkään ei voi jäädä sillä tavalla kiinni. Nyt asettelisin sanat vähän toisella tavalla. Jos toisen kanssa jakaa kaiken ja paljon enemmän, niin enemmän kuin puolet sydämestä särkyy lopullisesti välirikon seurauksena. Tällaista rikkinäistä sydäntä ei voi korjata ennalleen ja parhaimmillaankin siitä jää aina arpi. Rakkaus ei ole hyllytavaraa.
Nuorten sydämet paranevat ehkä helpommin.
Sydämellinen anteeksipyyntö myös taholtani.
Hyvää kesää. Muistot säilyvät.
Jos aikaa saisi taaksepäin, tekisin erilaisia valintoja. Olemaan toisenlainen kumppani niin
hyvinä kuin huonoina aikoinakin.
Uskottomuudella on musta puolensa.
Kivusta kasvamista.
Se mikä harmittaa on se, että liian paljon ajattelua joskus ja liian vähän tekoja.
Sitten kun on liian myöhäistä, niin liian vähän ajattelua ja liikaa niitä toisia.
Kummallista...
Meneekö se elämä niin, että:
"Mitä etsimme, mistä sen löydämme ja mistä tiedämme, jos olemme sen löytäneet.
Eräässä elokuvassa kysytään näin: Jos kaksi ihmistä rakastaa toisiaan aidosti ja tosissaan, mutta homma ei suju, niin milloin tullaan siihen pisteeseen, että se saa riittää? Vastaus on;ei koskaan.
Toisessa elokuvassa:
"Hyvin kummallista aikaa, välillä melko raskastakin aikaa. Joitakin ilonaiheitakin.
Kuten terveys ollut hyvä ja meri on ihana.
Olis hyvä, jos sanoisit, että kaikki tulee olemaan vielä hyvin. Uskoisin sen ja rauhoittuisin vähän. " Mistä.
Hei.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Tein viime kesänä muistelmia elämästä.
Varsinkin 2-3 edellisestä vuodesta.
Kirjoittelin niitä missä milloinkin.
Kahviloissa. Puistoissa. Lentokentällä. Meren äärellä. Hukkasin ne muistitikkuineen jossain vaiheessa. Kaikki. Vaikka ne katosivat, niin se oli minun tapani käydä läpi asioita.
Toivottavasti sait paikan. Onnea ja hyvää oloa
elämääsi joka tapauksessa. Auraa etsimässä.
"Is it getting better
Or do you feel the same
Will it make it easier on you
Did I ask too much
More than a lot
Did I disappoint you
Or leave a bad taste in your mouth "
Miten (moraali, etiikka) teoriassa.
Teoreettinen kysymys:
Voisiko hyvänä, aitona ja oikeudenmukaisena itseään pitävä ja ulospäin ne piirteet näyttävä ihminen sanoa "anonyymina" netissä toista esim. juopoksi tai bitch herselfiksi tai olla vahingoniloinen esim. jonkun vammaisista lapsista ?
Mitä sellainen saattaisi kertoa "anonyymistä" tyypistä itsessään ihmisenä oikeaan elämään vietynä ?
Voisiko joku lukeva nettiystävä antaa nyt helppiä ?