En jaksa tätä suhdetta

"Miesystäväni kontrolloi minua koko ajan. Hän ei päästäisi minua minnekkään vaan minun täytyisi pysyä koko ajan kotona. Jos lähden, hän huutaa ja haukkuu minua koko ajan.
Hän on jopa muutaman kerran seurannut minua salaa, jos olen lähtenyt jonnekin."

Kuulostaa niin tutulta, sama juttu on minun ja miehenikin suhteessa. Hän on tajuttoman mustasukkainen ihminen - aivan syyttä ja estää minua esim. tapaamasta ystäviäni, koska hänen mukaansa olen vieraihin menossa kuitenkin.
Alussa tuntui imartelevalta, kun huomasin hänen olevan niin omistautunut ja mustasukkainen, mutta ajan ja parin lisävuoden myötä tilanteesta on tullut helvetillinen. Ahdistaa, koska pystyn pitämään hänet tyytyväisenä ja karistaa mustasukkaisuuden olemalla itse neljän seinän sisällä kaiken aikani(tietysti duunissa voin käydä ilman muuta, mutta muuten oltava kotona).
Ennen sain käydä lenkillä yksin ilman miestäni, mutta nykyään hänen on pakko päästä mukaan, joten en saa hengähdystaukoa enää edes tunninkaan verran hänestä.

Olen miettinyt eroa, koska tilanne alkaa käydä entistä tukalammaksi ja ahdistavammaksi. Erosta tulisi vaikea, mutta mieluummin se kuin huono tulevaisuus, jota voisi verrata "häkkieläimenä" olemiseen.

Voimia!

Millaset välit sulla on vanhempiisi? Voisitko ehkä asustella siellä sen aikaa, kunnes mahdollisesti löydät uuden asunnon ja työpaikan? Onhan noita myös naisten turvakoteja ja auttavia puhelimia ja sossuunkin voit varata ajan ja keskustella tilanteesta.

Kyseessä näyttää olevan poika-ystäväsi sairaalloinen omistamis halu. Ei tuommoinen käytös kerro muuta kuin miehen täydellisen itsekeskeisestä luonnehäiriöstä. Katko siteesi häneen hinnalla millä hyvänsä. Sanot olevasi hänestä taloudellisesti riippuvainen. Ei tarvitse olla. Hakeudu vaikka sosiaalitoimen kautta omaan asuntoon ja ala elää omaa elämääsi, muuten sinulle käy todella huonosti. Olet vielä nuori ja elämä on edessäsi. Älä siis tuhlaa sitä moiseen tyranniin, vaan pyri omillesi. Parempaa löytyy, vaikka et siitä mitään tiedä. Kun alat elää omaa elämääsi tulet kyllä näkemään parempiakin vaihtoehtoja.
Katko kahleesi.
toivoo: seppo

"Pelkään sitä, että minulla ei ole pian omaa tahtoa ollenkaan": Eihän sinulla enää olekkaan omaa tahtoa. Hän on johtanut ja ohjannut elämääsi jo 4 vuoden ajan. Tämä mies haluaa elää myös sinun elämääsi. Sallitko sen? Jätä ihmeessä tämä mies! Miten pärjäsit ennen hänen tapaamistaan? Kuinka niin et pärjäisi ilman häntä? No tietenkin nyt se on hankalampaa kun et ole nää töissäkään tämän miehen vaatimuksen vuoksi. Hän yrittääkin tehdä sinusta orjasi, että olisit mahdollisimman riippuvainen hänestä. Hän ei voi sinua kuitenkaan omistaa.

Kirjeestäsi saa käsityksen että ette sentään ole naimisissa. Silloin on vieläkin helpompi lähteä. Ajattele tilannetta jossa teillä jo olisi esim. lapsiakin. Silloin se on vaikeampaa ja olisit sidottu mieheen lapsiesi kautta, ainakin tapaamisoikeudet ym saisivat sen aikaan että joutuisit myös itse säännöllisesti miehen kanssa tekemisiin. Nyt ei ole edes sitä tilannetta.

Maailmassa on paljon ihania ihmisiä, eivät tuollaisia paskiaisia. Hänellä ei ole mitään oikeutta tuollaiseen käytökseen. Ei seurustelusuhde tarkoita toisen määräilyvaltaa. Olet itsenäinen yksilö joka tekee omat päätöksensä. Jos se ei kelpaa hänelle, hän voi etsiä itselleen uuden uhrin.

Hän on saanut sinulta varmaan viimeisenkin omanarvontunnon katoamaan tuolla haukkumisellaan. Sen taidat tuossa kirjeessäsi mainitakin. Miksi kidutat itseäsi, kyllä sinä pärjäät varmasti yksinkin, varmaan saat työtä ja varmaan sinulla on vielä vanhemmatkin elossa koska olet noin nuori, jos sinulla on heidän kanssa välit kunnossa, kyllä kai hekin edesauttavat sinut uuteen alkuun? Älä vain alistu tuollaisen miehen käskyvallan alle, olet vielä noin nuori ja koko elämä on edessäsi. Ajattele,millaiseksi hän saattaa muuttua vanhempana, yleensä ihminen muuttuu vain hankalammaksi mitä vanhemmaksi tulee. Sitten sinulla on helvetti edessäsi, varsinkin jos siinä vielä pyörivät lapsetkin jaloissa jotka saavat vielä tietysti oman osansa miehen ilkeilyistä!!!

sama tilanne oli mulla sillon ku erosin kaks vuotta sitte poikaystävästäni. Ei mulla ollut oikeastaan mitään.. siinä mielessä olin onnekas, että mulla on hyvät välit vanhempiin ja pystyin menemään heidän luokseen siksi aikaa että löysin oman asunnon. Nuo jutut järjestyvät aina jotenkin! Ole kiltti äläkä jää sinne! Kirjoituksesi sai minut hyvin surulliseksi. Kenelläkään ei ole mitään oikeutta olla toista kohtaan tuollainen, noin omistushaluinen ja kontrolloiva! Ajattele kaikkea sitä miten ihana elämä sinulla voisi olla ilman häntä. Saisit olla oma itsesi. Mennä niin kuin haluat, olla vapaa!

Jälkeen päin saisit ylpeänä ajatella miten vahva ja rohkea olit kun selvisit ja lähdit pois. Elämä on liian arvokas, SINÄ olet liian arvokas haaskattavaksi tuollaisen ihmisen kanssa! Jos voisin niin hakisin sinut itse sieltä pois. Suututtaa kuulla tuollaisista ihmisistä kuten miehesi!

Älä kadota itseäsi! Lupaathan hakea jostain apua, jos lähteminen tuntuu muuten mahdottomalta toteuttaa.(varmasti siltäkin paikkakunnalta, tai siitä läheltä löytyy jokin taho joka voi auttaa) Kyllä sinä pystyt siihen!

Halauksia ja voimia!

Tuota kutsutaan henkiseksi väkivallaksi. Ja pian, jos se ei ole jo alkanut, seuraa fyysinen väkivalta. Älä erehdy; mies ei muutu. Elämä ei muutu paremmaksi, et tule onnelliseksi. Tuolla suhteella ei ole tulevaisuutta, se on tosiasia joka sinun pitää kohdata. Jos miehesi on sinun tahtosi, tehdään nyt niin että minä rupean sinun tahdoksesi. Ja sitten se mitä teet:

Kun mies on seuraavan kerran poissa kotoa, menet mettiosoitteeseen

http://www.turvakoti.net/fi/mista apua/turvakodit/

Älä huolehdi että mies tietää sinun käyneen sivulla, oelt jo turvassa kun hän sen näkee.

Noista kahdesta linkistä etsit sinua lähinnä olevan turvakodin, ja soitat sinne. Sanot että elät väkivaltasuhteessa (sen ei tarvitse olla fyysistä, he tietävät sen ja kukaan ei vähättele sinua) ja tarvitset apua poispääsyyn. He neuvovat mitä sinun pitää tehdä.

Heiltä saat apua niin uuden asunnon etsimisessä, kuin taloudellisen toimeentulosi turvaamisessa. Saat neuvoja siitä miten hoitaa asiasi, ja terapiaa jotta selviät kokemuksistasi vanhempana etkä anna niiden nujertaa sinua.

Soita heti kun saat tilaisuuden. Et voi hävitä mitään, vain voitaa elämäsi takaisin.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä, kun saat lähdettyä, ihmettelet lopun elämääsi miski et tehnyt sitä jo aiemmin. Voit tulla onnelliseksi ja saada oman elämäsi elääksesi kuten haluat. Usko pois. Sinä et ole ainut, etkä yksin.

***

lähtöön, kun vielä voit ja olet tervepäinen! Sehän on miehen tarkoituskin, että olet tahdoton, ohjailtava, alistettu kynnysmatto! Tuotamenoa olet pian "kaukoohjattava", eli alat toimia, kuten olettaisit miehen odottavan!!! Älä tuhlaa ainutlaatuista elämääsi moiseen! Sinulla menee jo toipumiseenkin mahdottomasti aikaa!

Itse hankin vakituisen työn miehen vastusteluista huolimatta ja enkä todellakaan katunut vapautta, jonka jo sitä myöten sain, puhumattakaan terveistä ihmissuhteista!
Luota että selviät, tuli mikä tuli! Niinkuin tosi on!

Olet silti arvokas ja ainutlaatuinen ihminen, vaikka hän sanoisi mitä sinut musertaakseen!
Olet rakkauden arvoinen!