Onko/olisiko kenenkään muun mielestä noloa, jos kumppani olisi netistä? On minullakin ollut profiili treffipalstalla ja olen muutamilla treffeillä käynytkin, mutta ei niistä loppujen lopuksi tullut mitään osittain senkin takia, että minulla ei ollut 100% hyvä fiilis suhteesta, koska se on alkanut jotenkin keinotekoisesti.
En tiedä kehtaisinko esitellä tyttöä vanhemmilleni ja kavereilleni, jos hän olisi netistä. En taida pystyä elämään sen kanssa, että joutuisin koko loppuelämän kertomaan tarinaa jostain treffipalstasta, kun ihmiset kysyvät "Miten te kaksi tapasitte?" Mitä kertoisin lapsillemme? Onko muka jotenkin vanhanaikaista ajatella, että on erittäin tärkeää, että kumppanin pitää löytyä kasvokkain eikä laskelmoidusti jostain tuntemattomien ihmisten massasta?
Mitä mieltä olette?
En tiedä kehtaisinko esitellä tyttöä vanhemmilleni ja kavereilleni, jos hän olisi netistä. En taida pystyä elämään sen kanssa, että joutuisin koko loppuelämän kertomaan tarinaa jostain treffipalstasta, kun ihmiset kysyvät "Miten te kaksi tapasitte?" Mitä kertoisin lapsillemme? Onko muka jotenkin vanhanaikaista ajatella, että on erittäin tärkeää, että kumppanin pitää löytyä kasvokkain eikä laskelmoidusti jostain tuntemattomien ihmisten massasta?
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 8
Vanhimmat
ihan muualta ku netistä jos ei ole valmis siitä muille kertomaan. Netti on hyvä paikka niille tutustua ihmisiin jotka ei jaksa innostua baareilusta tai ei riitä rohkeus lennossa mennä juttelemaan jollekkin tai ole harrastusten kautta tutustunut. Itse en ainakaan häpeäis netti kumppanistani muille kertoa jos se on vaan sellainen jonka kanssa tulee toimeen ja juttu vois toimia.
Jos sua noin paljon häiritsisi mainita sukulaisille, että "se oikea" löytyi netistä, niin anna olla äläkä itsesi enenmpää kiusaa ajatuksella.
Itse en todellakaan häpeäisi kertoa, että kumppani löyti netin kautta.
Päin vastoin, jos hän sattuisi olemaan juuri sitä, mitä olen etsinytkin, mutta tupsahti esiin vain netin kautta ;)
Mutta joo, jokainen tekee niikuin parhaakseen katsoo.
netissä tapaaminen on nykyaikaa. siellä ihmiset ovat liikkeelläkin aika paljon.
mitäs ihmeellistä siinä olisi vaikka netistä löytäisi kumppanin. netin kautta tapaamisessa on paljon hyviä puoliakin. voi edetä rauhallisesti. jutella asioista, tutustua toiseen enemmän henkisen puolen kautta ensin. sitten kun tapaa, sitä tuntee jo toisiaan enemmän. netissä voi jutella myös asioista joita ei välttämättä tule ottaneeksi puheeksi heti muuten.
En ymmärrä, mitä häpeämistä netissä tapaamisessa voisi olla. Ja mitä se vanhemmille kuuluu, missä kumppaninsa tapaa. Luulisi heidän olevan pikemminkin huojentuneita siitä, että kumppani nykyajan nuorisolle ylipäätään löytyy. Heidän aikanaan se on saattanut löytyä lavatansseista, mutta sielläkö suurin osa nuorista aikuisista viikonloppuaan viettää? Netti on tätä päivää.
Itse tapasin entisen miesystäväni Suomi24:n sokkotreffi-chatissa, enkä sitä ole kenellekään koskaan häpeillyt kertoa. Mielestäni se on enemmänkin hauskaa ja erilaista, josta voi olla ylpeä. Ja kyllä se baarissa tutustumisen voittaa, siellä kun moni on usein humalassakin.
Valtaosa normaaleistakin ihmisistä etsii nykyisin seuraa netistä... Tosin kasvokkain ei ole sitä ongelmaa, ettei kuva kelpaa kuten netissä...
Tunnen, että se on vähän noloa. Vaikka olen itsekin hakenut seuraa netistä ja ollut niiden kautta treffeillä. Netin kautta on jotenkin niin teennäistä ja vaivalloista tutustua. Ja kun on näitä olettamuksia iskostettu päähän että "netistä etsii seuraa vain epätoivoiset ja rumat/sosiaalisesti taidottomat". Tunnen kuitenkin ihmisiä jotka eivät näitä ole, ja ovat silti löytäneet oman kullan netistä/hakevat netistä jotain.
En haluaisi kertoa kyllä muille, että netistä löysin. Ja aion pyytää mieheltäkin että sovittaisiin että tapasimme oikeasti siellä missä kasvoikkain oikeasti tapasimme, koska sehän on tavallaan totuus heheh..
Tiedän ihmisiä jotka ovat löytäneet toisensa netin kautta ja ihan samahan se mistä kanavasta käsin se yhteys syntyy.
Tietysti jos tarkoitat nettiseurustelua niin en ainakaan omalla kohdallani voisi siihen muuta kuin tutustumisen takia turvautua kun tälläkin palstalle kirjoittamiset ovat poikkeustapauksia.
Kyllä se lopulta suhde mielestäni sitten siellä todellisessa maailmassa etenee suuntaan tai toiseen. Vai olisiko sanomalehden senssipalsta parempi?
Täytyy kuitenkin todeta että kyllähän netti-ilmoituksista joillekin voi epätoivoinen olo tulla toisaalta sieltä voi löytyä ehkä parempaa seuraa kuin baarista.
Kumpi sitten on ikävämpi? Kertoa että oma kulta tarttui kainaloon jostain netin palvelusta vai "lihatiskiltä"?
Jos ihminen on löytänyt toimivan ihmissuhteen sitä kautta niin tuo mistä se on löytynyt on murheista pienimpiä.
2008...
Siinä mun mielipiteeni. Ja jos jäi jotenkin epäselväksi niin EI TODELLAKAAN OLE MITENKÄÄN KUMMALLISTA SIINÄ ETTÄ ON KUMPPANINSA TAVANNUT NETISSÄ!!!!!!!!!!
Satun tuntemaan monta paria jotka tapasivat netinyli. Ja yksi pari on jo kihloissa (23v ja 22v) [Aina vitsaillaan heille kylläkin että "profiilit vaan täydensi toisiaan" ja "bitit sykki juuri oikein"] :D