Tämä ei nyt ole enään mitään omaa kuvitelmaani, liian monta kertaa todeksi todistettu.. Miksi miehet juoksevat karkuun heti kun kerron olevani yrittäjä? Ainakin ne miehet, joihin minä olen yrittänyt "iskeä kynteni" :)
Olen kokeillut suomi24 treffejä, kavereiden kautta tutustunut, nappasin jopa baarista yhden mukaan.
Suomi24 kautta kirjoittelin muutaman mukavanoloisen miehen kanssa, mutta kun tuli puhetta työkuvioista, joka ikinen vastasi seuraavassa sähköpostissa, että ei me taideta olla sopivia toisillemme tms.
Sama juttu kaikkien muidenkin kanssa. Siihen asti ollaan kiinnostuneita ja hyvä ettei kosimassa, kunnes työkuviot selviää.
Mikä siinä on? Olen yrittänyt arvailla syitä, mut mikään kateus, riittämättömyys tms. ei todellakaan kelpaa, koska se on aivan siitä kiinni, miten itse asiat esittää.. Enkä minä todellakaan ole kertonut asiaa mitenkään sitä korostaen, ylpeillen tai vastaavaa. En edes ole mitenkään huippuhyvätuloinen.
Onko kyse kenties vaikka siitä, että mies pelkää jäävänsä kakkoseksi ja työn olevan tärkeämpää?
Kertokaa rakkaat miehet mahdollisia syitä, niin voin edes yrittää tehdä asialle jotain.
Olen kokeillut suomi24 treffejä, kavereiden kautta tutustunut, nappasin jopa baarista yhden mukaan.
Suomi24 kautta kirjoittelin muutaman mukavanoloisen miehen kanssa, mutta kun tuli puhetta työkuvioista, joka ikinen vastasi seuraavassa sähköpostissa, että ei me taideta olla sopivia toisillemme tms.
Sama juttu kaikkien muidenkin kanssa. Siihen asti ollaan kiinnostuneita ja hyvä ettei kosimassa, kunnes työkuviot selviää.
Mikä siinä on? Olen yrittänyt arvailla syitä, mut mikään kateus, riittämättömyys tms. ei todellakaan kelpaa, koska se on aivan siitä kiinni, miten itse asiat esittää.. Enkä minä todellakaan ole kertonut asiaa mitenkään sitä korostaen, ylpeillen tai vastaavaa. En edes ole mitenkään huippuhyvätuloinen.
Onko kyse kenties vaikka siitä, että mies pelkää jäävänsä kakkoseksi ja työn olevan tärkeämpää?
Kertokaa rakkaat miehet mahdollisia syitä, niin voin edes yrittää tehdä asialle jotain.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kaikki jotka pienyrittäjän elämää ovat sivusta seuranneet, eivät innostuneita siitä elämänrytmistä.
Riippuu tietty siitäkin minkä alan yrittäjä.
Dominahuora vai kioskinpitäjä.
Moni mies pelkää metabolista oireyhtymää, keskivartalolihavuutta, kakkostyypin diabetesta yms..ja syystäkin, koska intiimi sänkysuhde nakkikioskiyrittäjän kanssa johtaa väistämättä myös jatkuvaan hotdogeilla herkutteluun:)
Yrittäminen on riskialtista puuhaa. Jos sattuu, että nainen tarvitsee välttämättä lisää pääomaa jottei fima kaadu (mutta uskoo yritykseensä), voi mies joutua ikävään tilanteeseen, jos ei halua ottaa riskiä ja lainottaa omaisuuttaan. Yrittäjällä voi myös olla liikaa töitä, ts. näkemään ei juuri ehdi, lomia ei voi viettää eikä matkoilla juuri käydä (näin etenkin pienissä yrityksissä). Yrittäjä on sidottu yrityksen paikkakuntaan, eikä voi yleensä ajatellakaan mahdollisuutta muuttaa minnekään muualle. Siinä muutamia.
sellaista pelätä, kun en ole yksityisyrittäjä, vaan toinen osakas. Mukavampi kuitenkin sanoa olevansa yrittäjä.
Töitä on kyllä liikaa, mutta eikö nykyään kaikilla? Ja miksi ihmeessä pitäisi jo heti tutustumisvaiheessa miettiä jotain muuttoja? :)
"kun en ole yksityisyrittäjä, vaan toinen osakas. Mukavampi kuitenkin sanoa olevansa yrittäjä."
Eikös yli 30% osakas ole yrittäjä? Jos pelkästään yrittäjä-sana karkottaa miehet, niin sano sitten olevasi osakkaana; se kuulostaa kuitenkin vähemmän sitouttavalta elämäntavalta tai 24/h valmiustilalta.
"Töitä on kyllä liikaa, mutta eikö nykyään kaikilla?"
No ei kaikilla. Joillakin on liikaa. Sitten on niitäkin, joilla on on paljon töitä, mutta lomalla ovat vapaita matkustajia.
"Ja miksi ihmeessä pitäisi jo heti tutustumisvaiheessa miettiä jotain muuttoja? :)"
Jos ei viihdy paikkakunnalla, jossa sattuu asumaan, sieltä haluaa pois ennemmin tai myöhemmin (luultavasti heti kun on mahdollista). Se voi tulla heti mieleen, koska se on muutenkin aina mielessä.
...ensimmäisenä tällaiset asiat:
- Työaika 24/7
- Lomat, mitä ne on?
- Perhe, mikä se on? Ai niin ne on ne ihmiset siellä kotona.
"Onko kyse kenties vaikka siitä, että mies pelkää jäävänsä kakkoseksi ja työn olevan tärkeämpää?"
- Voipi olla joo. Tosin me miehethän jäädään kakkoseksi joka tapauksessa viimeistään siinä vaiheessa kun lapsia tulee..... Hmm...lisääntyvätkö yrittäjänaiset lainkaan? Jos lisääntyvät, niin kenen vastuulle ne lapset jäävät?
..... Hmm...lisääntyvätkö yrittäjänaiset lainkaan? Jos lisääntyvät, niin kenen vastuulle ne lapset jäävät?
Ei jumankauta..etkö ota miehenä yhtään vastuuta lapsistasi??
Itse olen yrittäjänä toiminut jo 9v ja lapsetkin on tehty ajat sitten,eipä tuossa ongelmaa ole.
-Jos lomailen,työntekijäni ovat töissä.
-teen töitä max 8-9h päivä
-perheeni on minulle edelleen se tärkein
Itse teen samanlaista päivää kun kaikki muutkin,eipä tuo poikkea mistään,kirjanpitäjäni hoitaa laskut ja paperi hommat.
Eli sitä siis pelätään, että elämänarvot on hukassa..
Nuo kaksi kyllä osuu aika kohdilleen, mutta kyllä pidän lomaa ja perhe on tärkeä. Haluan jopa lapsia :) Ja lapsista kannetaan vastuu yhdessä. Onpa kyllä harmillista, jos tuollaisia ajatuksia herättää. Miksi nämä asiat eivät voisi olla neuvoteltavissa ja niistä puhua?
Itse kysyit: "Miksi miehet juoksevat karkuun heti kun kerron olevani yrittäjä?"
Vaahtoat, että onhan sinulla aikaa. Näkyykö se sitten muka kohdatessa jotenkin päällepäin? Totuus kuitenkin on, että useilla pienyrittäjillä ei ole aikaa. Vastaantulija ei automaattisesti tiedä, että sinulle perhe on tärkeintä, että selviät 8-9 tunnin työpäivillä, että tilitoimisto tekee kirjanpitosi, että sinulla on työntekijöitä, jotka pystyvät tuuraamaan jne.
Älä kysy ja sitten suutu vastauksesta.
Minunkaan mielestä tämä ei paljoa poikkea "normaalista" työnteosta. Vastuuta on hieman enemmän ja pakostakin tulee pohdittua työasioita vapaallakin, mutta kyllä sitä ns. oikeaakin elämää on. Työtunnitkin voi sovittaa elämäntilanteen mukaan.
katsoppa nimimerkkiä...
"Miksi nämä asiat eivät voisi olla neuvoteltavissa ja niistä puhua?"
Ehkä niillä miehillä on ollut liian kiire pariutua, että olisivat ehtineet tutustua, neuvotella ja keskustella noista asioista.
Lisätään nyt yksi "stereotypia" vielä, eli yrittäjä ei ole helpoin neuvottelukumppani, kun sehän on sen alan ammattilainen ;)
Se olinkin minä, joka riehuin.
"Etkö sä perkele usko kuin vitun ihania kotiäitejä me yrittänaiset olla, mikäs saatanan kusipää-äijä sä oikein oot...häh..alakko nää mulle?..."
Ööö tuota joo....
Mitäs jos laittaisit ne ohennussakset pöytälaatikkoon ja pitäisit loppupäivän vapaata.
entäs sitten kun niitä lapsia alkaa tulla niin miten voit jäädä kotiäidiksi jos olet yrittäjä? nii-i. en kyllä haluaisi naista jolle työ on tärkeämpi kuin perhe.
Näkemyksesi on jostain liitukaudelta ja mitä ilmeisemmin siis yrittäjänaiset pelottavan noin paljon useimpia miehiä. Yrittäjänaisnäkemyksesi ovat pikkasen verran mielikuvituksellisia hhehehehehe.
- Työaika 24/7
- Lomat, mitä ne on?
- Perhe, mikä se on? Ai niin ne on ne ihmiset siellä kotona.
--Ne jotka ovat reservissä ilmaisena työvoimana ja joiden pääasiallinen tehtävä on ymmärtää ja tukea yrittäjää jotta se jaksaa ja pystyy aina olla töissä :)
Olen itse ollut sekä yrittäjänä että yrittäjän puolisona kotiäitinä. Se puuha todellakin vaatii joko täydellisen alistuvaa ja oman elämän roskiin heittävää kotiorjaa, tai toista samanlaista.
Noissa tulee hyvin äkkiä toisen hyväksikäyttö monin eri keinoin mukaan, saa aina olla takaamassa milloin mitäkin lainaa, ilmainen kiireapulainen, saa tehdä kotihommat kaikki itse yms ja jne.
En mä yrittäjää karkuun juoksisi mutta tarkkana olisin. En omaa elämääni ja esim matkusteluani pois jättäisi hänen töidensä takia ja muutenkin pysyisin erossa siitä puuhasta. Niin ja se saisi tehdä tasan oman osuutensa hommista.
Ihmeellisesti noi flippasi sun ihan realistisesta ensireaktiosta joka on varmaankin yleisin mahdollinen eikä edes mitenkään väärin arveltu monen yrittäjän kohdalla. Ihan yhtälailla nainenkin jää varmaan viidenneksi yrittäjän listalla :)
sitä ei olekkaan niin korvaamaton? :) Lastenteonhan voi suunnitella ja toteuttaa niin, että muut tekevät minun työni ja olenhan aina puhelimen uloittuvissa "konsulttina". Sitä silmälläpitäen olen tulevia vuosia suunitellutkin, että minun on mahdollista jossain vaiheessa jäädä pois ja palkata tilalleni joku muu.
Miksi kukaan ei ole vaivautunut kysymään minulta, kumpi minulle on tärkeämpi? (Siis näistä, jotka ovat yhtäkkiä minut torjuneet.)
Mutta toisinpäin,itse olen myös yrittäjä ja jotenkin naisten oletus on,että olisin jotenkin työni kanssa naimisissa höh.
Ei yrittäminen ole ainakaan itselle muuta kuin toimeentulon hankkimista varten.
Tietysti joskus täytyy hieman mennä työkiireiden mukaan eikä lomia voi saman lailla suunnitella,kuin jos olisi palkkatyössä.
Vastaavasti ainakin itse voin myös ottaa vapaata silloin kun haluan kunhan sopimukset tulee täytettyä.
Täytynee varmaan harkita samanhenkistä puoliso ehdokasta olisi ajatukset samalla aaltopituudella.
että silloin lomat järjestyisivät, kun kumpikaan ei voisi suunnitella mitään etukäteen? Eikö se ole parempi, jos toinen sentään edes voi? Silloin olisi kuitenkin edes jonkinlainen ajankohta tähtiämenä, johon voi yrittää ennalta mukautua. Se, että eri yrittäjät sattumalta yhtaikaa voivat pitää vapaata, voi olla suht. epätodennäköistä.
Jos kumpikin puolisko on yrittäjä luulen etteivät lomat ole mikään kynnys kysymys.
Toinen ymmärtää kyllä tosihyvin jos toisella on kiireitä töissä.
Yhteisen ajan järjestäminen on myös yrittäjille tärkeää ja kyllä sitä saadaan aikaiseksi.
Monesti se yhteinen aika vaikka sihen ei kuuluisikaan se 4 vko lomailua mummolassa heh.
Voi olla paljon antoisampaa.
Itse olen kyllä ollut suhteissa joissa naiseni on ollut ns.normi palkkatyössä niin heidän on ollut jotenkin vaikea ymmärtää miksei minulla ole se heinäkuu lomaa kun muillakin on.
Yhteiset lomatko ne pitää parisuhteen kasassa?
totesi avioliiton pysyvän vakaampana, mikäli kesälomat pidetään eri aikoina.
"Onko kyse kenties vaikka siitä, että mies pelkää jäävänsä kakkoseksi ja työn olevan tärkeämpää?"
JUURI NÄIN!
Aika monet miehet ovat itse asiassa aikamoisia "huomionkipeitä pentuja". Ja "kaikki" tietävät, että yrittäjät viihtyvät usein enemmän työpaikalla/töissä kuin miestä lohduttamassa/kuuntelemassa, jne...
Se on JUURI sitä - pelkäävät jäävänsä kakkoseksi.
Miksi sitten naiset valittavat, että pitäisi olla enemmän kotona?
Vaikka miehet haluavat sitä että nainen käy töissä ja tienaa osansa perheen elatuksesta, työn pitää olla sellaista että se ei häiritse miehen elämää. Miehen pitää saada oikeutus naisen läsnäoloon silloin kun mies sitä tarvitsee. Jos näin ei tapahdu niin parisuhde kärsii ja pahimmassa tapauksessa kariutuu kun mies löytää naisen, joka on läsnä silloin kun mies sitä haluaa.
kokemus yrittäjä luonteet usein sellaisia että toinen ihminen on yrittäjälle työvoiman jatke kotioloissa. Pomottaminen yrittäjillä hiukan liikaa verissä ja eihän sellaisia luonteita kestä työelämässäkään esimiehinä, työnantajina tai työkavereinakaan, niin heistä sitten kumppaniksi.
on sellainen luonteenpiirre, joka ilmeisesti karkoittaa vähintään yhtä tehokkaasti kuin nalkutus. Paitsi jos sattuu tapaamaan toisen yrittäjän. Miehille naisyrittäjä on ilmeisesti aina töissäolija, eli ei ole odotettavissa täyshoitolaa töistä tullessa, joten ei kiinnosta kai siksi.
Sun varmaan pitää kertoa ihan konkreettisesti sun työajat? Paitsi etten siihen itekään pystyisi. Periaatteessa töissä on aina, eikä kuitenkaan ole.
Olen itse pistänyt sen verran jäitä kehiin,ettei meillä ole enää kuin siipan yritys, ite teen freelancerina, joten on aikaa enempi perheelle, ja otan töitä tahtomaani tahtia. Tuntuu toimivan ihan hyvin. Tietysti tulopuoli tippuu hiukan, mutta miksi hankkia perhettä,jos kuvittelee jatkavansa kuten ennenkin.
ihmisen toimintaa säätelee tuntemattomuuden pelko.
Moni ei tiedä millaista on yrittäjän elämä.
Kirjoitit, että olet maininnut olevasi yrittäjä ja siihen tyssäsi seurustelu kuin sorsan lento hauliparveen.
Ensimmäisinä tulee mieleen:
-nainen ansaitsee enemmän
-työajat (harvoin vapaalla)
-vapaa-aikana miettii työasioita
Itse tunnen yrittäjiä, jotka tekevät töitä aamu seitsemästä iltamyöhään ja heitä, jotka tekevät aamu yhdeksästä ilta kuuteen (omistavat myymälän).
Kuten joku jo ehdotti, käytä sanaa "osakas" ja sitten selvität asian "Olen töissä yrityksessä, mistä omistan osakkeita" suuntaisesti.
tuo osakkuudesta puhuminen kuulostaa vähän melkein brassailulta.. mut täytyy kokeilla.
Nyt loppuu työpäivä, joten kiitos vastauksista ja hyvää viikonloppua sinulle ja muille!
se, miten asian ilmaisee.
Pelkästää voi myös sanoa, että työskentelee sillä ja sillä alalla.
Eikä mainitse osakkuudesta/yrittäjyydestä mitään.
Ajatellaan asiaa siten, että olet alle 30 v. ja suhteellisen menestyvän (ei välttämättä) yrityksen osakas.
Siinä on jo monelle miehelle liian kova pala nieltäväksi.
Mistä tuli mieleen laulajatar Laura Närhi joka sai laulajan paikan Kemopetrol yhtyeessä.
Jätti kertomatta bändikavereilleen, että hänen vanhempansa ovat musiikkibisneksessä kovia luita.
Sillä periaatteella, ettei hänen vanhempansa mitenkään kuulu hänen laulukuvioihin.