auttakaa, hyvät ihmiset

Meidän suhde loppui kun hän oli raskaana. Hirvittävän vaikeaahan se oli. Syyllisyys,pettymys, häpeä, epätoivo, pelko, viha, katkeruus, jne.. kaikki nämä tunteet tuli käytyä läpi pahempana kuin ikinä! Mielenterveys varmasti järkkyi.

Mutta se on ihme, kuinka ihminen on sitkeä ja sopeutuvainen! Nyt muistelen sitä aikaa kuin painajaista josta olen heränny. Normaaliolotilakin tuntui sen jälkeen taivaalta. Nykyään kaikki on kuitenkin kohdallaan. Ei maailma siihen kaatunutkaan. Ensimmäisenä eroaamuna Aurinko nousi samanlaisena kuin jo miljoonia vuosia, linnut lauloi tietämättä meidän tuskasta ja aamun lehdessä oli politiikkaa ja sarjikset.

En tietenkään voi neuvoa, mitä teidän pitäisi tehdä. Jos miehesi on pettänyt, voi olla, että suhteenne sen kestää, voi olla, että ei. Tulevaisuuteen ei voi nähdä. Jos molemmilla on motivaatiota korjata suhde, ei asiat ole niin huonosti. Tosiasia on kuitenkin se, että kun teille on lapsi tulossa, vaaditaan eropäätökseen enemmän kuin aiemmin.

Jokatapauksessa toivotan voimia tämän yli!

Olen tosi pahoillani puolestasi. Onneksi en ole se, jonka kanssa miehesi pettää. Olen vain ihan täsmälleen samassa tilanteessa toisen miehen kanssa. Vaimo synnyttää näinä päivinä ja hän käy luonani harrastamassa "laadukasta" seksiä. En tiedä syvällisempiä syitä miksi hän käy ja on käynyt jo vuosia. Vaimoaan hän rakastaa ja tuleva perhe on hänelle äärettömän tärkeä. Miehet näyttävät pystyvän rinnakkaisiin suhteisiin, mutta meistä sivusuhteista ei ole todellista vaaraa. Tiedän sen itse aivan tarkkaan. Jos käry kävis, hän valitsisi vaimonsa ja perheensä. En tiedä lohduttaako, mutta ehkä teilläkin on näin... miehet vaan ovat loogisilta ajatuskuvioiltaan usein täys mysteeri

Kerron ensin hieman omasta tarinastani,josta olen myös tänne kirjoitellut. Sain selville että miehellä oli toinen, oli ollut noin kolme viikkoa. Viikon mies oli kotona, mutta sitten lähti mitään sanomatta. Nyt tämän kuun loppupuolella tulee 2kk täyteen kun hän on oleskellut toisen naisen luona. Onnellinen mies ei ole itkee ja voi pahoin. On huomannut että se toinen nainen ei ole ihan tasapainossa itsensä kanssa (kuten ei mieskään). Mies ei saa ole pahemmin tekemisissä meidän kanssa. Se miksi mies siellä edelleen oleskelee on arvoitus. Saattaa olla että hän suojelee naista sekoamiselta, mutta eipä ole mun ongelma enää.

Meillä on 2v ja 1v lapset ja kolmas syntyy helmikuussa. Itse olin valmis antamaan anteeksi ja aloittaman kaiken uudelleen, mutta tilanne paheni ja paisui. Olen saanut paljon tukea ja apua ystäviltä ja nyt käyn psykologilla. Enää en ole valmis siihen että mies tulisi kotiin. Mies ei ole edes ymmärtänyt mitä on tehnyt ja ottanut vastuuta teoistaan. Hänen paranemisprosessinsa vie aikaa (kunhan hän alottaisi sen edes). Siihen en osaa sanoa tuleeko meistä joskus tulevaisuudessa vielä jotain, mutta nyt en siihen usko enkä sitä halua.

Sinun tapauksessasi minä antaisin anteeksi ja yrittäisin miehen kanssa. Kävisin perheneuvolassa ja yrittäisin kaikkeni, mutta vain jos mies tekisi samoin ja ymmärtää mitä on tehnyt ja ottaa vastuun teostaan ja katuu. Pelko kuitenkin jää. Mitä jos se kaikki tapahtuu uudelleen. Uskon että toiset ymmärtävät lopettaa kerrasta tekemänsä virheet, etteivät toista tekemäänsä enää, mutta jos se tapahtuisi uudelleen se olisi kerrasta poikki.

Tämä on vain minun mielipiteeni ja sinun täytyy itse käydä asia läpi ja miettiä mitä sinä haluat ja mihin sinä pystyt. Voimia sinulle kovasti ja onnea tulevasta vauvasta! =)

...kaikille, jotka on vaivautunu ajattelemaan minun pientä ongelmaani, vaikka jokaisellahan niitä on omiakin.

Ilman kyyneliä en säästynyt lukemasta teidän ajatuksia. Kiitos teille.

Tässä nyt elämää eletään päivä kerrallaan eteenpäin ja katsellaan ja yritetään luottaa. Miehen kanssa on juteltu paljon asioista ja nyt sitten koitellaan uudestaan. Juttelin jopa tämän naisen kanssa, joka oli pettämisenä toisena osapuolena. Hän oli minulle entuudesta vieras, mutta hyvin tultiin juttuun. Hän oli todella pahoillaan tilanteesta ja haukkui mieheni suorastaan idiootiksi, koska mieheni oli sanonut hänelle olevansa vapaa. Tämä nainen on myös äiti ja ymmärsi tilanteen.

Kaikista vaikeinta on nyt kuitenkin se luottamuksen takaisin saanti. Mutta silti haluan sitä yrittää ja miehenikin on valmis siihen. Ja minä todellakin haluan luottaa. Haluan olla onnellinen ja haluan vauvalleni isän, joka rakastaa meitä kumpaakin.

Saa nyt nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta ei kai ilman yrittämistä voi mitään voittaakaan.

Voimia kaikille teille, rakkaat ihmiset. Yritetään jaksaa elämää, vaikka se potkiikin välillä rajusti päähän.