Olen elämässäni tehnyt aika monta aloitetta miesten suhteen. Yleensä ne on ihan edenneetkin mukavasti, olen seurustellutkin sen jälkeen pitkään. Kuitenkin lopputulos on se, että jos olen itse tehnyt aloitteen, olen saanut kyllä olla se aloitteellinen osapuoli aina jatkossakin jotakuinkin kaikissa yhteisissä asioissa tai suhteen etenemisessä. Jälkikäteen on kyllä alkanut mietityttää, että kannattaako aloitteita tehdä, kun sillä saa vain aloitekyvyttömän miehen, joka jättää myöhemminkin kaiken aloitteellisuuden minulle. Näitä on ollut useampia ja olen lopettanut suhteet jotakuinkin tästä syystä.
Sitten kun en taas ole tehnyt aloitetta, kiinnostusta muuten osoittavat miehet usein eivät sitä myöskään saa aikaiseksi, kiertävät kyllä kuin kissa kuumaa puuroa kuukausiakin, mutta mitään selkeää pyyntöä mihinkään suuntaan ei tule, vaikka olen aivan selvästi antanut ymmärtää, että olen kiinnostunut ja tämä mieskin tuntuu olevan minusta ainakin eleidensä perusteella.
Ei ole helppoa! Jos teen aloitteen, saan aloitekyvyttömän tyypin, jos en tee, homma ei etene mihinkään. Huoh.
Neuvoja? (ASIALLISIA)
Sitten kun en taas ole tehnyt aloitetta, kiinnostusta muuten osoittavat miehet usein eivät sitä myöskään saa aikaiseksi, kiertävät kyllä kuin kissa kuumaa puuroa kuukausiakin, mutta mitään selkeää pyyntöä mihinkään suuntaan ei tule, vaikka olen aivan selvästi antanut ymmärtää, että olen kiinnostunut ja tämä mieskin tuntuu olevan minusta ainakin eleidensä perusteella.
Ei ole helppoa! Jos teen aloitteen, saan aloitekyvyttömän tyypin, jos en tee, homma ei etene mihinkään. Huoh.
Neuvoja? (ASIALLISIA)
Vastaukset 9
Vanhimmat
pisteet siitä että lähestyt miehiä, koska monelle miehille naisen lähestyminen on kova paikka.
(Itse ainakin ottaisin lämpimästi vastaan lähestyvän naisen ja juttelisin enemmän.)
Anyways ... sen jälkeen vaan naisellisuus ja flirtti kaakkoon ja jätä kaikki johtaminen.
Jos mies ei hoida tilannetta etiäpäin niin joko hän ei teidän välillä tunne kemiaa, tai sitten hänellä saattaa olla itseluottamuspuolella töitä.
Voisin kuvitella, että tuo voisi toimiakin eli että tekisi ensin sen aloitteen, mutta sen jälkeen jättäis tilan tämän toisen aloitteille. Ja sitten jos niitä ei tule, hommaa ei kannata jatkaa, etten kohta taas ole se ainoa aloitteellinen. Nämä miehethän siis kyllä ovat olleet tähän tilanteeseen tyytyväisiä, ovat mielellään olleet mun kanssa.
Taitaa olla niin että ne aloitekyvyttömät miehet joihin itsekin lasken itseni, niin ne eivät ole loppupeleissä oikeita vaihtoehtoja sinulle. Joku voi olla, mutta jos yleistetään niin jep jep.
Olisiko parempi jos et tekisi aloitteita ja katsoisit että mitä tapahtuu? Itsekään en tee aloitteita, ja mitään ei tapahdu. Ehkä sinulla naisena on parempi tuuri, who knows.
eikös sitä täällä vähän väliä mainosteta, että voi voi kun naiset ei tee aloitteita. Ihan samaa mieltä olen, että ne ei ole olleet minulle oikeita, en jaksa niin aloitekyvyttömiä ihmisiä.
Että oikeen vuosisadan yhteenveto, voi kristus....
Voin kertoa ettei ruoho ole sen vehreämpi aidan toisella puolen koska usein myös naiset vielä syyllistyvät samaan kuin mistä miehiä syytät.
Eli jos on aktiivinen nainen oppii passiiviseksi eikä tee koskaan aloitteita ja jos jättää asian naisen hoidettavaksi mitään ei tule tapahtumaan jo siitä syystä että aika usein naiset odottavat että mies toimii ja jos ei toimi niin sitten "mies ei ole mies eikä kelpaa minulle".
Veikkaan että olet vain törmännyt vääriin yksilöihin aivan kuten esimerkiksi allekirjoittanut.
Parempaa metsästysonnea jatkossa.
kuin AP:lla. Ja ikää ja kokemusta aikalailla. Olen luonteeltani aktiivinen ihminen,joka tekee eikä meinaa, siksipä oli luontevaa nuoresta pitäen tehdä itse aloitteita. Toki on pakkejakin tullut mutta en niistä ole lannistunut. Pitkiä suhteita enimmäkseen takana, yksi avioliittokin, jossa hoidin jopa kosimisen.
Nykyään en tee enää mitään aloitteita, ja jos se tarkoittaa miehetöntä loppuelämää niin so what. Olen väsynyt olemaan milloin kenenkin äitinä. Sekin ainoa avomies joka itse teki ensimmäisen aloitteen, paljastui pitemmän päälle vieraissa kävijäksi ja äärettömän lapselliseksi kaikin tavoin. Viimeisin suhde oli täysi katastrofi, tein kaikkeni saadakseni kyseisen miehen (korviani myöten rakastunut kun olin), ja lopputulos oli se että minulla oli mies joka oli täysin haluton tekemään itse yhtäkään päätöstä ja joka loppupeleissä oli kuin kivireki (murjottava sellainen) perässä.
Olen tullut siihen lopputulokseen että toisenlaisen naisen kanssa kaikki nämä miehet olisivat käyttäytyneet erilailla. Eli vika on tavallaan minussa. Pakko olla! Miten muuten onnistuisin viettämään 20 vuotta elämästäni aloitekyvyttömien, tahdottomien ja saamattomien äitin kultien kanssa. Jokaisesta näistä miehistä olisi joku muu nainen varmaan saanut esiin aivan toisen puolen.
Kiitos hyvästä vastauksesta. Mäkin ajattelen jossain määrin, että se on minusta kiinni eli että kun lähtee sellaiseen aktiivisuuteen ja aloitteellisuuteen ja vie itse asioita siihen suuntaan kuin haluaa, niin sitten sen toisen on jotenkin helppo jäädä passiiviseksi. Jotkut näistä olisivat kyllä olleet samalla tavalla saamattomia varmaan muidenkin kanssa.
Mutta se vaan on niin vaikeaa, kun sitten toisaalta kokoajan miehet täälläkin valittaa, että tehkää naiset aloitteita enemmän. No minä teen, mutta haluaisin silti muuten elämässä aloitteellisen miehen.
Minulla on useita kokemuksia tilanteista, joissa on joutunut olemaan alussa pidemmän aikaa aloitteellinen mutta sitten toinenkin on alkanut olla sitä, etenkin, kun sanoo sellaista toivovansa.
Naiset vain suhtautuvat miesten aloitteisiin saati lähentelyyn huomattavasti tylymmin kuin miehet naisten, joten naisten on alussa helpompi olla aloitteellisia. Sitten kun on selvää, että kaikenlaiset aloitteet ovat naisesta hyväksyttäviä, miehen on helpompi olla aloitteellinen.
Jotkut sanovat, että sekin toimii, että ottaa ei-aloitteellisen miehen ja kouluttaa hänestä aloitteellisen. Jos mitään kipinää ei kohtuuajassa tunnu irtoavan, sitten ennuste ei ehkä kuitenkaan ole kovin hyvä.