eroamisen vaikeus

Vaikka on huomattu, että arkipäivän realiteetit rassaa suhdetta liikaa (esim. lasten allergiat vs. toisen lemmikit).

Vaikka halutaan elämältä niin eri asioita.

Vaikka toinen sitoutuu paljon enemmän, kuin mihin toinen koskaan kykenee.

Vaikka seksielämää on vain toisen mielestä riittävästi.

Vaikka yhteinen elämä on todettu koko lailla toivottomaksi jo aikoja sitten.

Miksi ainoa tapa päästä eroon on vain poistua näyttämöltä, kadota, hävitä? Yritykset erota sovitusti aina kaatuvat omaan mahdottomuuteensa, siihen että tekee liian kipeää. Molempien kyvyttömyyttä ottaa vastuuta lopullisesta erosta?

Näin lapsellisia meitä löytyy, nykyajan nelikymppisiä.
2499
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ymmärrän täysin.ollaan oltu yhdessä 12v.ollaan kasvettu erilleen.ollaan kuin sisko ja sen veli.ei lapsia.mies jäi pettämisestä kiinni.mutta ei halua erota!syy tuntuu olevan taloudellinen (minä tienaan paremmin ja isot lainat painaa päälle)ja se että kotiväki ei saa tietää!vakuuttaa rakastavansa mutta en tiedä uskoako.kun olen yrittänyt vuoden sanoa että joku on vialla,tää ei riitä ja hän sen kiistänyt.Sanonut Että näin on hyvä,riittää hänelle.Ja hän on samaan aikaan pettänyt jo 2 vuotta!hakenut netistä naisseuraa ja tapaillut intiimisti!
minä lupasin jatkaa avioliittoamme koska häntä ja minua sattuu liikaa!eli samassa veneessä ollaan!ei tervettä touhua??

Äänestä
  • .. että rakkautta on vielä niin paljon jäljellä. Vain arjen mahdottomat yhtälöt vievät meitä erilleen. Aiemmin tuntui vain kliseeltä se, että rakkaus ei aina riitä motiiviksi pysyä yhdessä. Vaan totta se on - tunne ei pitkälle kanna kun kaikki ympäröivä on niin hankalaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


slzy kirjoitti:

Vaikka on huomattu, että arkipäivän realiteetit rassaa suhdetta liikaa (esim. lasten allergiat vs. toisen lemmikit).

Vaikka halutaan elämältä niin eri asioita.

Vaikka toinen sitoutuu paljon enemmän, kuin mihin toinen koskaan kykenee.

Vaikka seksielämää on vain toisen mielestä riittävästi.

Vaikka yhteinen elämä on todettu koko lailla toivottomaksi jo aikoja sitten.

Miksi ainoa tapa päästä eroon on vain poistua näyttämöltä, kadota, hävitä? Yritykset erota sovitusti aina kaatuvat omaan mahdottomuuteensa, siihen että tekee liian kipeää. Molempien kyvyttömyyttä ottaa vastuuta lopullisesta erosta?

Näin lapsellisia meitä löytyy, nykyajan nelikymppisiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu