"suhde" pysyy koossa

Ymmärrän, että lapsen takia on vaikea erota... mutta, parempi erota kuin kärsiä huonossa suhteessa! En tiedä, minkäikäinen lapsesi on, mutta jos olet vielä miehesi kanssa, niin hän kyllä tulee huomaamaan ettette pidä toisistanne. Se on vahingollista myös lapselle, kun hän huomaa ettei rakkautta ole ilmassa.

Joten, minun mielestäni olisi järkevintä jatkaa erilleen.

aina voisi kokeilla parisuhdeterapiaa. siis olettaen, että kumpikin teistä haluaa korjata suhteenne. ero olisi tietenkin ns 'helpoin' vaihtoehto jos avioliitto on noin sirpaleena, mutta jokaisessa avioliitossa on omat koukkunsa. toista ihmistä et pysty muuttamaan, voit joko hyväksyä aviopuolisosi sellaisena kun hän on tai sitten erota. itseäsi kuitenkin kykenet muuttamaan. jos sinä todella osoittaisit välittäväsi vaimostasi ja näyttäisit että haluat taistella saadaksesi suhteen kuntoon kyllä hänkin saattaisi alkaa panostaa suheeseen ihan uudella tavalla.
toisaalta pieni etäisyys saattaisi tehdä hyvää, että saatte kumpikin aikaa miettiä mitä haluatte.
kaikki pienet asiat on niitä tärkeimpiä. siivoaisit vaikka talon joku pv kokonaan ja valmistaisit herkkuillallista. tai palkkaisit lapsenvahdin ja veisit hänet elokuviin tai jotain. tai osta kukkasia ja kehu hänen uutta kampaustaan. osoita, että välität.

okei saatoin antaa vähän ristiriitaisia neuvoja, mutten tiedä yhtään teidän taustastanne joten ei minun olisi hyvä sanoa sinulle tee näin tai tee noin.

Toinen neuvoo, että kysyjän kannattaisi keskustella miehensä kanssa. Toinen neuvoo tuomaan kukkia ja kehumaan kampausta. Onko tämä joku sateenkaariperhepalsta? Mistä te sukupuolen päättelitte vai projisoitteko vaan omia ongelmianne ja toiveitanne?

Puolen vuoden panotauko on ihan tavanomainen juttu pienten lasten perheissä. Tosin tavanomaista on myös sitten löytää se Uusi Onni, kun sen siipan kanssa ei sujukaan niin kuin haaveiltiin.

Lapsen tähden.

Puoli vuotta on pitkä aika elää ja kituuttaa siinä odotellessa, että jos sittenkin.... Ei uskallusta lähteä suhteesta... MIKSEI OLE?!

Vaikka lapsi olisikin vaikka kuinka nuori, hän on aistiva ja tietää ympäristöstään enemmän kuin antaa ymmärtää. Lapsi ymmärtää kyllä, jos suhteessa ei ole rakkautta ja vanhemmat ovat mallina lapselle! Ei pieni lapsi saa perhemallia televisiosta vaan omasta kotoaan! Jos kotona vanhemmat eivät suukottele, eivät halaa ja vihaavat toisiaan, lapsi huomaa sen, muttei välttämättä ymmärrä ettei se ole oikein.

Lapsiraukka onkin sitte ihmeissään huulipyöreänä naapurin leikkikaverin luona ku sen vanhemmat suukottelevat...

Ja se taas heijastuu lapsen aikuisuuteen ja silloiseen suhteeseen, miten kohtelee omaa siippaansa... Ja oppii miten ratkaisee ikävän tilanteen: puremalla hammastako?

Sitäkö tosiaan haluat opettaa ja olla esimerkkinä lapsellesi?